Yleistä
Eduskunnan vastaukseen (EV 86/2017 vp) hallituksen esityksestä (HE 39/2017 vp) laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sisältyvässä lausumassa eduskunta edellytti, että valtioneuvosto tuo viipymättä eduskunnalle lakiehdotuksen, joka toteuttaa sellaiset työsopimuslain ja virkasuhteita koskevan lainsäädännön muutokset, jotka mahdollistavat oppisopimuksella työskentelyn tasavertaisesti kaikilla toimialoilla, lisätyön tarjoamisvelvoitteen sitä estämättä. Lausuma perustuu työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon ja sivistysvaliokunnan mietintöön (TyVL 3/2017 vp, SiVM 7/2017 vp) mainitusta hallituksen esityksestä.
Käsillä olevassa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia ja kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia siten, että työnantaja voi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen työnantajalle laissa säädetyn lisätyön tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuuden estämättä. Lisäksi valtion virkamieslakia muutetaan siten, että työnantaja voi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen valtion virkamieslaissa säädetyn työntarjoamisvelvollisuuden estämättä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomautuksin.
Lisätyön tarjoamisvelvollisuus
Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan työnantajan, joka tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikaisille työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille työsopimuslain 6 luvun 6 §:ssä säädetystä takaisinottovelvoitteesta riippumatta. Jos työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi osa-aikatyöntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työnantajan on annettava työntekijälle tällainen koulutus. Säännöksen tarkoitus on suojata työnantajan palveluksessa jo olevia työntekijöitä.
Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 2017:4 todettiin, että oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja opiskelijan määräaikaiseen työsopimukseen, minkä vuoksi työnantaja ei voi ottaa oppisopimusopiskelijaa palvelukseensa ennen kuin on tarjonnut kyseistä työtä siihen soveltuville ja lisätyötä haluaville osa-aikatyöntekijöille.
Edellä kuvattujen säännösten ja korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella oppisopimusta ei voida toteuttaa, jos työpaikalla on lisätyötä haluavia osa-aikatyöntekijöitä ja opiskelija suorittaa oppisopimuskoulutuksen aikana lisätyötä haluaville osa-aikatyöntekijöille sopivia tehtäviä.
Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa muualla tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Koulutus perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevan opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen sopimukseen (oppisopimus).
Oppisopimukseen sovelletaan työsuhteessa tai virkasuhteessa sovellettavaa lainsäädäntöä, ja työnantajan on maksettava oppisopimusopiskelijalle työehtosopimuksen mukaista tai muutoin alalla käypää palkkaa. Opiskelijan viikoittaisen työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia. Työnantajan on mahdollista saada koulutuksen järjestäjältä koulutuskorvausta koulutuksen kustannuksista ja tietyissä tapauksissa palkkatukea työttömän palkkaamisesta aiheutuvien palkkakustannusten korvaamiseksi.
Oppisopimuksella on saatujen selvitysten mukaan useita myönteisiä vaikutuksia siihen osallistuvien elinkaarituloihin ja työllisyyteen. Sen arvioidaan edistävän ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden pääsyä työelämään ja mahdollisuuksia hankkia työmarkkinoilla vaadittavaa osaamista. Opetushallituksen mukaan vuonna 2015 oppisopimuskoulutuksesta valmistuneista henkilöistä oli työttöminä 7 prosenttia vuosi valmistumisen jälkeen, kun normaalin ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työttömyys oli kolminkertainen (21 %). Oppisopimuskoulutuksen katsotaan myös häivyttävän kynnystä koulun ja työn välillä ja siten edistävän myös heikoimmassa asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Valiokunta pitää oppisopimuskoulutuksen mahdollistamista ja sen käytön edistämistä tärkeänä ja tarpeellisena.
Oppisopimukseen perustuva työskentely
Ammatillinen koulutus uudistui vuoden 2018 alusta. Uudistuksessa lisätään merkittävästi koulutuksen työelämäläheisyyttä ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista järjestämällä käytännön työtehtävien yhteydessä koulutusta oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Valiokunta kannattaa työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen lisäämistä.
Kaupan alalla sekä matkailu-, majoitus- ja ravitsemusalalla on perinteisesti tehty paljon osa-aikatyötä. Työn tarjoamisvelvoitteen vuoksi näillä aloilla voi käytännössä olla mahdotonta ottaa oppisopimusopiskelijaa loukkaamatta osa-aikatyöntekijän oikeutta lisätyöhön. On myös huomattava, että lisätyön tarjoamisvelvollisuus koskee kaikkia aloja, ja oppisopimusopiskelijan ottaminen voi estyä myös, vaikka työnantajalla olisi vain yksikin lisätyötä haluava osa-aikatyöntekijä.
Valiokunta piti ammatillisen koulutuksen uudistuksesta antamassaan lausunnossaan (TyVL 3/2017 vp) tärkeänä, että kaikilla toimialoilla on tasavertainen mahdollisuus opiskella ammattiin myös oppisopimuksella. Tuolloin saadun selvityksen mukaan oppisopimuksella työskentely voitaisiin mahdollistaa myös niillä toimialoilla, joilla on paljon osa-aikaisia, laajentamalla työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuuden poikkeusta koskevan säännöksen (13 luvun 6 §) soveltamisalaa esityksessä nyt ehdotetulla tavalla.
Käsillä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan poikkeamista myös työsopimuslain 6 luvun 6 §:ssä säädetystä takaisinottovelvollisuudesta työnantajan tehdessä oppisopimuksen ammatillisen koulutuksen opiskelijan kanssa. Poikkeamisalan laajentaminen on esityksen mukaan perusteltua osa-aikatyöntekijöiden ja takaisinottovelvollisuuden piirissä olevien työntekijöiden keskinäisen etusijajärjestyksen säilyttämisen vuoksi. Lisätyötä on nykyisin tarjottava ensin osa-aikaiselle ja vasta sen jälkeen takaisinottovelvoitteen piirissä olevalle. Vastaavaa poikkeamismahdollisuutta ehdotetaan kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin ja valtion virkamieslakiin. Ehdotetun muutoksen johdosta oppisopimusopiskelija syrjäyttää osa-aikatyöntekijän lisäksi myös takaisinottovelvoitteen piirissä olevan työntekijän.
Valiokunta toteaa, että työsopimuslain mukaan työnantajalle syntyy useissa tilanteissa velvollisuus tarjota työntekijälle ”muuta” työtä. Tämä tarkoittaa velvoitetta selvittää muun työn olemassaoloa ja tarjota mahdollista työtä työntekijälle selvin ja vakavasti otettavin ehdoin. Valiokunta toteaa, että eduskunta ei lausumassaan edellytä poikkeamisoikeuden ulottamista koskemaan työnantajan muun työn tarjoamisvelvollisuutta eikä työsopimuslain 6 luvun 6 §:ssä säädettyä takaisinottovelvollisuutta.
Valiokunta pitää työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen edistämistä ja lisäämistä sekä tasavertaista mahdollisuutta oppisopimukseen kaikilla toimialoilla tärkeänä ja kannattaa nyt ehdotettuja muutoksia, jotka omalta osaltaan poistavat esteitä työpaikalla tapahtuvalta koulutukselta.
Tasa-arvovaikutukset
Sikäli kuin hallituksen esityksellä on haitallisia vaikutuksia työsuhteessa jo oleviin lisätyötä haluaviin osa-aikaisiin työntekijöihin, sen arvioidaan osuvan useammin naisiin kuin miehiin. Tämä johtuu siitä, että työvoimatutkimuksen (2016) mukaan lisätyötä haluavista osa-aikatyötä tekevistä naisia oli noin 69 prosenttia. Uudistuksen jälkeen osa-aikatyötä tekevien mahdollisuudet saada lisätyötä heikkenevät erityisesti niillä naisvaltaisilla aloilla, joilla osa-aikatyötä tehdään eniten. Muutos voi siis vähentää naisten tekemiä työtunteja suhteessa miesten tekemiin työtunteihin ja lisätä naisten alityöllisyyttä ja palkkaköyhyyttä, mikä jossain määrin leventäisi sukupuolten välistä kuilua työmarkkinoilla.
Valiokunta pitää kielteisiä tasa-arvovaikutuksia valitettavina, mutta toteaa, että lakimuutoksella tavoiteltu myönteinen muutos osuu naisvaltaisilla aloilla todennäköisesti myös naisiin. Keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon voi muuttua myönteiseksi, mikäli oppisopimuskoulutus johtaa osaamistason kasvuun, ammatilliseen liikkuvuuteen ja kokoaikaisiin työsuhteisiin naisvaltaisilla toimialoilla.
Arviointi ja henkilöstön tiedonsaantioikeus
Asiantuntijakuulemisessa valiokunnalle on esitetty huoli siitä, että nyt ehdotetut muutokset työnantajan työn tarjoamisvelvollisuuteen saattavat pahimmillaan johtaa työntekijöiden irtisanomiseen tuotannollis-taloudellisilla perusteilla ja vanhojen työntekijöiden korvaamiseen pienempipalkkaisilla oppisopimuskoulutettavilla. Hallituksen esityksen mukaan yrityksellä saattaa myös olla intressi pitää osa työntekijöistä osa-aikaisina, jotta näille voisi tarvittaessa ruuhkahuippujen aikaan tarjota lisätyötä.
Valiokunta tunnistaa esitetyn huolen, mutta toteaa, että väärinkäytösten riskiä vähentää merkittävästi oppisopimuksen tekeminen kirjallisesti yhteisymmärryksessä koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja työnantajan kesken ja siihen liittyvä koulutuksen järjestäjän valvontavelvollisuus. Oppisopimuksella palkattu työntekijä aiheuttaa työnantajalle kustannuksia, ja työnantajan on nimettävä työpaikalta opiskelijalle ohjaaja, mikä myös on valiokunnan käsityksen mukaan omiaan hillitsemään aiheettomia ja hyötymistarkoituksessa tehtäviä oppisopimuksia. Vahvaa näyttöä väärinkäytöksistä ei ole esitetty, eikä osaavan henkilöstön korvaaminen oppilailla ole normaalitapauksessa työnantajan etujen mukaista. Valiokunta pitää tärkeänä, että oppisopimuskoulutusta ja sen järjestämistä sekä laatua arvioidaan tehokkaasti ja säännöllisesti.
Valiokunta toistaa lausunnossaan (TyVL 3/2017 vp) esittämänsä huolen erityisesti nuorten työssäoppijoiden asemasta työpaikoilla. Opiskelijoiden oikeusturvan ja suojelun parantamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstöryhmien tiedonsaanti turvataan. Työnantajan tulee antaa henkilöstöryhmien edustajille selvitys koulutussopimuksella kouluttautuvista opiskelijoista. Selvityksestä tulee käydä ilmi opiskelijoiden työtehtävät, määrä ja koulutusaika. Valiokunta katsoo, että henkilöstön tiedonsaannilla on nuorten työntekijöiden työpanoksen hyväksikäyttöä ja mm. koulutussopimuksen ja oppisopimuksen mahdollista väärinkäyttöä ennaltaehkäisevä vaikutus.