Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvitystä koskevaa tasa-arvolain säännöstä ja lisättäviksi lakiin seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän määritelmät. Esityksen taustalla ovat komission huomautukset tavasta, jolla Suomi on saattanut kansallisesti voimaan EU:n tasa-arvodirektiivin. Komissio on pitänyt hyvitykselle työhönottotilanteissa asetettua yleistä ylärajaa direktiivin vastaisena ja katsonut, että lakiin tulee sisällyttää nimenomaiset määritelmät häirinnästä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tasa-arvolakiin lisätään seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän määritelmät. Tasa-arvolain soveltamiskäytännössä on havaittu, että esimerkiksi työpaikoilla ja oppilaitoksissa on ollut vaikea määritellä, milloin kyse on laissa tarkoitetusta häirinnästä. Kun määritelmät löytyvät suoraan laista, sekä häirinnän kohteiden että häirinnästä vastuuseen joutuvien on helpompi selvittää, millaisia tilanteita häirinnän kielloilla tarkoitetaan. Tämä lisää oikeusvarmuutta ja parantaa oikeusturvaa.

Lakiehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi syrjintää työhönottotilanteissa koskevaa hyvityssäännöstä. Komission mukaan tasa-arvolakiin sisältyvä hyvityskatto on ristiriidassa direktiivin vaatimusten kanssa. Direktiivin mukaan syrjinnän johdosta maksettavalle korvaukselle tai hyvitykselle ei saa ennalta vahvistaa enimmäismäärää paitsi tapauksissa, joissa työnantaja pystyy näyttämään, että hakija on kärsinyt direktiivissä tarkoitetun syrjinnän johdosta vahinkoa ainoastaan siitä, että hänen työhakemustaan ei ole otettu huomioon.

Lakiehdotuksen mukaan hyvitykselle asetettaisiin 16 210 euron enimmäismäärä, joka koskisi sitä hakijaa, jonka kohdalla työnantaja pystyy osoittamaan, että häntä ei olisi valittu tehtävään, vaikka valinta olisi tehty syrjimättömin perustein. Sen sijaan ansioituneinta hakijaa hyvityksen enimmäismäärä ei koskisi. Lisäksi laista ehdotetaan poistettavaksi säännös, jonka mukaan hyvityksen enimmäismäärä saadaan ylittää, kun se syrjinnän vakavuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen on perusteltua.

Lausuntokierroksella olleessa ministeriön lakiehdotusluonnoksessa hyvityskatto olisi poistettu kokonaan. Hyvityksen enimmäismäärä rajattuna koskemaan muita kuin ansioituneinta työnhakijaa otettiin lakiehdotukseen lausuntokierroksen jälkeen.

Asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin, että rajaukseen voidaan kohdistaa kritiikkiä työnhakijoiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Hallituksen esityksessä ei ole esitetty perusteluja työnhakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta poikkeamiselle. Valiokunta katsoo kuitenkin, että poikkeamista voidaan pitää perusteltuna ottaen huomioon, että ansioitunein työnhakija, jonka voidaan katsoa menettäneen työpaikan, on prosessissa eniten syrjitty ja hänellä on siten oikeus muita korkeampaan korvaukseen.

Käytännössä voi kuitenkin olla vaikea luotettavasti selvittää, kuka työnhakijoista olisi ollut ansioitunein. Objektiivista ansiovertailua on usein vaikea tehdä, ja vertailussa voidaan päätyä erilaisiin tuloksiin riippuen siitä, mitä tekijää ansioissa painotetaan. Näin ollen oikeuskäytännössä voi syntyä tulkintaongelmia pohdittaessa, miten luotettava työnantajan jälkikäteen tekemä ansiovertailu on ja voidaanko sen nojalla rajoittaa hyvitystä vaatineen hakijan korvausoikeutta. On myös mahdollista, että rajaus ja siihen liittyvä ansiovertailu johtavat oikeudenkäyntien lisääntymiseen, jos myös ansiovertailussa pätevimmäksi osoitettu työnhakija päättää vaatia hyvitystä syrjinnästä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa, miten hyvityskattoa koskeva rajaus käytännössä toimii ja miten sitä oikeuskäytännössä sovelletaan.