Tiedonanto muuttoliikettä ja kotouttamista koskevasta ensimmäisestä vuosiraportista

Thessalonikin Eurooppa-neuvoston toimeksiannosta komission tulee esitellä vuosittain raportti maahanmuutosta ja kotoutumisesta Euroopassa. Tavoitteena on kartoittaa maahanmuuttotilastoja, maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa sekä -käytäntöjä Euroopan tasolla. Ensimmäinen raportti kuvailee yleisesti maahanmuuttoa Euroopassa, analysoi työperusteisen maahanmuuton tilannetta sekä maahanmuutosta syntyviä taloudellisia hyötyjä, kuvailee maahanmuuttopolitiikan ja kotoutumispolitiikan trendejä ja arvioi yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehitystä. Johtopäätösosuudessa komissio esittelee ja perustelee tulevia toimiaan alueella. Raportin liitteessä kuvataan yksityiskohtaisemmin maahanmuuttoa eri jäsenmaissa.

Maahanmuuttajien kotouttamista koskevat yhteiset perusperiaatteet Euroopan unionissa

Puheenjohtajavaltio on valmistellut esityksen maahanmuuttajien kotouttamista koskeviksi periaatteiksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on, että oikeus- ja sisäasiainneuvosto hyväksyisi kotouttamista koskevat periaatteet neuvoston päätöslauselmina.

Periaatteet ovat:

1. Kotoutuminen on maahanmuuttajia ja jäsenvaltioiden kansalaisia koskeva tehokas kaksisuuntainen yhteinen sopeutumisprosessi.
2. Kotoutuminen tarkoittaa Euroopan unionin perusarvojen kunnioittamista.
3. Työllistyminen on oleellisin osa kotoutumista pyrittäessä yhdenvertaiseen osallistumiseen.
4. Perustiedot yhteiskunnasta, kielestä, historiasta ja yhteiskunnan säännöistä ovat välttämättömiä. On oleellista, että maahanmuuttajille turvataan mahdollisuus hankkia nämä perustiedot.
5. Koulutuksen järjestäminen maahanmuuttajille on ratkaisevaa, ja erityisesti toiselle sukupolvelle, jotta he voisivat onnistua ja osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan.
6. Tehokas kotouttaminen vaatii tasavertaiset oikeudet kantaväestön kanssa ja oikeuksia on sovellettava syrjimättömästi.
7. Maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutus on oleellista tehokkaan kotoutumisen kannalta. Syrjinnän ehkäisy ja yhteistoiminta, valistus maahanmuuttajista ja maahanmuuttajien kulttuureista sekä virikkeellinen ympäristö edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta.
8. Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taataan erilaisten kulttuurien ja uskontojen harjoittaminen edellyttäen, että nämä käytännöt eivät ole ristiriidassa eurooppalaisten loukkaamattomien oikeuksien kanssa.
9. Maahanmuuttajien osallistuminen demokraattisiin prosesseihin ja heihin vaikuttavien politiikkojen muotoiluun edistää maahanmuuttajien kotoutumista.
10. On välttämätöntä, että kaikki hallinnonalat ja -tasot käsittelevät maahanmuuttajien kotouttamista päätöksenteossa, toimeenpanossa ja seurannassa.
11. Selkeiden tavoitteiden, mittareiden ja seurantajärjestelmien kehittäminen on välttämätöntä, jotta voidaan kehittää politiikkaa, arvioida kotouttamisprosesseja ja mahdollistaa tehokkaampi tietojen vaihto.

Valtioneuvoston kanta

Suomi pitää systemaattista tiedonkeruuta maahanmuutosta ja kotouttamisesta sekä vuosittaisen raportin julkaisemista aiheesta tärkeänä. Raportin pohjalta voidaan tarkastella maahanmuuton ja kotoutumispolitiikan kehitystä ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia sekä tehdä johtopäätöksiä toiminnan kehittämiseksi.

Ensimmäisestä vuosiraportista saatujen kokemusten pohjalta on tärkeää käydä keskustelua tulevan raportoinnin tavoitteista, kerättävän tiedon sisällöstä ja syvyydestä sekä vuosiraportin rakenteesta. Raportoinnin lisäarvo kasvaa, mikäli raportoinnissa keskitytään erityisesti ilmiöiden ja politiikan sisällön analysointiin.

Suomi yhtyy komission johtopäätöksiin valmistautumisesta työikäisen väestön vähenemiseen sekä työperusteisen maahanmuuton ja kotouttamispolitiikan kehittämisen tarpeellisuudesta.

Suomi pitää hyödyllisenä kotoutumista koskevien yhteisten eurooppalaisten periaatteiden kehittämistä, vaikka korostaakin maahanmuuttajien kotouttamisen kuulumista kansallisen päätöksenteon piiriin. Kotouttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet riippuvat jäsenvaltion sosiaalisesta, taloudellisesta ja poliittisesta rakenteesta sekä maahanmuuton luonteesta ja rakenteesta. Kotouttamista koskevien periaatteiden ja arviointivälineiden tulisi olla kansallisia myös siksi, että eri jäsenvaltiot ovat hyvin erilaisessa vaiheessa sekä maahanmuuton että maahanmuuttajien kotoutumisen suhteen.

Suomi pitää puheenjohtajavaltion esittämiä periaatteita asianmukaisina. Kotoutuminen on vastavuoroinen prosessi, jossa sekä maahanmuuttajalla että erityisesti vastaanottavalla yhteiskunnalla on vastuuta. Huomiota tulisi kiinnittää myös kansalaisjärjestöjen sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen rooliin maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Suomi pitää perusteltuna eurooppalaisten perusarvojen kunnioittamista, mutta katsoo, että se ei saisi kuitenkaan merkitä sitä, että maahanmuuttajien tulee sopeutua ja käyttäytyä tarkasti siten kuin kaikkien isäntämaan kansalaisten odotetaan käyttäytyvän. Tällainen vaatimus saattaa johtaa syrjintään ja kulttuurisiin konflikteihin. Yhteiskunnan arvojen hyväksyminen ja noudattaminen on onnistuneen kotoutumisprosessin tulos. Kansallinen lainsäädäntö muodostaa ne perusarvot, joita kaikkien jäsenvaltion asukkaiden tulee noudattaa.

Suomi pitää tärkeänä periaatteissa vahvistettua näkemystä työllistymisen keskeisestä merkityksestä kotoutumiselle. Huomiota tulisi kiinnittää naisten ja miesten erilaisiin kotoutumistarpeisiin, tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä työelämän ulkopuolella olevien naisten, nuorten ja lasten kotouttamistarpeisiin. Maahanmuuttajien kotouttaminen tulisi järjestää siten, että he voivat säilyttää omaa kieltä ja kulttuuriaan.

Suomi pitää tärkeänä koti- tai lähtömaassa hankitun koulutuksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä mahdollisuuksia kouluttautua uudessa kotimaassa.

Puheenjohtajavaltion esityksen mukaan kotouttamisen tulisi koskea erilaisia ryhmiä esimerkiksi tilapäisiä työntekijöitä, pysyviä asukkaita, maahanmuuttajien lapsia, pysyviä vähemmistöjä, korkeasti koulutettuja pakolaisia ja yksilöitä, joilla on vähän tai ei ollenkaan koulutusta.

Suomi toteaa, että vain joitakin periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin edellä mainittuihin ryhmiin. Esimerkiksi Suomessa tilapäisten työntekijöiden oikeudellinen asema eroaa olennaisesti jäsenvaltiossa asuvan maahanmuuttajan asemasta.

Kotouttamispolitiikan lähtökohta on syrjimättömyys ja hyvät etniset suhteet sekä sukupuolten tasa-arvo.