Perustelut
YK:n kestävän kehityksen konferenssi Rio de Janeirossa
on jatkoa aiemmin järjestetyille kestävän
kehityksen sekä kehitys- ja ympäristökonferensseille.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Suomi on
Rio+20-prosessissa pitänyt valmistelujen alkuvaiheesta
lähtien esillä kestävän kehityksen
kolmen pilarin, talouden, ympäristön ja sosiaalisen
ulottuvuuden tasapainoista integrointia. Kestävä taloudellinen
kehitys edellyttää sosiaalisesti ja ympäristön
kannalta kestävien ratkaisujen suosimista. Tämän
vuoksi kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus
on oltava tasapainoisesti esillä luonnontaloudellisen kestävyyteen
liittyvien teemojen rinnalla.
Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi sosiaalisesti
kestävän kehityksen tärkeimmistä osatekijöistä.
Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että valmisteltaessa
EU:n kantoja Rio+20-kokoukseen Tanska puheenjohtajamaana
on nostanut tasa-arvon keskeisesti asialistalle. Myös Suomen
tulee aktiivisesti toimia sen puolesta, että naisten aseman
parantaminen on kattavasti esillä konferenssissa ja että sukupuolten
tasa-arvo nousee läpileikkaavaksi teemaksi kestävän kehityksen
eri ulottuvuuksia käsiteltäessä.
Naisten syrjäytyminen koulutuksesta, työstä sekä taloudellisesta
että poliittisesta päätöksenteosta
merkitsee globaalisti valtavaa resurssien hukkaamista. Epätasa-arvo
pääsyssä koulutukseen, terveydenhuolto-palveluihin
sekä oikeudessa omistaa ja hallita maata tai muita tuotantovälineitä samoin
kuin oikeudessa saada luottoa tai hoitaa raha-asioita muodostavat
suuren esteen naisten osallistumiselle yhteiskuntaan.
Kestävän kehityksen edistämiseksi
tulee naisten oikeutta perhesuunnitteluun ja seksuaaliterveyspalveluihin
merkittävästi parantaa. Terveyspalveluiden tarpeeseen
vastaaminen on keskeistä naisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi sekä sukupuolten
tasa-arvon saavuttamiseksi. Äitiys- ja seksuaaliterveyspalveluihin
pääsy paitsi vähentää lapsikuolleisuutta,
vähentää myös ei-toivottuja
raskauksia, edesauttaa tyttöjen mahdollisuutta koulunkäyntiin,
johtaa pienempiin perhekokoihin, lisää naisten
osallistumista työelämään sekä hidastaa
väestön kasvua. Samalla se antaa mahdollisuuden
ylisukupolvisen köyhyyden kierteen katkaisemiselle.
Naisten oikeuksien ja valinnanmahdollisuuksien lisääminen
on kustannustehokas tapa edistää globaalisti perheiden
ja yhteisöjen hyvinvointia. Valiokunta pitääkin
tärkeänä sitä, että Suomi
on sitoutunut vaikuttamaan muun muassa naisten maanomistusoikeuksien
vahvistamiseksi. Takaamalla naisille tasa-arvoinen mahdollisuus
maanviljelyyn voidaan parantaa maatalouden tuottavuutta ekologisesti
ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja
pienentää merkittävästi maailman
nälkäongelmaa. Jos naisten ruuan hankkimiseen
sekä koti- ja hoivatyöhön käyttämää aikaa
saataisiin vähennettyä esimerkiksi hyödyntämällä työtä säästävää teknologiaa, naisten
pääsy virallisen talouden piiriin mahdollistuisi
nykyistä huomattavasti laajemmin.
Kestävän taloudellisen kasvun tavoitteena mainitaan
konferenssin loppuasiakirjassa vihreiden, säällisten
uusien työpaikkojen luominen. Valiokunta pitää mainintaa
tärkeänä, koska vuoteen 2025 mennessä työmarkkinoille
on tulossa 1,3 miljardia alle 30-vuotiasta nuorta. Koulutus- ja
työllistymismahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on merkittävä haaste
yhtä lailla teollistuneissa maissa kuin kehitysmaissakin.
Maailman nopeasti kasvavalla nuorisolla on oltava oikeus päästä osalliseksi
ihmisarvoiseen työhön, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin.
Monissa teollistuneissa maissa ikäproblematiikka näyttäytyy toisaalta
niin, että ikääntyneet ihmiset kokevat syrjintää työelämässä.
Valiokunta pitää kestävän kehityksen
kannalta tärkeänä paitsi sukupuolten
myös sukupolvien välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla.