Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana voimaantulosäännöstä koskevaa muutosehdotusta lukuun ottamatta.

Työttömyysturvalakia ja sen toimeenpanoa ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten, että työllistymisohjelman edellytyksistä säädettäisiin vain julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. Työllistymisohjelman laatimisen edellytysten selvittäminen on jatkossa vain TE-toimiston vastuulla. Etuuden maksajan ei enää tarvitse tutkia työllistymisohjelmalisän edellytyksiä, vaan maksaminen tapahtuu TE-toimiston lausunnon perusteella.

Valiokunta pitää muutosta perusteltuna ja katsoo sen yksinkertaistavan ja selkiyttävän lainsäädäntöä. Muutos lisää käytännössä työ- ja elinkeinotoimistojen työtä, koska ne joutuvat nyt tutkimaan edellytykset nykyistä tarkemmin. On kuitenkin järkevää, että edellytykset tutkitaan vain yhdessä paikassa. Se säästää etuuden maksajien työtä ja yhtenäistää toimeenpanoa poistamalla mahdollisuuden siihen, että TE-toimisto ja etuuden maksaja päätyvät erilaisiin ratkaisuihin edellytysten täyttymisestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota työ- ja elinkeinotoimistojen kykyyn suoriutua uudesta tehtävästään. TE-toimistojen resursseja on pikaisesti lisättävä, jos niiden voimavarat osoittautuvat alimitoitetuiksi. Lisäksi TE-toimistojen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden koulutuslaitosten kanssa on parannettava. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitettyihin näkemyksiin.

Työllistymisohjelmalisän enimmäisajan uudelleen alkamista koskevaa säännöstä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi. Työllistymisohjelmalisän 185 päivän enimmäisaika alkaisi aina alusta, kun työnhakija täyttää uudelleen työssäoloehdon, jolloin alkaa myös työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan laskeminen alusta. Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna ja katsoo muutoksen lisäävän järjestelmän läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Lakiehdotukseen sisältyy myös ehdotus kausiluonteisen työn vuositulomäärittelyn soveltamisalan supistamisesta. Valiokunta pitää muutosta tärkeänä ja katsoo sen edistävän työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua määräaikaisissa töissä.

Omaehtoisen koulutuksen tukeminen

Muutosturvaa koskevan lainsäädännön säätämisen yhteydessä vuonna 2005 eduskunta hyväksyi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ehdotuksesta lausuman, jossa edellytettiin hallituksen selvittävän mahdollisuudet ottaa omaehtoinen koulutus työllistymisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden joukkoon ja poistaa koulutuspäivärahan saamiseen liittyvä 86 päivän työttömyysedellytys.

Työttömyysedellytys lyhennettiin 65 päivään vuonna 2006 tehdyllä työttömyysturvalain muutoksella. Muutoksesta antamassaan lausunnossa (TyVL 13/2005 vp) valiokunta piti tärkeänä, että hallitus jatkaa ponnisteluja työttömyysedellytyksen lyhentämiseksi tai poistamiseksi kokonaan. Valiokunta katsoi, että omaehtoisen koulutuksen tulisi olla työttömälle taloudellisesti samanarvoinen vaihtoehto kuin työvoimapoliittinen aikuiskoulutus niin, että koulutukseen hakeutuminen voisi tapahtua koulutuksen sisältöä eikä muotoa koskevien kriteerien pohjalta. Valiokunta piti tärkeänä, että omaehtoinen koulutus sisällytetään työllistymisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden piiriin.

Nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen mukaan koulutuspäivärahaa voitaisiin maksaa heti omavastuuajan jälkeen ilman 65 päivän odotusaikaa. Valiokunta pitää ilahduttavana, että työttömyysedellytys nyt poistetaan ja työtön voi hakeutua omaehtoiseen koulutukseen heti työttömyyden alkaessa. Samalla valiokunta toistaa aiemmat näkemyksensä omaehtoisen koulutuksen merkityksestä ja kiirehtii toimia omaehtoisen koulutuksen ottamiseksi työllistymisohjelmalisän piiriin.

Lakiehdotuksen mukaan koulutuspäivärahaa saa vain sellaisen koulutuksen ajalta, josta on sovittu työnhakijan työllistymisohjelmassa tai työnhakusuunnitelmassa. Esitys liittyy SATA-komitean tekemään linjaukseen työvoimapoliittisen aikuiskoulutustuen ja koulutuspäivärahan yhdistämisestä yhdeksi etuudeksi. Yhdistämisen yhteydessä on tarkoitus poistaa koulutuspäivärahan saamisen ehtona oleva kymmenen vuoden työhistoriavaatimus. Tämän vastapainona tukea myönnettäisiin vain sellaiseen opiskeluun, jonka TE-toimisto katsoo parantavan työnhakijan ammatillista osaamista ja edistävän hänen työllistymistään. Hallituksen esityksessä lakia ehdotetaan jo nyt muutettavaksi tulevan muutoksen mukaisesti siten, että omaehtoisen koulutuksen tulee sisältyä suunnitelmaan tai ohjelmaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että koulutuspäivärahalla tuettu opiskelu parantaa ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä. Suunnitelman ja ohjelman luonteeseen kuuluu, että niiden sisältöä tarkistetaan tarvittaessa. Koska työnhakijalla ei välttämättä ole työttömyyden alkuvaiheessa tiedossa, millaista koulutusta on tarjolla ja millaiseen koulutukseen hän haluaisi hakeutua, on tärkeää, että suunnitelmaa tai ohjelmaa voidaan helposti ja nopeasti täydentää. Valiokunta toteaa, että ohjelmien ja suunnitelmien päivittäminen lisää TE-toimistojen työpainetta, mikä tulee ottaa huomioon TE-toimistojen resursoinnissa.

Koulutuspäivärahalla tuettujen opintojen osalta kyse on nimenomaan työnhakijan omaehtoisista opinnoista, joten työnhakija hankkii itse opiskelupaikan tarvittaessa TE-toimiston koulutustietopalveluita apunaan käyttäen. Koska koulutuspäivärahalla suoritettavien opintojen olisi edelleen täytettävä muun muassa oppilaitosta, opintojen laajuutta ja tutkintotavoitteisuutta koskevat vaatimukset, suunnitelmassa tai ohjelmassa on mainittava kyseinen koulutus melko tarkasti, esimerkiksi yksilöimällä oppilaitos ja suoritettava tutkinto. Sen sijaan säännökset eivät edellytä, että koulutuksesta olisi sovittu suunnitelmassa tai ohjelmassa ennen koulutuksen alkamista, eli koulutus voidaan merkitä suunnitelmaan tai ohjelmaan myöhemminkin. Mutta työnhakija kantaa tällöin riskin siitä, ettei koulutus täytäkään laissa säädettyjä edellytyksiä, jolloin hänet voidaan katsoa päätoimiseksi opiskelijaksi eikä hänellä ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työnhakijoille tiedotetaan hyvin ohjelman tai suunnitelman merkityksestä ja kerrotaan myös riskeistä, jotka liittyvät niihin sisältymättömään omaehtoiseen koulutukseen hakeutumiseen.

Työttömyysturvan saannin nopeuttaminen

Meneillään oleva talouskriisi on johtanut joukkoirtisanomisiin ja -lomautuksiin, jotka ovat aiheuttaneet hakemusruuhkan työttömyyskassoihin. Monilla työttömillä ja lomautetuilla työttömyysturvan saanti on ruuhkan johdosta viivästynyt jopa kuukausia, mistä on aiheutunut merkittäviä toimeentulo-ongelmia.

Työttömyyskassat ovat pyrkineet purkamaan ruuhkia muun muassa palkkaamalla lisähenkilökuntaa, hyödyntämällä tekniikkaa, organisoimalla hakemusten käsittelyä uudelleen sekä lisäämällä tiedotusta ja koulutusta. Perimmiltään ruuhkautumisen syyt ovat kuitenkin pitkälti työttömyysturvalainsäädännön pikkutarkkuudessa ja monimutkaisuudessa.

Asiantuntijakuulemisessa työttömyyskassat ovat tuoneet esiin, että työttömyysturvahakemusten käsittelyä voitaisiin helpottaa ja nopeuttaa esimerkiksi yhtenäistämällä eri etuuksien edellytyksenä olevia työssäoloehtoja, luopumalla lomakorvausten jaksotuksesta, yksinkertaistamalla takaisinperintäsäännöksiä, muuttamalla soviteltua päivärahaa koskevia säännöksiä yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi sekä luopumalla ryhmälomautusmenettelystä niin, että kaikkien pitäisi henkilökohtaisesti ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tutkii mahdollisuudet nopeuttaa työttömyysturvahakemusten käsittelyä työttömyysturvalainsäädäntöä yksinkertaistamalla ja selkiyttämällä. Valiokunta katsoo, että työttömien ja lomautettujen toimeentulon turvaamiseksi tulisi selvittää, mitä voidaan tehdä välittömästi, vaikka määräajaksi, taantuman aiheuttamien pahimpien ruuhkien purkamiseksi.

Voimaantulo

Lakiehdotus liittyy olennaisena osana muutosturvan laajentamista koskevaan julkisen työvoimapalvelulain muutosehdotukseen (HE 38/2009 vp), joka ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.7.2009. Tästä syystä valiokunta ehdottaa, että myös työttömyysturvalain muutosehdotuksen voimaantulon ajankohdaksi säädetään 1.7.2009.