Yleistä
Eurooppalaiset yritysneuvostot edustavat eurooppalaisia työntekijöitä monikansallisissa yrityksissä, ja ne perustetaan joko työntekijöiden tai keskushallinnon aloitteesta. Nykyisessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/38/EY eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (EWC-direktiivi) asetetaan vähimmäisvaatimukset menettelyistä, jotka koskevat eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamista sekä niille tiedottamista ja niiden kuulemista ylikansallisissa kysymyksissä.
Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2009/38/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamisesta ja toiminnasta sekä ylikansallista tiedottamista ja kuulemista koskevien oikeuksien tehokkaasta täytäntöönpanosta (EWC-muutosdirektiivi) tähtää eurooppalaisten yritysneuvostojen roolin vahvistamiseen helpottamalla niiden perustamista, edistämällä aiempaa mielekkäämpää tiedottamista ja kuulemista sekä varmistamalla, että niillä on tarvittavat valmiudet tehtäviensä hoitamiseen. Muutoksilla pyritään lisäksi vahvistamaan sukupuolten tasapuolista edustusta ja edistämään direktiivin tehokkaampaa täytäntöönpanoa oikeussuojakeinojen sekä tehokkaiden, varoittavien ja oikeasuhtaisten seuraamusten avulla. Ehdotus ei vaikuta säännöksiin ja käytäntöihin, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista kansallisella tasolla.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää perusteltuna ehdotuksen tavoitetta puuttua sellaisiin epäkohtiin, joita EWC-direktiivin soveltamisessa on havaittu. On hyvä, että työelämässä epäselvyyttä aiheuttaneita ylikansallisen kysymyksen määritelmää, tiedottamis- ja kuulemismenettelyn oikea-aikaisuutta ja niiden suhdetta muihin tiedottamista ja kuulemista koskeviin menettelyihin pyritään selkeyttämään. Valiokunta yhtyy U-kirjelmässä (U 17/2024 vp) esitettyyn valtioneuvoston kantaan asiassa jäljempänä esitettävin huomioin.
Sukupuolten tasapuolinen edustus
EWC-direktiivin 5 artiklan mukainen neuvotteluryhmä perustetaan silloin, kun yhteisönlaajuisessa yrityksessä tai yritysryhmässä aloitetaan neuvottelut eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai vastaavan tiedottamis- tai kuulemismenettelyn käyttöönotosta. Neuvottelut käydään erityisen neuvotteluryhmän ja keskushallinnon välillä.
Artiklaan ehdotetun muutoksen tarkoituksena on vahvistaa sukupuolten tasapuolista edustusta erityisessä neuvotteluryhmässä. Ehdotuksen mukaan erityisen neuvotteluryhmän jäsenet valitaan tai nimetään suhteessa kussakin jäsenvaltiossa kyseisessä yhteisönlaajuisessa yrityksessä tai yritysryhmässä työskentelevien työntekijöiden määrään siten, että pyritään sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ja kullekin jäsenvaltiolle myönnetään yksi edustaja kyseisessä jäsenvaltiossa työskentelevää sellaista työntekijämäärää kohden, joka vastaa kymmentä prosenttia yhteensä kaikissa jäsenvaltioissa työskentelevien työntekijöiden lukumäärästä, tai mainitun työntekijämäärän osaa kohden.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi 6 artiklaan uutta 2a kohtaa, jolla vahvistetaan sukupuolten tasapuolista edustusta eurooppalaisissa yritysneuvoston ja tapauksen mukaan erityiskomitean jäsenissä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa tavoitetta parantaa sukupuolten tasapuolista edustusta eurooppalaisissa yritysneuvostoissa sekä niiden perustamisesta neuvottelevissa erityisissä neuvotteluryhmissä. Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta pitää perusteltuna, että ehdotukseen sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta on sisällytetty liikkumavaraa, joka mahdollistaa eri toimialojen sukupuolijakauman huomioimisen.
Ylimääräisen hallinnollisen taakan minimointi
Alustavan arvion mukaan Suomessa toimivista yrityksistä EWC-toiminnan piirissä on yli 210 yritystä, joista noin 40 yrityksellä on keskushallinto Suomessa. Suomalaisia EWC-edustajia ja -varaedustajia on yli 600. Edustajia on kaikilla toimialoilla, muun muassa teollisuudessa, rakennus- ja puualoilla, elintarviketeollisuudessa, vakuutus- ja rahoitusalalla, liikennesektorilla ja palvelualoilla. Direktiivistä aiheutuu lisävelvoitteita yhteisönlaajuisten yritysten tai yritysryhmien keskushallinnoille. Suomen näkökulmasta velvoitteet ovat merkityksellisiä ennen kaikkea niille noin 40:lle yritykselle tai yritysryhmälle, joiden keskushallinto on Suomessa.
Direktiivistä aiheutuisi keskushallinnoille myös uusia kustannusten korvaamista koskevia velvoitteita, kuten oikeudenkäynti- tai hallinnollisista menettelyistä johtuvia kuluja. Kysymys olisi suomalaisen järjestelmän näkökulmasta katsottuna uudentyyppisestä asiasta. Jos yritys tai yritysryhmä noudattaisi toissijaisia säännöksiä eurooppalaisesta yritysneuvostosta, sitä koskisi direktiivin ehdotus lisätä yritysneuvostojen vuodessa pidettävien pakollisten kokousten määrä yhdestä kahteen. Komission arvion mukaan toisen pakollisen kokouksen järjestämisestä aiheutuisi noin 42 000 euron lisäkustannukset.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää valtioneuvoston kannan mukaisesti tärkeänä, että yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia ei kasvateta suuremmaksi kuin mikä on välttämätöntä tehokkaan ja vaikuttavan tiedottamis- ja kuulemismenettelyn saavuttamiseksi. Valiokunta pitää lisäksi perusteltuna varauksellista suhtautumista ehdotuksiin, joiden myötä asetettaisiin velvollisuuksia korvata oikeudenkäynti- tai hallinnollisista menettelyistä aiheutuvia kuluja, ja kannattaa pyrkimystä saada direktiiviin enemmän eri maiden lainsäädännön ja käytännön huomioivaa liikkumavaraa tältä osin.