Yleistä

Vuoden 2024 talousarvioesitys sisältää historiallisen suuret sosiaaliturvaleikkaukset. Niihin sisältyy budjettilakina myös HE 73/2023 vp työttömyysturvalain ym. lakien muutokset. Ne pudottavat toteutuessaan kymmeniä tuhansia suomalaisia köyhyyteen.  

Toimeentulotuen tarve tulee kasvamaan 25—30 prosentilla. Tarpeen kasvaessa räjähdysmäisesti, yhä useampi henkilö putoaa kaikkein pahimpaan kannustinloukkuun. Näin työnteolla ei voi käytännössä juurikaan kasvattaa omia tulojaan. Samalla hallitus perustelee leikkauksia työllisyydellä. 

Esityksellään hallitus on heikentämässä rajusti etenkin ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tämä tehdään tilanteessa, jossa työttömyys uhkaa suhdanteen takia kasvaa voimakkaasti esimerkiksi rakennusalalla. Kasvava joukko ihmisiä jää pelkän työmarkkinatuen varaan ja erityisesti lapsikorotuksen poistaminen vaarantaa työttömäksi jäävien lapsiperheiden toimeentulon.  

Hallitus ei myöskään saavuta ansioturvaleikkauksilla väitettyjä säästöjä, koska ne kohdistuvat suurilta osin Työllisyysrahastolle ja valuvat työttömyysvakuutusmaksujen alentamiseen. Sen sijaan hallitus tällä vakuutusmaksujen alennuksella toteuttaa veronkevennykset. 

Työllistyminen on vaikeampaa toimeentulotuelta. Esitetyn muutoksen myötä ansioturvalta siirtyy yhä enemmän työttömiä matalatasoisemmalle turvalle. Näitä ovat työmarkkinatuki, peruspäiväraha sekä toimeentulotuki ja asumistuki. Esityksessä on arvioitu, että näin toimeentulo heikentyy 18 000 työttömältä, mikä tarkoittaa 6,7 prosentin työttömyysasteella 17 prosenttia ansiopäivärahan saajista. 

Lomautusjärjestelmän käyttö vähenee menettelytapana irtisanomiselle esityksen myötä. Tämä heikentää työttömän turvaa. Hallitus on ilmoittanut YT-lain muutoksista, mitkä yhdessä työttömyysturvanheikennysten kautta ohjaa muutostilanteita työllisyyden kannalta ei-toivottuun suuntaan.  

Tämän esityksen toimet eivät vastaa aitoa pohjoismaista mallia. Päinvastoin, esitys etäännyttää työntekijät ja työnantajat aidosta neuvottelutilanteesta. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan korkeampi turva ja suuremmat panostukset uuden työn löytämiseen sekä tasavertainen neuvottelutoiminta ja tiedonsaanti edesauttaisivat toimivia ja joustavia työmarkkinoita. 

Lex-Taipaleella pystyttiin aikanaan määräaikaisesti ohjaamaan työttömiä, joiden työkyky ja työn vastaanottamisen kyky oli heikko, työkyvyttömyyseläkkeelle. Siksi on uudistettava ns. Taipaleen malli, jolla ohjataan työkyvyttömiä oikealle turvan ”luukulle”. Myös työttömien terveystarkastukset vakinaistaminen ja säännönmukaistaminen auttaisivat pitämään parempaa huolta työvoimasta. 

On välttämätöntä, että työttömyyskassat ovat TE 24 -uudistuksen myötä yhä enemmän mukana ja sitä resurssia käytetään työttömän palveluprosessissa. 

Vaikutusarviot työllisyyteen ja työelämään

On tärkeää, että leikkausten vaikutukset pitää arvioida kokonaisuutena eri ihmisryhmille. Nyt arviot on tehty puutteellisesti sukupuolten, ikäryhmien, etnisen taustan ja vammaisuuden osalta. Kokonaisvaikutuksia ja muutosten suuruutta hämärtää myös se, että työttömyysturvan muutokset tehdään kahdessa vaiheessa. Nämä pitäisi arvioida yhtä aikaa. 

Esimerkiksi liian vaatimaton tuki rakennusalan hidastuessa voi vähentää työllisyyttä rakenteellisesti enemmän kuin hallituksen muiden toimien avulla voidaan lisätä. On myös mahdollista, että työllisyysaste on hallituskauden lopussa alhaisemmalla tasolla kuin hallituksen aloittaessa, vaikka laskennallinen, paperilla ja valtiovarainministeriön laskema työllisyystavoite olisikin saavutettu.  

Hallituksen työmarkkinoiden neuvottelutoimintaan puuttuvilla toimilla on vaikea osoittaa todennettuja työllisyysvaikutuksia, eivätkä ne vahvista julkista taloutta. Sen sijaan ne heikentävät palkansaajien asemaa merkittävästi johtaen heikompiin työehtoihin sekä palkkakehityksen hidastumiseen. 

Asiantuntijakuulemisessa useat asiantuntijat korostivatkin, että hallituksen positiivisiin työllisyysvaikutuksiin sisältyy suuria epävarmuuksia. Ne pitäisikin ottaa suuntaa antavina lukuina.  

Lisäksi hallituksen aikomus on heikentää irtisanomissuojaa ja lisätä perusteettomia määräaikaisuuksia. Ne tulevat lisäämään epävarmuutta työmarkkinoilla, helpottamaan irtisanomista ja näin lisäämään alkavien työttömyysjaksojen määrää. 

Myös nuorten alle 30-vuotiaiden työntekijöiden pahoinvointi, sairauspoissaolot ja jopa eläköityminen ovat olleet kasvussa. On entistäkin tärkeämpää löytää keinoja tukea mielenterveyttä varhain. Työkyvystä ja jaksamisesta huolehtiminen vaikuttaa ihmisten suoriutumiseen, oppimiseen ja toiminnan kehittämiseen. 

SOSTE:n laskelmat osoittavat, että hallituksen esittämät indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä koko Suomessa. Köyhien määrä tulee lisääntymään 68 000 henkilöllä. Heistä alle 18-vuotiaita on 16 700.  

Vaikutukset osa-aikaisiin ja vastentahtoisesti osa-aikaisiin työntekijöihin

Muutokset osuvat erityisesti naisiin ja palvelualojen työntekijöihin. Kaikista työntekijöistä noin 18 prosenttia tekee osa-aikatyötä, naisista 24 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia. Kaupan työntekijöistä 45 prosenttia ja matkailu- ja ravintola- sekä vartiointialan työntekijöistä noin 20 prosenttia tekevät osa-aikatyötä.  

Siksi hallituksen leikkaukset osuvat juuri osa-aikaisiin, joista tiedetään 100 000 työskentelevän vastentahtoisesti osa-aikaisesti. Esimerkiksi Palvelualan työttömyyskassan päivärahan saajista on tänä vuonna 48 prosenttia saanut soviteltua päivärahaa. 

Työssäoloehdon pidennys

Työssäoloehdon pidentäminen 6 kuukaudesta 12 kuukauteen vaikeuttaa ansioturvan piiriin pääsemistä kaikkien osalta. Erityisesti se vaikeutuu nuorilla ja pätkätöiden kierteeseen joutuneilla. Se aiheuttaa työttömyyden kohdatessa inhimillistä hätää ja vaikeuttaa lisäksi henkilökohtaisen talouden vakauttamista — etenkin jos työtä ei ole tarjolla. Osa-aikatyöntekijöiden, vammaisten, määräaikaisten mahdollisuus päästä turvalle (esim. opettajat) vaikeutuu. 

Ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsy vaikeutuu työssäoloehdon vuoksi. Lakiesityksen perusteluissa on arvio, että noin 17 prosentilla pääsy estyy tämän seurauksena. Lyhyempi työssäoloehto eli nykyinen 6 kuukautta on tässä vaiheessa riittävä, koska siirrytään uuteen tulorekisterin pohjalta määräytyvään työssäoloehtoon.  

Mikäli kaikesta huolimatta siirrytään 12 kuukauden työssäoloehtoon, on eurorajaa pudotettava 930 eurosta 800 euroon (peruspäiväraha x 21,5). Näin osa-aikaisilla olisi mahdollisuus päästä ja pysyä ansioturvalla. Myös tarkastelujaksoa on pidennettävä 28 kuukaudesta 36 kuukauteen.  

Orpo-Purran hallituksen hallitusohjelmassa todetaan ja lakiesityksen perusteluissa toistetaan, että hallitus ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta, ja että erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan. Lisäksi esityksessä todetaan, että urheilijoiden osalta säädettäisiin omasta poikkeuksesta, joka siirrettäisiin valtioneuvoston asetuksesta työttömyysturvalakiin. 

Euroistaminen

Kausitöillä ja lyhyillä keikoilla itsensä työllistävä ei pääse ansioturvan piiriin, mikäli em. muutosta ei tehdä euromääriin ja tarkastelujaksoon. 

Uudistuksella voi olla periaatteessa positiivinen ja mahdollisesti selkeyttävä vaikutus laskentaan, kun voidaan hyödyntää olemassa olevia palkkatietoja tulorekisteristä. Mutta käytäntö on osoittanut, kuten käsillä oleva esityskin todistaa, että esitetty malli lisää byrokratiaa ja voi pahimmillaan muodostua jopa työllistymisen esteeksi eräissä pätkä- ja kausityötilanteissa. 

Euroistamisen myötä myös työttömyysturvan laskenta muuttuu osa-aikatyöntekijöiden osalta, kun laskentajakson palkan jakajana käytetään 21,5 päivää kuukaudessa, vaikka palkan ansainta olisi ollut tätä lyhyempänä jaksona. Tämä alentaa ansioturvan tasoa, mikä vaikeuttaa entisestään osa-aikatyöllä ja turvalla pärjäämistä.  

Lomakorvauksen jaksotus

Lisäksi hallitus palauttaa lomapalkan jaksotuksen. Se lisää byrokratiaa ja vaikeuttaa työntekijän turvan piiriin pääsemistä, kun työttömyys alkaa. Myös lomakorvauksen jaksotus pidentää turvan saamista työttömyysjakson alussa, kun tulot putoavat puoleen. Työttömyyden alussa tarvitaan kaikki tulot, jotta uusi ja inhimillisesti koetteleva tilanne saadaan jonkinlaiseen tasapainoon. 

Lisäksi asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että jaksotus lisää laskennan byrokratiaa, monimutkaistaa laskentaa ja pidentää turvan laskuaikaa ja siten sen saamista. 

Omavastuuajan eli karenssin pidennys viidestä seitsemään päivään

Työttömän toimeentulo heikkenee omavastuupäivien eli karenssin pidennyksestä viidestä seitsemään päivään. Omavastuuaika pidentää turvan saamista työttömyyden alussa ja on suora leikkaus turvaan. 

Tämä osaltaan heikentää lomautuksen ideaa. Näin mahdollistuu esimerkiksi lyhyemmän työviikon teettäminen pidemmällä ajalla ja samalla se vähentää palkansaajan ansiotuloa osittaisen lomautuksen aikana. 

Lapsikorotusten poisto

Lapsikorotusten poisto vaikeuttaa perheellisten ja etenkin yksinhuoltajien toimeentuloa. Esimerkiksi yhdestä lapsesta tähän vuoteen verrattuna tuki laskee 150 euroa kuukaudessa. Ja kolmesta lapsesta 285 euroa kuukaudessa. Työttömyysetuuksissa maksettiin lapsikorotuksia vuonna 2022 (tilasto suomen työttömyysturvasta/Kela) yhteensä 173,3 miljoonaa euroa. Työttömyysetuuksilla (ansiopäivärahalla, peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella) lapsikorotusta sai yhteensä 187 813 työtöntä. Vuonna 2021 maksettiin yhteensä 205,4 miljoonaa euroa ja yhteensä 223 547 työttömyysetuuden saaneelle henkilölle. 

Hallituksen esityksen lapsikorotusten poisto on suora tuloleikkaus lapsiperheiltä ja johtaa uusille ”toimeentuloluukuille”. SOSTE:n arvion mukaan leikkaus tarkoittaa lähes 17 000 uutta lapsiköyhää ensi vuodelle. Työttömyysturvan lapsikorotukset ovat olleet parasta turvaa lapsiköyhyyden torjumiseksi. 

Sosiaalimenojen leikkauksissa olisi pyrittävä hallituksen budjettiesityksestä poiketen ainakin siihen, että leikkaukset eivät johda lapsiköyhyyden lisääntymiseen. Ei ole mitään pakkoa toistaa 1990-luvun laman aikana tehtyjä erehdyksiä, jotka tutkimuksen mukaan johtivat silloisten yksinhuoltajien lasten kannalta erittäin pitkäkestoisiin vaurioihin sekä syrjäytymiseen työvoimasta ja lisääntyviin sosiaalimenoihin. 

Suojaosan poisto

Suojaosan poistaminen vie osatyökykyisiltä, esimerkiksi vammaisilta, toimeentuloa ja mahdollisuuden työllistyä. 

Sovitellun päivärahan 300 euron suojaosan poisto tarkoittaa sitä, etteivät työttömät voi ottaa lyhytaikaisia pätkätöitä tai lisätunteja. Poisto siis heikentää lyhytaikaisen tai osa-aikaisen työn vastaanottamisen kannusteita. Edes valtiovarainministeriö ei pysty laskemaan suojaosan poistolle työllisyysvaikutuksia.  

Osa-aikatyö ja työn tekemisen määrä kokonaisuudessaan tulee vähenemään, koska kokoaikatyötä ei ole kaikille tarjolla. Esitys poistaa periaatteen, että pienikin määrä työtä on parempi kuin ei yhtään tuntia. Osa-aikatyöstä on helpompi työllistyä kokoaikatyöhön kuin kokonaan työttömyydestä. Esitys on huono ja syrjivä. 

Työttömien terveystarkastukset

Hallituksen toimista puuttuvat teot, joilla työllisyyttä parannettaisiin. Eri selvitysten perusteella työllistymisen keskeisinä esteinä ovat osaamisen puute, työpaikan ja työntekijän maantieteellinen kohtaanto-ongelma sekä työntekijän työkyky. Tälle alueelle hallituksen esityksissä ei ole esitetty toimenpiteitä. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että toimenpiteitä kohdistetaan myös työllistymisen esteiden vähentämiseen. Työttömien työkykyisyyden ylläpitämiseksi olisi tärkeää seurata ja hoitaa heidän terveyttään. Tästä syystä olisi tarpeen aloittaa uutena toimenpiteenä työttömien työnhakijoiden säännöllinen terveystarkastus.  

Toimeentulotuen tarve kasvaa

Toimentulotuen loukusta on entistä vaikeampi ponnistaa takaisin työelämään.  

Uudistusten osalta suurimpia tuloeroja kasvattavia toimia ovat leikkaukset työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa. Toimeentulotuki kompensoi näiden uudistusten vaikutuksia, mutta siitä huolimatta käytettävissä olevien tulojen kehitys jää negatiiviseksi neljän alimman tulokymmenyksen osalta.  

Onkin ristiriitaista, että samaan aikaan, kun hallituksen toimenpiteet lisäävät toimeentulotukimenoja lähes 200 miljoonalla eurolla, hallitus tavoittelee toimeentulotuen saajien määrän puolittamista ja 100 miljoonan euron säästöjä. Hallituksen yksipuoliset toimenpiteet heikentävät palkansaajien asemaa ja murentavat hyvinvointivaltiota, lisäävät vastakkainasettelua ja yhteiskunnallista epävakautta sekä syrjäytymistä.  

Työmarkkinapolitiikka

Hallitus on esityksillään työttömyysturvaan ja talousarvioesityksellään yksipuolisesti estämässä aidon kolmikantaisen neuvottelun ja valmistelun työmarkkinoilla. Joka on ollut perinne nimenomaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisen osalta ja jonka työnantajat ja palkansaajat rahoittavat vakuutusmaksulla. Yksipuolisen esityksen seuraukset nähdään nyt tässä — palkansaajapuoli on yksimielisesti vastustanut nyt esitettyjä muutoksia työttömyysturvaan.  

Hallituksen esitys ei ole aito pohjoismainen malli. Pohjoismaissa on tasa-arvoinen ja autonominen neuvottelujärjestelmä. Pohjoismaisella perustelulla hallitus yrittää hämärtää tilannetta Suomessa. Sen selkeä tavoite on työntekijöiden edunvalvonnan eli ammattiyhdistysliikkeen heikentäminen. 

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää työllistymistä

Aikuiskoulutustuki lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. Päätös on väärä työelämän suurten murrosten keskellä. Toteutuessaan se osuu voimakkaimmin pieni- ja keskituloisiin naisiin, jotka ovat hyödyntäneet tukea useimmin työvoimapulasta kärsivän sote-alan opintoihin. Lähes puolet aikuiskoulutuksen käytöstä on liittynyt sote-alaan joko lähtö- tai kohdetutkinnoltaan. Uhattuna ovat muidenkin palkansaajien ja yrittäjien mahdollisuudet siirtyä alalta toiselle, syventää omaa osaamista tai lisätä työhyvinvointia opiskelun avulla.  

Aikuiskoulutustuen käyttö on myös huokoistanut työmarkkinoita ja pysyvyyttä työelämässä. Lopettamisen seurauksena voi olla työttömien ja työvoiman ulkopuolelle jäävien määrän lisääntyminen. Aikuiskoulutustuella opiskelu parantaa työntekijän työmarkkina-arvoa. 

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen on perustettu kolmikantainen työryhmä, jonka tarkoitus on laatia ehdotuksia työuran aikaisen jatkuvan oppimisen tukemiseksi. On löydettävä korvaava malli ennen nykyisen aikuiskoulutustuen lakkauttamista tai uudelleen kohdentamista, joka mahdollistaa nykyistä paremmin uudelleen- ja jatkokouluttautumisen työvoimapula-aloille kustannustehokkaasti ja kohdentaen koulutusresurssit henkilöille, jotka nostavat koulutustasoaan. 

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Suomalaisen työelämän on oltava hyvä ja turvallinen paikka jokaiselle.  

Esityksen vaikutukset osuvat raskaammin naisiin ja nuoriin. Lisäksi useat leikkaukset osuvat samoihin henkilöihin ja samaan aikaan. Asiantuntijakuulemisissa painotettiin sukupuolivaikutusten arvioinnin merkitystä erityisesti nyt, kun hallituskaudella toteutetaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. 

Hallitusohjelman työelämän ja sopimisen kirjaukset vaikuttavat voimakkaasti myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä samapalkkaisuuteen. Pelkona kuitenkin on työelämän tasa-arvokehityksen pysähtyminen tai heikentyminen. Vientivetoisen palkkamallin lakisääntely estää Suomen mahdollisuudet samapalkkaisuuteen. Tältä osin hallituksen keinot kehittää työmarkkinoita ovat sukupuolten tasa-arvon osalta haitallisia.  

On myös erittäin tärkeää, että hallituksen aikomien leikkausten vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan tehtyä esitystä paremmin edellä mainitun kohdentumisen, sukupuolen, ikäryhmien, etnisen taustan ja vammaisuuden perusteella. Kohtuuttomat ja useasti samoja ihmisiä koskevat leikkaukset on jatkokäsittelyssä korjattava. 

Hallitusohjelmassa on todettu muun muassa, että raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja. Tasa-arvovaltuutettu on valvontaviranomaisena merkittävässä asemassa tavoitteen toteutumisessa. Huomioon ottaen jo olemassa ollut resurssien ja tehtävien huomattava epäsuhta sekä hallitusohjelman tavoitteet, on tärkeää, että tasa-arvovaltuutetulle on varattava tarvittavat määrärahat.  

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mahdollisuudet valvoa työelämää tehokkaasti yhdessä työsuojeluviranomaisen kanssa on turvattava.  

Keskustan valiokuntaryhmä pitää hyvänä ja kannatettavana hallituksen tavoitetta työllisyyden nostamiseksi. Pääministeri Sipilän hallituskaudella hallitus asetti myös kunnianhimoisen 100 000 lisätyöllisen tavoitteen, joka saavutettiin. Silloin hallitus asetti ensin tavoitteen ja neuvotteli sen jälkeen työmarkkinaosapuolten kanssa keinoista, joilla tavoitteeseen päästään. Nyt hallitus on valinnut tieksi sanelemisen, emmekä pidä tätä menettelytapaa hyvänä.  

Onko esimerkiksi ensimmäisen päivän sairauspoissaolon palkattomuus asia, josta hallituksen kannattaa väkisin pitää kiinni? Varsinkin, kun ei sille ole kyetty laskemaan edes työllisyysvaikutuksia hallituksen omassa ohjelmassa. Tai kannattaako julkisen sektorin työntekijöiden kanssa ajautua riitaan sillä, että yritetään puuttua valtakunnansovittelijan rooliin lainsäädännön avulla? Palkanmuodostuksesta ei voida sopia lailla. Vientivetoiseen malliin siirtymisen pitäisi tapahtua työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksena. 

Säästöjä ei tule kohdistaa lapsiin ja perheisiin

Pidämme huolestuttavana hallituksen aikeita kohdistaa merkittävästi säästöjä erityisesti lapsiin ja perheisiin. Hallitus on poistamassa työttömyysturvasta kokonaan lapsikorotukset, vaikka niiden poistamista vastustettiin hallituksen esityksen mukaan laajasti lausuntokierroksella.  

Työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen koskee merkittävää osaa työttömistä. Viime vuonna kolmasosa työttömyysturvan saajista sai myös lapsikorotusta. Valiokunnalle annettujen lausuntojen mukaan lapsikorotusten poisto kohdistuu erityisesti pienituloisiin lapsiperheisiin ja lisää merkittävästi lapsiperheiden pienituloisuutta. Hallituksen esityksen mukaan lapsikorotusten poistaminen nostaa merkittävästi kuntien puoliksi rahoittaman perustoimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotukiriippuvuus heikentää työnteon kannusteita. Työttömyysturvan lapsikorotusten on aiemmin arvioitu olevan kustannustehokas tapa vähentää lapsiköyhyyttä.  

Hallituksen esittämä leikkaus voi olla erittäin haitallinen ja vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten tulevaisuuteen sekä lisätä korvaavien palveluiden tarvetta. Hallitus on kertonut kompensoivansa lapsikorotusten poistoa perhepaketilla, johon sisältyy muun muassa pieniä korotuksia osaan lapsilisistä, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nosto ja opintotuen huoltajakorotuksen nosto. Nämä etuuksien korotukset kohdistuvat osittain eri ihmisiin, eivätkä suuruudeltaan korvaa kuin pienen osan lapsikorotusten poistamisesta. Syntyvyys on Suomessa historiallisen matalalla tasolla ja hallituksen pitäisi päinvastoin luoda perheille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen sekä turvata jo syntyneiden lasten hyvän elämän edellytyksiä. Esitämme työttömyysturvan lapsikorotusten säilyttämistä.  

Työttömyysturvan suojaosaa ei tule poistaa

Hallitus on poistamassa työttömyysturvasta 300 euron suojaosan, joka on parantanut työnteon kannusteita suojaosan alittavilla tuloilla. Koronaepidemian aikana suojaosaa päinvastoin korotettiin 500 euroon. Viime vuonna lähes 40 prosenttia työttömyysetuuden saajista sai työttömyyspäivärahaa osa-aikaisen työskentelyn ohella. Hallituksen tavoite kokopäivätyöhön kannustamisesta on sinänsä kannatettava, mutta suojaosan poistaminen voi heikentää merkittävästi osa-aikaisen työn vastaanottamisen kannusteita.  

Hallituksella vaikuttaa olevan käsitys, että kokopäiväistä työtä olisi tarjolla kaikille halukkaille ja että jokainen työikäinen ihminen kykenisi kokopäiväiseen työtekoon. Valiokunnan kuulemisissa on noussut esille, että osa-aikatyö on osalle työntekijöistä ainoa mahdollisuus työllistyä. Osa osa-aikatyötä tekevistä tekee sitä vastentahtoisesti ja siirtyisi mielellään tekemään kokopäivätyötä, mutta sitä ei ole ollut tarjolla riittävästi heidän alallaan. Osalla työtekijöistä ei ole sairauden tai muista syistä heikentyneen työkyvyn vuoksi edellytyksiä tehdä koko työuran ajan kokopäivätyötä. Hallituksen esityksessäkin todetaan, että suojaosa parantaa kokonaan työttömien kannustimia ottaa vastaan osa-aikaista tai lyhytkestoista työtä. Pidämme erittäin huolestuttavana myös hallituksen esitykseen sisältyvää arviota siitä, että vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun saanti voi heikentyä suojaosan poistamisen vuoksi, koska henkilökohtaisena avustajana työskentelevät tekevät usein osa-aikatyötä. 

Pidämme tärkeänä, että jokainen ihminen pystyisi osallistumaan työelämään mahdollisuuksien ja kykyjensä mukaan. Osa-aikainen työnteko on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin syrjäytyminen kokonaan työelämän ulkopuolelle. Hallituksen tulisi päinvastoin tehdä toimia, jotka kannustaisivat työhön ja madaltavat kynnystä työllistymiseen myös osa-aikatyön kautta. Hallituksen olisi lisättävä työllisyyden edistämisen resursseja, jotta erityisesti vaikeammin työllistyvillä ihmisillä olisi paremmat edellytykset työllistymiseen. Pidämme välttämättömänä, että työttömyysturvan suojaosa säilytetään.  

Työssäoloehdon täyttyminen

Esityksen mukaan palkansaajan työssäoloehto täyttyisi, kun henkilö olisi 28 kuukauden pituisen tarkastelujakson aikana kerryttänyt yhteensä vähintään 12 työssäoloehtokuukautta. Keskustan valiokuntaryhmä näkee tämän esityksen ongelmallisena samalla lailla kuin Kuhmon kaupunki asiantuntijalausunnossaan, koska toteutuessaan esitys vaatisi nykyistä merkittävästi pidempää työssäolon periodia työssäoloehdon täyttämiseksi. Vaikka Suomessa vallitsee tällä hetkellä pula osaavasta työvoimasta monilla eri aloilla, ei esimerkiksi harvaan asutun maaseudun alueilla aina välttämättä ole lähialueetkaan mukaan luettuina olemassa sellaista työpaikkavarantoa, johon sisältyviin avoimiin työpaikkoihin työnhakijan olisi mahdollista työllistyä 12:a työssäoloehtokuukaudeksi, täyttääkseen työssäoloehdon.  

Kuhmon kaupungin asiantuntijalausunnosta sanotaan: ”kaupungin työllisyyspalveluissa vuosina 2012—2023 tehtyjen käytännön havaintojen mukaan työmarkkinoilla on myös työttöminä työnhakijoina huomattava joukko sellaisia henkilöitä, jotka ovat tosiallisesti alentuneesti työkykyisiä, tai käytännössä lähes työkyvyttömiä (vrt. Raija Kerättären lääketieteen alan väitöskirja vuodelta 2016).”  

Nämä henkilöt ovat kuitenkin alidiagnosoituja, ja ovat sen vuoksi edelleen työttöminä työnhakijoina, vaikka kuuluisivat tosiallisesti sairauslomalle, kuntoutuksen tai eläkkeelle, mutta eivät sellaisella ole julkisen terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan vajavaisuuksien vuoksi. Tällaiselle vajaakuntoiselle henkilölle ei useinkaan ole tosiallisesti mahdollista työskennellä 12 kuukauden ajan yhtäjaksoisesti, ja jo nykyisen työssäoloehdon täyttäminen palkkatyössä voi olla hänelle huomattavien kipujen ja ponnistusten takana. Näin ollen Kuhmon kaupunki katsoo, että kunnes julkinen terveydenhuoltojärjestelmä pystyy tunnistamaan, diagnosoimaan ja ohjaamaan sairauslomalle, kuntoutukseen tai eläkkeelle osatyökykyiset ja työkyvyttömät työnhakijat, työssäoloehdon täyttämiseen vaadittavaa aikaa ei tule kasvattaa voimassa olevan lainsäädännön vaatimasta ajasta.  

Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi Kuhmon kaupungin tietojen mukaan on olemassa joukko henkilöitä, jotka diagnosoidun vian, vamman tai sairauden vuoksi — siis omasta tahdostaan riippumattomista syistä — eivät pysty työllistymään työmarkkinoille ilman palkkatukea. Edellä mainittujen rajoitteiden vuoksi heidän työllistymisensä työmarkkinoille on usein epävarmaa työnantajalle maksettavan palkkatuenkin avulla, ja tästä syystä heidän työuransa ovat katkonaisia. Heille nykyisessä lainsäädännössä määritellyn laajuisen työssäoloehdon täyttäminenkin on merkityksellinen tekijä.  

Muutosten vaikutuksia seurattava tarkkaan

Useat valiokunnalle lausuntoja antavat tahot ovat olleet huolissaan esitysten tasa-arvo- ja sukupuolivaikutuksista. Keskustan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaryhmä edellyttää, että hallitus seuraa lakimuutosten vaikutuksia ja on valmis tekemään tarvittaessa korjauksia lainsäädäntöön. Hallituksen tulee seurata erityisesti esitettyjen muutosten tasa-arvovaikutuksia, koska monet niistä kohdistuvat erityisesti lapsiperheiden vanhempiin, nuoriin ihmisiin ja naisiin.  

Hallitus tekee useita erillisiä leikkauksia sosiaaliturvaan. Leikkaukset kasautuvat samoille ihmisille, merkittävä osa nimenomaan lapsiperheisiin. Hallituksen tulisikin siksi seurata myös eri etuuksiin tehtävien muutosten yhteisvaikutuksia, tehtävä niistä jälkikäteisarviointia ja tuotava tarvittaessa eduskunnalle korjaavia lakiesityksiä, joilla edistetään lasten ja nuorten sekä perheiden arjesta selviytymistä ja lasten ja nuorten hyvinvointia. 

Työmarkkinat kaipaavat uudistamista. Uudistaminen pitää kuitenkin tapahtua oikeudenmukaisesti ja reilusti. Vihreät kannattaa työllisyyspolitiikkaa, jossa työttömyys ei merkitse koko talouden romahtamista, vaan jossa on aito mahdollisuus etsiä uutta työtä ja kouluttautua uudelleen. Samalla on tärkeää huomioida, että pitkäaikaistyöttömän työllistyminen on vaikeaa.  

Nyt Orpon hallitus uudistaa kuitenkin työmarkkinoita rikkovalla ja epäoikeudenmukaisella tavalla. Hallituksen leikkaukset osuvat niihin, jotka ovat jo ennestään vaikeimmassa asemassa. Lapsikorotuksen poistaminen ajaa entistä suuremman joukon jo valmiiksi heikossa asemassa olevia lapsiperheitä, yksinasuvia ja pienituloisia ahtaalle. SOSTE:n arvion mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkausten seurauksena lähes 17 000 lasta siirtyy köyhyysrajan alapuolelle. 

Samalla ansioturvan suojaosien poisto heikentää työn vastaanottamisen kannustimia. Työmarkkinat ovat muutoksessa: tulevaisuudessa osa-aikatyö tulee lisääntymään, ei vähenemään. Osa-aikainen työskentely auttaa saamaan työn syrjästä kiinni ja edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. 

Vaikka hallituksen toimet kokonaisuudessaan eivät ole perusteltuja, osana tasapainoista kokonaisuutta osa esityksen toimista on kannatettavia. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on syytä uudistaa, sillä nykyisellään se on liiaksi keski- ja hyvätuloisille ohjautuva tulonsiirto. Samalla kuitenkin tulee huolehtia, että jokainen saa tarvitsemansa tuen uudelleen työllistymiseen. Työllisyyden edistämisestä, kotoutumisesta ja täsmätyökykyisten palveluista ei tulisi leikata.  

Ansiosidonnaista on kuitenkin mahdollista uudistaa reilulla tavalla. Ansioturvan uudistamisen pidemmän aikavälintavoitteena tulisi olla siirtyminen kohti yleistä ansioturvaa. Lisäksi Suomessa tulisi ottaa käyttöön suhdanneperustainen ansioturva Kanadan tapaan.