Yleistä

Euroopan komission antamalla ehdotuksella asetukseksi on tarkoitus perustaa EU:n osaajareservi, joka on EU-tason alusta kolmansien maiden työnhakijoiden ja jäsenvaltioihin perustettujen työnantajien yhteensaattamisen edistämiseksi. Asetus on annettu osana aloitekokonaisuutta EU:n houkuttelevuuden lisäämiseksi EU:n ulkopuolisille osaajille sekä osaajien ja osaamisen liikkuvuuden parantamiseksi.  

Ehdotuksen tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita hyödyntämään kansainvälistä rekrytointia paremmin nykyiseen ja tulevaan osaamis- ja työvoimapulaan vastaamisessa niiltä osin, kun tarpeisiin ei voida vastata kansallista työvoimaa aktivoimalla ja EU:n sisäistä liikkuvuutta hyödyntämällä. Komission mukaan työnantajat EU:ssa, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, kohtaavat akuutteja ja rakenteellisia haasteita monien eri alojen osaajien saatavuudessa. Väestön vanheneminen ja työikäisen väestön väheneminen vaikeuttavat työvoimatarpeisiin vastaamista. Esimerkkeinä nostetaan esiin EU:n vihreän ja digitaalisen talouden siirtymän luoma suuri tarve erityisosaamiselle sekä sosiaali- ja terveysalan työvoimapula. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää EU-tason toimenpiteitä työvoiman saatavuuden edistämiseksi perusteltuina. Eurooppa kilpailee osaajista maailmanlaajuisesti, ja pärjätäkseen kilpailussa sen tulee profiloitua aktiivisemmin isojen kilpailijamaiden rinnalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että osallistuminen osaajareserviin on jäsenvaltioille vapaaehtoista, jolloin se mahdollistaa kansallisen harkinnan osaajareserviin liittymisen lisäarvosta suhteessa jo olemassa oleviin kansainvälisen rekrytoinnin toimiin. 

Tietotekninen alusta

Ehdotuksen tavoitteena on luoda oikeudellinen perusta osaajareservin perustamiseksi. Osaajareservi on ensimmäinen EU-tason digitaalinen alusta, jolla pyritään helpottamaan kansainvälistä rekrytointia ja mahdollistamaan kolmansien maiden kansalaisille työnhaku työvoimapula-aloilla. EU-tason alustalla pyritään saavuttamaan kansallisia toimia parempi näkyvyys ja houkuttelevuus sekä sitä kautta laajentamaan osaajien saatavuutta työnantajille ja parantamaan kolmansien maiden työnhakijoiden mahdollisuuksia hakea töitä EU-alueelta. Ehdotetulla osaajareservillä pyritään täydentämään kansallisia kansainvälisen rekrytoinnin toimia varmistamalla yhteentoimivuus kansallisten alustojen kanssa. Jäsenvaltiot voivat osallistua EU:n osaajareserviin vapaaehtoisesti, ja ne tukevat alustan hallinnointia. Komission arvion mukaan alusta olisi käytössä vuodesta 2028 alkaen. 

Komission mukaan monet kansainvälisen rekrytoinnin haasteet ovat jäsenvaltioille yhteisiä. Näitä ovat muun muassa kohtaannon ja osaamisen tunnustamisen haasteet kansainvälisessä rekrytoinnissa, prosessien monimutkaisuus ja epäjohdonmukaisuudet kumppanuuksissa kolmansien maiden kanssa. Toisaalta komissio tunnistaa, että jäsenvaltiot ovat eri vaiheissa kansainvälisen rekrytoinnin kehittämisessä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että osaajareservin lähtökohtana tulee olla kansallisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen. Valiokunta pitää tärkeänä mahdollisuutta kansallisiin mukautuksiin työvoimatarpeiden mukaisesti ja painottaa, että kansallisten mukautusten tekemisen EU-tason ammattilistaukseen tulee olla mahdollisimman joustavaa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että osaajareserviin rekisteröityneet työnhakijat omaavat Suomen kansallisten työvoimatarpeiden näkökulmasta relevanttia osaamista, ja tietoteknisen alustan olisikin hyvä mahdollistaa työnhakijoiden profiilien suodattaminen työvoimapula-ammateista annetun listauksen kansallisten mukautusten perusteella, jolloin voidaan välttyä esimerkiksi siltä, että osaamiseltaan kansallisia tarpeita vastaavat työnhakijoiden profiilit katoavat isoon profiilien massaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan on myös tärkeää, että osaajareservin kautta tarjotaan yleistä tietoa tutkintojen tunnustamista koskien. Näin voidaan sujuvoittaa kolmansien maiden osaajien rekrytointia, kun tarjolla on paikkansapitävää ja ajantasaista tietoa helposti saatavilla. Valiokunta kuitenkin huomauttaa, että silloin kun kyse on Suomessa säännellyn ammatin harjoittamisesta, tulee kolmannen maan osaaja ohjata ammattipätevyyden tunnustamisesta ja ammatinharjoittamisoikeudesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen puoleen. Osaajareservi, mukaan lukien kansallinen yhteistyöpiste, voi vastata yleisen tiedon tarjoamisesta, mutta yksityiskohtainen tieto ja varsinainen ammattipätevyyden tunnustaminen ja ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen tapahtuu kansallisen toimivaltaisen viranomaisen toimesta.  

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan integroitumiseen kansallisiin järjestelmiin ja kohtaantoalustoihin. Kustannustehokas yhteentoimivuus on edellytys toimivalle kokonaisuudelle, jossa vältetään se, että eri järjestelmät muodostavat vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden. Suomessa tämä tarkoittaa yhteentoimivuutta Työmarkkinatorin kanssa sekä tiedon, neuvonnan ja ohjauksen osalta yhteentoimivuutta valtion kansainvälisen rekrytoinnin Work in Finland -toiminnon tehtävien kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että integraatiosta koituvat kustannukset huomioidaan resurssoinnissa.  

Työvoiman hyväksikäytön ehkäisy

Osaajareserviin osallistumisen ollessa jäsenvaltioille vapaaehtoista riippuvat lopulliset vaikutukset Suomen osalta siitä, liittyykö Suomi osaajareserviin. Komission esityksellä ei luoda uusia työvoiman maahanmuuton väyliä, eikä esityksellä ole suoria vaikutuksia kolmansien maiden kansalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun tai työskentelyyn liittyvään lainsäädäntöön. Komissio esittää kuitenkin, että osaajareserviin osallistuvat jäsenvaltiot voivat kansallisesti päättää nopeutetusta maahanmuuttomenettelystä osaajareserviin liittyvissä rekrytoinneissa. 

Valtioneuvoston kannan mukaan työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Tavoitteena on täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU/ETA-alueelta sekä vahvistaa kolmansien maiden osalta erityisesti korkeasti koulutettujen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan, vientiteollisuuden ja kausityöntekijöiden työperäistä maahanmuuttoa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa valtioneuvoston kannan mukaisesti erityisesti sitä, että kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittamisen on yhdistyttävä tehokkaaseen maahantulon väärinkäytösten ja työvoiman hyväksikäytön torjuntaan. 

Ehdotuksen mukaan osaajareserviin osallistuvien työnantajien tulee täyttää relevantin kansallisen ja unionin lainsäädännön vaatimukset, minkä lisäksi jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön lisäehtoja osaajareserviin osallistumiseksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta painottaa, että työvoiman maahanmuuton edistämisen on perustuttava eettisesti kestäville lähtökohdille ja väärinkäytösten ehkäisylle. Tähän liittyen ehdotukseen sisältyvät esitykset työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi jo rekrytointivaiheessa ovat tärkeitä. On tärkeää, että kansallisille viranomaisille taataan mahdollisuus puuttua mahdollisiin alustalla tapahtuviin väärinkäytöksiin ja voida rajoittaa väärinkäytöksiin syyllistyneiden työnantajien pääsyä alustalle.