Perustelut

Merityöyleissopimuksen merkitys

Merenkulku työllistää maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa ihmistä. Sen osuus kaupankäynnistä on noin 90 prosenttia. Suomessa merenkulusta saa välillisesti tai suoraan elantonsa noin 100 000 ihmistä.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn vuonna 2006 hyväksymällä merityöyleissopimuksella kootaan merenkulkijoiden työtä, työoloja ja sosiaaliturvaa sekä yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja valvontaa koskevat määräykset yhdeksi kokonaisuudeksi. Se määrittelee merenkulkualan työtä koskevat vähimmäisvaatimukset. Sitä sovelletaan pääsääntöisesti kaikkiin merenkulkijoihin ja kaikkiin aluksiin, joita käytetään kaupalliseen toimintaan.

Merityöyleissopimuksen tarkoituksena on merenkulkualan tasapuolisten toiminta- ja kilpailuedellytysten varmistaminen ja työvoiman polkumyynnin estäminen maailmanlaajuisesti. Tätä varten lippuvaltioiden on luotava tarkastuksiin ja todistuksiin perustuva valvontajärjestelmä, jossa kansainvälisessä liikenteessä oleville aluksille annetaan merityösertifikaatti osoitukseksi siitä, että aluksen työ- ja elinolot täyttävät yleissopimuksen vaatimukset. Merityösertifikaattiin on liitettävä merityöehtojen noudattamista koskeva ilmoitus, jossa luetellaan yleissopimuksen vaatimuksia vastaavat kansalliset säännökset sekä toimenpiteet, joiden avulla laivanvarustaja sitoutuu valvomaan niiden noudattamista.

Merityöyleissopimuksen ratifiointiedellytysten luominen

Merityöyleissopimuksen vuonna 2006 tapahtuneen hyväksymisen jälkeen on tehty paljon työtä EU:n säännöstöjen ja Suomen lainsäädännön muuttamiseksi vastaamaan yleissopimuksen edellyttämää tasoa.

Yleissopimuksen ratifiointiedellytysten luomiseksi Suomessa on muutettu muun muassa merityösopimuslakia (756/2011), merityöaikalakia (296/1976), merimiesten vuosilomalakia (433/1984), laivaväen lääkärintarkastuksista annettua lakia (1171/2010), laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annettua lakia (395/2012), aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annettua lakia (1686/2009), laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annettua lakia (1687/2009) sekä alusturvallisuuden valvonnasta annettua lakia (370/1995).

Merityösopimuslaissa muutettiin muun muassa merenkulkijoiden työntekoa, kotimatkaoikeutta ja sairaanhoitoa koskevia säännöksiä. Merityösopimuslain säännökset esimerkiksi kirjallisesta sopimuksesta ja oikeudesta sairaanhoitoon ja kotimatkaan ulotettiin koskemaan myös ilman työsopimusta laivalla työskenteleviä henkilöitä. Lisäksi muutettiin merityöaikalain säännöksiä ylityön teettämisestä ja vähimmäislepoajoista sekä merimiesten vuosilomalain lomaoikeutta ja lomakorvausta koskevia säännöksiä. Myös merimiesten asuinoloja ja ruokahuoltoa koskevia säännöksiä uudistettiin. Merityösertifikaatin myöntämisestä ja merityöehtojen noudattamista koskevasta ilmoituksesta otettiin säännökset muun muassa alusturvallisuutta koskeviin lakeihin.

EU:n piirissä on edelleen valmisteilla joitakin direktiiviesityksiä, jotka tähtäävät yleissopimuksen valvonnan yhtenäistämiseen ja tehostamiseen EU:n alueella. Myös Suomessa valmistellaan yhä joitakin lainsäädännön tarkistuksia, jotka liittyvät yleissopimuksen toimeenpanoon ja jotka on tarkoitus tehdä ennen kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan.

Yleissopimuksen hyväksymisellä on valvontaa ja työsuojelutarkastuksia lisäävä vaikutus. Yleissopimus edellyttää tiettyjen alusten tarkastamista vähintään kolmen vuoden välein, mikä vaatii työsuojelutarkastusten määrän lisäämistä. Tavoitteena on, että merityösertifikaatin antamisen edellytyksinä olevat työsuojelutarkastukset aluksilla kyetään porrastetusti suorittamaan ennen merityöyleissopimuksen kansainvälistä voimaantuloa.

Merityöyleissopimuksen voimaantulo

Yleissopimus tulee kansainvälisesti voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin on rekisteröity vähintään 30 ILOn jäsenvaltion ratifioinnit edellyttäen, että niiden osuus maailman alusten bruttovetoisuudesta on vähintään 33 %. Edellytykset täyttyivät 20.8.2012, joten yleissopimus tulee kansainvälisesti voimaan 20.8.2013. Sopimuksen ratifioineiden maiden kauppalaivastojen arvioidaan kattavan noin 60 % maailman kauppalaivastosta.

Valiokunta pitää ilahduttavana, että merityöyleissopimuksen ratifiointi on kansainvälisesti edennyt hyvin ja sopimuksen piiriin saadaan heti sen voimaantulosta lähtien enemmistö maailman kauppalaivastosta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi ratifioi yleissopimuksen mahdollisimman pian. Yleissopimuksen nopea ratifiointi tukee Suomen kauppalaivaston kansainvälistä kilpailukykyä, sillä merityösertifikaatilla ja merityöehtojen noudattamista koskevalla ilmoituksella alukset voivat välttää aikaa vieviä satamavaltiotarkastuksia. Yleissopimus tulee voimaan Suomen osalta vuoden kuluttua siitä, kun ILOn pääjohtaja on rekisteröinyt Suomen ratifioinnin.