Perustelut

Esityksessä ehdotetaan aikuiskoulutustuen sovitellun tuen täyden suojaosan korottamista 250 euroon kuukaudessa ja aikuiskoulutustuen enimmäiskestoajan pidentämistä 19 kuukauteen. Lisäksi ammattitutkintostipendin määrä porrastetaan siten, että stipendi on 450 euroa niillä stipendin saajilla, joilla ei ennestään ole perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa. Tavoitteena on parantaa työssä käyvien aikuisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työuransa aikana ja työn ohessa. Valiokunta pitää ehdotuksia kannatettavina ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Aikuiskoulutusjärjestelmää uudistettiin merkittävästi vuonna 2010. Tuolloin parannettiin sekä työttömien että työssä olevien mahdollisuuksia osallistua ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen. Työssä käyville tarkoitetun aikuiskoulutustuen taso nostettiin vastaamaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tasoa ja tuen myöntämisen edellytyksiä yksinkertaistettiin ja selkeytettiin. Osa-aikaisen opiskelun kannusteita parannettiin ottamalla käyttöön soviteltu aikuiskoulutustuki. Uudistus vastasi hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin, ja tuen saajien määrä nousi vuoteen 2011 mennessä lähes neljällätuhannella henkilöllä. Osa-aikaisen opiskelun tukemiseen tarkoitettu soviteltu tuki kiinnostaa kuitenkin tuen hakijoita selvästi vähemmän kuin kokoaikaisen opiskelun tuki, minkä arvellaan johtuvan suojaosan alhaisesta määrästä.

Osa-aikaisen opiskelun kannusteiden parantamiseksi sovitellun aikuiskoulutustuen suojaosaa ehdotetaankin korotettavaksi 127 eurosta 250 euroon. Valiokunta pitää työn ohessa tapahtuvan opiskelun tuen parantamista tarpeellisena ja tärkeänä ja korostaa, että monissa tapauksissa sekä työntekijöille että työnantajille työnteon ja opiskelun yhteensovittaminen on työntekijän kokoaikaista poissaoloa toimivampi ratkaisu. Opiskelun ja työssäkäynnin yhdistäminen myös tehostaa ammatillisen osaamisen kehittymistä.

Aikuiskoulutustukikausi ehdotetaan pidennettäväksi 18 kuukaudesta 19 kuukauteen. Valiokunta kannattaa tukikauden pidentämistä ja katsoo, että se tukee hyvin työssä jaksamista ja ammatillista liikkuvuutta ja siten myös työurien pidentymistä.

Henkilölle, joka on suorittanut ammatillisen tutkinnon, voidaan myöntää hakemuksesta ammattitutkintostipendi. Stipendin määrä ehdotetaan porrastettavaksi siten, että etuus on korkeampi niille, joilla ei ole ennestään perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa. Saadun selvityksen mukaan aikuiskoulutustukea käyttävät vähiten henkilöt, joilla on alhainen koulutustaso. Valiokunta pitää tärkeänä, että vähän koulutusta saaneita ja vailla ammatillista tutkintoa olevia henkilöitä kannustetaan kehittämään ammatillista osaamistaan.

Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää vain henkilölle, joka ei ole täyttänyt 64 vuotta ennen tutkinnon suorittamista. Valiokunta katsoo, että 64 vuoden ikäraja saattaa toimia työurien pidentämiseen tähtäävän tavoitteen vastaisesti antamalla ammatillista kouluttautumista harkitseville väärän mielikuvan läpi työuran ajan jatkuvan osaamisen kehittämisen tärkeydestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että aikuiskoulutusjärjestelmää edelleen kehitettäessä selvitetään mahdollisuus ikärajan poistamiseen.