Perustelut

Yleistä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää vuoden 2008 talousarvioesitystä valiokunnan toimialan osalta pääosin myönteisenä. Siihen sisältyy monia sellaisia määrärahaehdotuksia, joita valiokunta on useaan otteeseen esittänyt. Valiokunnan tärkeinä pitämiä asioita ovat esimerkiksi vammaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämiseen, siviilipalvelusmiesten asumiseen, samapalkkaohjelman toteuttamiseen, työttömien terveydenhuollon järjestämiseen ja työasuntovähennykseen osoitetut panostukset. Valiokunta pitää tärkeänä myös ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukemista ja katsoo, että kokeilualuetta tulisi laajentaa niin, että siihen tulee mukaan myös joitakin suurempia kasvukeskuksia, jotta nähdään tuen vaikutukset myös kasvukeskusten osalta. Myös tarpeellisiksi ja hyvin toimiviksi osoittautuneiden starttirahakokeilun ja vuorotteluvapaajärjestelmän jatkaminen sisältyvät talousarvioesitykseen.

Työllisyys- ja koulutuspolitiikka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Osaavan työvoiman saannin turvaamista edistävät ehdotukset 2 100 paikan lisäyksestä oppisopimuskoulutukseen ja 2 200 paikan lisäämisestä ammatilliseen koulutukseen. Myös yhteishankintakoulutuksen volyymin nostaminen on myönteinen asia. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että Noste-ohjelma on päättymässä ilman, että sen kohderyhmän osaamistason nostamiseen on erikseen osoitettu uusia toimenpiteitä. Koko työvoiman, ei vain pisimmälle koulutettujen, osaamistason ylläpitäminen ja kohottaminen on osaavan työvoiman saatavuuden ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta keskeistä.

Työelämän kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen liittyvät hankkeet, joita on toteutettu TYKES- ja VETO-ohjelmien puitteissa, siirtyvät ministeriöuudistuksen myötä uuden työ- ja elinkeinoministeriön hoidettaviksi. Valiokunta painottaa työelämän kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen liittyvän toiminnan merkitystä ja pitää tärkeänä riittävien resurssien turvaamista tälle toiminnalle.

Työllisyystilanteen ja työhallinnon määrärahojen kehitys

Työllisyyden kasvu on viime vuosina ollut vahvaa. Myönteisen kehityksen odotetaan edelleen jatkuvan vaikkakin hidastuen. Työttömyysasteen arvioidaan ensi vuonna laskevan alle 6,5 prosenttiin.

Uusi työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa vuoden 2008 alussa, ja talousarvioesityksessä yhdistyvät nykyisen kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan määrärahat osaan työministeriön määrärahoista.

Työvoimapolitiikan määrärahoja on tarkoitus suunnata uudelleen siten, että niillä tuetaan nykyistä paremmin työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja helpotetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Määrärahoja suunnataan ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen, erityisesti yritysten kanssa toteutettavaan koulutukseen sekä yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Valmentavaa koulutusta ja julkisen hallinnon tukityöllistämistä vähennetään, sen sijaan työpajatoimintaa ja välityömarkkinoita kehitetään. Osana työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisua edistetään työperäistä maahanmuuttoa.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahoihin esitetään 560,7 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 44 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Hallitusohjelmassa matalapalkkatuen laajennukseen varatusta määrärahasta sovittiin budjettineuvotteluissa kohdennettavaksi 48,5 miljoonaa euroa työhallinnolle vammaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämiseen. Valiokunta pitää kohdentamispäätöstä erittäin perusteltuna ja katsoo määrärahan näin kohdennettuna palvelevan matalapalkkatukea paremmin vammaisten ja nuorten työllisyyden parantamista.

Työllisyyspoliittiset investointituet

Työllisyysperusteisiin investointeihin myönnettäviin uusiin avustuksiin ehdotetaan talousarvioesityksessä 8 miljoonaa euroa, joka on 26,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2007. Vähennystä perustellaan muun muassa työllisyystilanteen kohentumisella ja rakennusalalla vallitsevalla korkeasuhdanteella.

Valiokunta pitää vähennykselle esitettyjä syitä sinänsä perusteltuina. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että työllisyyspoliittisilla investoinneilla on varsinkin vaikeilla työttömyysalueilla ja rakennemuutospaikkakunnilla ollut erittäin suuria myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämän kehittämiseen. Ne ovat edesauttaneet monien yksityisten investointien liikkeelle lähtöä. Näin suhteellisen pienellä rahalla on voitu saada aikaan merkittäviä kasvusysäyksiä alueilla, joilla työpaikkojen syntyminen on muutoin ollut vaikeaa.

Työllisyyspoliittisten investointitukien avulla on usein saatu liikkeelle sellaisia kunnan tai valtion hankkeita, jotka ovat perusedellytyksenä yksityisen elinkeinotoiminnan kasvulle ja kehitykselle kyseisellä alueella. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi monet tiehankkeet ja majoitus- ja vapaa-ajanpalveluja tukeneet hankkeet, joilla on kehitetty ulkoilualueiden taikka kansallis- tai luonnonpuistojen palveluvarustusta. Hankkeiden saaminen käyntiin yksinomaan syrjäseudun taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien tai valtion asianomaisten laitosten rahoin olisi ollut vaikeaa.

Valiokunnan käsityksen mukaan työllisyyspoliittisten investointitukien vähentyminen ei saa merkitä sitä, että tasapainoisen aluekehityksen kannalta tärkeiden hankkeiden rahoitus jatkossa vaarantuu. Valiokunta pitää välttämättömänä, että esityksen mukainen 8 miljoonan euron myöntämisvaltuus osoitetaan alueille, jotka kärsivät äkillisistä rakennemuutoksista tai vaikeasta työttömyydestä. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että uudessa työ- ja elinkeinoministeriössä selvitetään, miten elinkeinopoliittisia investointeja tukevien julkisten investointien rahoitus voidaan jatkossa turvata.

Vaikeasti työllistyvien palveluiden turvaaminen

Talousarvioesityksen mukaan julkisen hallinnon tukityöllistämistä vähennetään ja painopistettä siirretään yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Valiokunta toteaa, että yrityksissä tapahtuva tukityöllistäminen johtaa julkisen sektorin tukityöllistämistä todennäköisemmin työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Nyt esitetyn suuruisilla uudelleen suuntaamisilla voi kuitenkin olla vaikutuksia kaikkein huonoimmassa työllisyysasemassa olevien työttömien ja syrjäseudulla asuvien työttömien tilanteeseen.

Vaikeasti työllistyvien työllistäminen yrityksiin on osoittautunut ongelmalliseksi. Pitkäaikaistyötön on yleensä pystytty sijoittamaan yritykseen vasta sen jälkeen, kun hän on ensin ollut esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa taikka kunnan tai kolmannen sektorin tukityössä. Syrjäseuduilla kunnat ja valtion laitokset ovat usein pääasialliset työpaikat, joihin työttömiä voidaan tukityöllistää. Näin ollen määrärahojen vähentäminen julkisen sektorin työllistämistoimista voi heikentää mahdollisuuksia luoda toimivia työllistämispolkuja ja ylläpitää työttömien työkykyä erityisesti syrjäseudulla.

Pitkään työttömänä olleet ja vajaatyökykyiset muodostavat merkittävän työvoimaresurssin, jolla voidaan vastata syntyvään työvoimapulaan. Jotta tämä resurssi saadaan käyttöön, tarvitaan kuitenkin laadukkaita kuntoutus-, työharjoittelu- ja täsmäkoulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan heidän sijoittumistaan työmarkkinoille. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös vaikeimmin työllistyvät työnhakijaryhmät ovat jatkossakin aidosti työvoimapolitiikan ja työvoimapalvelujen piirissä. Samalla valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää mahdollisuudet saada eläkeratkaisujen piiriin ne pitkään työttömänä olleet, joiden työllistyminen ei merkittävinkään toimenpitein ole enää realistista.

Työvoiman palvelukeskukset ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi, ja niissä on pystytty tarjoamaan monipuolisia palveluja vaikeimmin työllistyville työttömille. Työvoiman palvelukeskusverkko ei kuitenkaan vielä kata kaikkia alueita, eivätkä palvelukeskukset pysty ottamaan vastaan kuin osan asiakkaista, joiden arvioidaan voivan hyötyä niiden palveluista. Valiokunta pitää tärkeänä, että mahdollisuudet toimivaksi todetun palvelukeskusjärjestelmän kehittämiseksi selvitetään.

Valtion osuus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi nousee 1,5 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon, että työhallinnon linjauksissa ollaan siirtämässä entistä suurempi osa vaikeimmin työllistyvistä työttömistä kuntien sosiaalitoimen hoidettaviksi, olisi tärkeää, että kunnat pystyisivät järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa kaikille tarvitseville. Kohdejoukon laajentuessa määrärahan lisäys voi osoittautua tarpeeseen nähden riittämättömäksi.

Työttömien yhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden työpaikat ovat ensiarvoisen tärkeitä pyrittäessä järjestämään pitkäaikaistyöttömille ja vajaakuntoisille työllistämispolkuja, jotka johtavat asteittain kohti vapaita työmarkkinoita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tukityöllistämistä kolmannen sektorin työpaikkoihin on tarkoitus lisätä 10 000:sta 13 000 työpaikkaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kolmannen sektorin merkitys tässä työssä myös jatkossa tunnustetaan ja sille ohjataan riittävästi voimavaroja tähän arvokkaaseen työhön.

Valiokunta pitää mielenkiintoisena Kainuussa valmisteltua hanketta, jossa koottaisiin ne rahat, jotka nyt tarvitaan suoraan tai välillisesti työttömyydestä ja sen seurauksista johtuviin menoihin, käytettäväksi suoraan työllistämiseen. Tavoitteena on toteuttaa Paltamon työtä kaikille -hanke, jossa kaikki Paltamon alueen työttömät otettaisiin töihin tarkoituksena välittää heidät edelleen oikeisiin työpaikkoihin.

Vammaisten työllistäminen

Valiokunta pitää erittäin myönteisenä talousarvioesitykseen otettua 18 miljoonan euron määrärahalisäystä vammaisten työllistämiseen. Työttömyys on vammaisten joukossa selvästi muuta väestöä yleisempää. Suurimpana esteenä vammaisten työllistymiselle pidetään tiedon puutetta. Työnantajat eivät tiedä, että vammaisen ihmisen työllistämiseen sekä työpaikalla tehtäviin muutostöihin on mahdollista saada tukea. Tietoa puuttuu myös siitä, millaisilla ratkaisuilla vammaisten työkykyä voidaan työpaikoilla tukea.

Työterveyslaitoksella on valmisteltu Esteetön työelämä -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää uudenlainen toimintatapa, jolla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan vamman tai sairauden takia tarpeellisten esteettömyysratkaisujen toteuttamista työpaikoilla ja lisätään yleistä tietoisuutta esteettömyysratkaisujen mahdollisuuksista vajaakuntoisten henkilöiden työkyvyn tukemisessa. Samalla on tarkoitus kehittää esteettömyysratkaisujen tietopankkia (www.ttl.fi/esteetontyopaikka) niin, että sieltä on helppo löytää esteettömyyttä edistävien muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä malleja ja toteuttajien yhteystietoja. Valiokunta katsoo, että Työterveyslaitoksen esteettömyyshankkeen toteuttaminen voisi merkittävästi helpottaa vammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja madaltaa yksittäisen työnantajan kynnystä palkata vammainen työntekijä.

Valiokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle, että se selvittäisi, voitaisiinko talousarvioesitykseen vammaisten työllistämiseen varatusta määrärahasta ohjata osa Työterveyslaitokselle esteettömyyshankkeen toteuttamiseen. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosien 2008 ja 2009 aikana, ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 220 000 euroa.

Siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaaminen

Siviilipalveluksen toimeenpanoon ehdotetaan 2,4 miljoonan euron määrärahalisäystä, josta 2 miljoonaa euroa kohdistetaan siviilipalvelusmiesten asumiskustannuksiin. Valiokunta pitää tätä esitystä erittäin tarpeellisena ja tervetulleena.

Valiokunta on moneen otteeseen kiinnittänyt huomiota tarpeeseen korvata siviilipalvelusmiesten asumiskustannuksia ja siten edesauttaa siviilipalveluspaikkojen saantia. Laman jälkeen on ollut jatkuva puute siviilipalveluspaikoista. Tämän seurauksena useita kymmeniä miehiä on vuosittain suorittanut palveluksensa siviilipalveluskeskuksen tiloissa, mitä ei voida pitää yhteiskunnan eikä siviilipalvelusmiesten itsensä kannalta tarkoituksenmukaisena.

Pääosa siviilipalvelusmiehistä palvelee Etelä-Suomen alueella, jossa asumiskustannukset ovat korkeat. Tästä syystä on mahdollista, että määrärahan riittävyydessä tulee ongelmia. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan ja ryhdytään tarvittaessa toimiin lisämäärärahan saamiseksi.

Tasa-arvon edistäminen

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kokonaisuudessaan edistämään tasa-arvoa määrätietoisesti kaikessa päätöksenteossa. Hallituksen tavoitteena on naisten ja miesten välisten palkkaerojen selkeä kaventaminen ja samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuuden toteuttaminen. Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että samapalkkaisuusohjelman toteuttamiseen esitetään 200 000 euroa vuodelle 2008. Valiokunta pitää tärkeänä, että samapalkkaisuusohjelman toteuttamisen edellyttämät resurssit turvataan myös jatkossa.

Talousarvioesityksen valmistelussa on nyt ensimmäistä kertaa tarkasteltu ministeriöiden ehdotuksia myös sukupuolinäkökulma huomioon ottaen valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Valiokunta pitää sukupuolinäkökulman huomioon ottamista budjettivalmistelussa erittäin tärkeänä. Valiokunta korostaa, että talousarvioesityksen valmistelua sukupuolinäkökulma huomioon ottaen tulee edelleen kehittää ja järjestää tähän liittyvää koulutusta ministeriöiden talousarvioesitysten valmistelijoille ottaen huomioon tämän esityksen valmistelun yhteydessä saadut kokemukset.

Sosiaali- ja terveysministeriö esitti vuoden 2008 budjettiin 180 000 euroa tasa-arvon tietopalvelun perustamiseen. Määrärahaa ei kuitenkaan sisälly talousarvioesitykseen. Tietopalvelulla tarkoitetaan erikoistunutta organisaatiota, jonka henkilöstö on koulutettu tutkimus- ja faktatiedon hakuun, järjestämiseen ja jalostamiseen sekä sen välittämiseen tiedontarvitsijoille. Tietopalvelua tarvitaan myös EU:n tasa-arvoinstituutin kansalliseksi vastineeksi, joka toimittaisi tasa-arvoinstituutille Suomea koskevia tietoja. Samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden etenemisen seuranta edellyttää myös tiedontuotantoa, jossa tasa-arvon tietopalvelu olisi keskeisessä asemassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että tasa-arvon tietopalvelu saadaan perustettua.

Valiokunta katsoo, että naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi on tärkeää jatkaa ponnisteluja myös vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi nykyistä tasaisemmin äitien ja isien työnantajien kesken. Tähän voidaan vaikuttaa muun muassa tukemalla ja kannustamalla isiä vanhempainvapaiden käytön lisäämiseen.

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistäminen

Valiokunta pitää erittäin tervetulleena talousarvioesitykseen otettua 30,5 miljoonan euron määrärahaa, joka on kohdistettu erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorien työllistämiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan useita kymmeniä tuhansia nuoria on jäänyt tavalla tai toisella "kadoksiin". He eivät ole koulutuksessa, töissä, varusmiespalveluksessa eivätkä kotiäiteinä tai -isinä eikä heitä näy myöskään työttöminä työnhakijoina tai toimeentulotuen saajina.

Valiokunta katsoo, että yhteiskunnalla ei ole varaa hukata yhtään nuorta, vaan pienenevät ikäluokat on saatava kokonaisuudessaan koulutus-, työpaja-, oppisopimus- tai muiden vastaavien toimenpiteiden piiriin. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus luo tarvittavat seuranta- ja palvelujärjestelmät niin, että kaikki nuoret tavoitetaan ja saadaan yhteiskunnan työllistämis- ja koulutuspalvelujen piiriin.

Työpajatoiminta on todettu hyväksi tavaksi ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Moniammatillisuus työpajoissa toimii tavoitteiden mukaisesti. Työpajoissa on vuosittain n. 7 000 nuorta, joilta yli puolelta puuttuu ammatillinen peruskoulutus. Työpajajakso parantaa nuorten elämänhallinnan taitoja, ja jakson jälkeen 70 % sijoittuu koulutukseen, työhön tai muuhun aktiviteettiin.

Valiokunta pitää tärkeänä työpajatoiminnan lisäämistä ja edelleen kehittämistä sekä pajatoiminnan rahoituksen vakinaistamista valtionosuutta kasvattamalla. Työpajojen starttivalmennuksella on mahdollista vähentää syrjäytymistä tarjoamalla matalan kynnyksen paikkoja nuorille, jotka eivät vielä tiedä, mitä haluaisivat elämässään tehdä. Työpajoilla toteutetaan myös tuettua oppisopimuskoulutusta, jossa yksilövalmentaja tukee nuorta muun muassa arjen hallinnan taidoissa, teoriaopintojen suorittamisessa ja yritysyhteistyössä.

Työttömien terveydenhuolto

Vuoden 2007 talousarviossa on varattu 2 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin osoitettu lisävaltionosuus maksetaan kunnille osana terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia. Viime vuonna kyseistä määrärahaa oli 1 miljoona euroa.

Työttömien terveyskysymys kytkeytyy väestöryhmien välisiin terveyseroihin, jotka ovat maassamme viime vuosina kasvaneet. Pitkäaikaistyöttömät ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muuhun työikäiseen väestöön terveyspalvelujen saannissa, sillä he ovat työterveyshuoltoon liittyvien terveystarkastusten ja muiden niihin liittyvien palvelujen ulkopuolella. Heitä ei työikäiselle väestölle tarkoitettu työterveyshuollon palvelujärjestelmä tavoita, vaan he tarvitsevat erityisjärjestelyjä työ- ja toimintakuntonsa ylläpitämiseen.

Vuonna 2007 oli lisäksi osoitettu 1,5 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltohankkeeseen, joka toteutetaan yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes), Kansaneläkelaitoksen, Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen, Työvoimapalvelukeskusten (TYP) ja kuntien kanssa. Hankkeella pyritään luomaan pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon sellaisia toimintamalleja, jotka voitaisiin ulottaa myöhemmin kaikkiin kuntiin, terveyskeskuksiin ja työvoiman palvelukeskuksiin. Hankkeeseen liittyy seuranta- ja arviointitutkimus, jonka avulla saadaan tietoa toimivista tavoitteiden mukaisista malleista sekä valtionosuusrahan käytöstä.

Valiokunta pitää työttömien terveydenhuollon tehostamista erittäin tärkeänä. Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että talousarvioon on otettu tähän tarkoitukseen 2 miljoonan euron määräraha, joka on ohjattu kunnille työttömien terveyspalvelujen järjestämiseen. Samalla valiokunta kuitenkin korostaa, että työttömien terveyspalvelujen tasoa eri kunnissa tulee seurata ja tarvittaessa tehostaa ohjausta, jotta terveyspalvelut olisivat tasaveroisesti kaikkien saatavilla.

Tuottavuusohjelma

Työttömien työllistäminen tulee koko ajan entistä haastavammaksi, kun työttömistä aiempaa suurempi osuus kuuluu vaikeasti työllistettävään ns. työttömyyden kovaan ytimeen. Vaikeasti työllistyvien saaminen sijoittumaan vapaille työmarkkinoille edellyttää monipuolisia toimenpiteitä ja osaavaa henkilökuntaa, joka toimii kiinteässä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yritysten kanssa. Myös työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen entistä kiinteämmässä yhteistyössä yritysten kanssa on vaativaa ja edellyttää osaavalta henkilöstöltä huomattavaa työpanosta. Valiokunta pitää tärkeänä, että tuottavuusohjelmaa toteutettaessa pidetään huolta työhallinnon tehtävien edellyttämien henkilöstövoimavarojen riittävyydestä.

Työelämän muutosten huomioon ottaminen sosiaaliturvauudistuksessa

Valiokunta pitää hyvänä hallituksen käynnistämää sosiaaliturvauudistusta, jonka tavoitteena on työnteon kannattavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja tuloloukkujen poistaminen.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota niihin ongelmiin, joita yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa toimivilla on sosiaali- ja työttömyysturvan saamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitysmies Pasi Järvisen ehdotusten mukaisesti otetaan sosiaaliturvaa uudistettaessa keskeiseksi tavoitteeksi sellainen sosiaaliturvajärjestelmä, jonka saamisedellytyksissä ja rahoituksessa on nykyistä paremmin otettu huomioon pirstaloituvat ja monimuotoistuvat työnteon muodot sekä yrittäjyyden ja palkkatyön "rajapinnalla" työskentelevät.