1
Yleistä
Euroopan komissio julkaisi 12 päivänä maaliskuuta 2018 pääomamarkkinaunionin syventämiseen tähtäävän toimenpidepaketin sekä tiedonannon ”Toimien vauhdittaminen pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä” (COM(2018) 114 final).
Paketti sisältää myös ehdotuksen direktiiviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta antaman direktiivin 2009/65/EY (jäljempänä sijoitusrahastodirektiivi) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annetun direktiivin 2011/61/EU (jäljempänä vaihtoehtorahastojen hoitajista annettu direktiivi) muuttamiseksi (COM(2018) 92 final) sekä ehdotuksen asetukseksi yhteissijoitusyritysten rajat ylittävästä markkinoinnista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 345/2013 eurooppalaisista riskipääomarahastoista (jäljempänä EuVECA-asetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 346/2013 eurooppalaisista yhteiskunnallisen yrittäjyyden rahastoista (jäljempänä EuSEF-asetus) muuttamiseksi (COM(2018) 110 final).
Komission ehdotuksella muutetaan sijoitusrahastodirektiivin ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun direktiivin säännöksiä, jotta voitaisiin vähentää sääntelyesteitä sijoitusrahastojen rajat ylittävässä markkinoinnissa EU:ssa. Näiden uusien toimenpiteiden odotetaan pienentävän kustannuksia, joita rahastonhoitajille koituu rajat ylittävän toiminnan aloittamisesta, ja niillä pyritään tukemaan sijoitusrahastojen rajat ylittävän markkinoinnin lisäämistä. Kilpailun lisääntyminen EU:ssa antaisi komission mukaan sijoittajille enemmän valinnanvaraa ja vastinetta rahoille.
2
Ehdotuksen tavoite ja tausta
Ehdotuksen tavoitteena on, että sijoitusrahastojen hoitajat, jotka markkinoivat tai aikovat markkinoida rahastojaan EU:ssa yli rajojen, saavuttavat ehdotuksen ansiosta merkittäviä kustannussäästöjä. Säästöillä olisi komission arvion mukaan myönteinen vaikutus erityisesti sellaisiin rahastonhoitajiin, jotka hoitavat pienempää määrää sijoitusrahastoja tai sellaisia sijoitusrahastoja, joissa varat eivät ole merkittäviä, koska tällaiset rahastonhoitajat eivät voi jakaa kustannuksia kovin laajalle.
Vaikka pienet ja keskisuuret yritykset (jäljempänä pk-yritykset) eivät ole ehdotuksen varsinaisena kohderyhmänä, ne hyötyvät kuitenkin komission mukaan ehdotuksesta välillisesti. Komissio katsoo, että sijoitusrahastojen rajat ylittävän markkinoinnin lisääntyminen itse asiassa vauhdittaa EU:n sijoitusrahastojen kasvua ja sijoituksia, joita tehdään pk-yrityksiin erityisesti riskipääomarahastoista.
Ehdotus sisältyy komission työohjelmaan 2018, ja sitä on tarkasteltava laajemmassa yhteydessä osana pääomamarkkinaunionia koskevaa toimintasuunnitelmaa ja sen väliarviointia. Suunnitelman tavoitteena on luoda todelliset sisäiset pääomamarkkinat puuttumalla pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen, poistamalla sääntelyesteitä, jotka vaikeuttavat talouden rahoittamista, ja parantamalla yritysten mahdollisuuksia hankkia pääomaa. Sääntelyesteet eli jäsenvaltioiden asettamat markkinointivaatimukset, lakisääteiset maksut sekä hallinnolliset ja ilmoitusvaatimukset eivät kannusta markkinoimaan rahastoja yli rajojen. Nämä esteet on mainittu palautteessa, jota on saatu pääomamarkkinaunionia koskevaan vihreään kirjaan, finanssipalveluja koskevasta EU:n sääntelyjärjestelmästä esitettyyn kannanottopyyntöön ja sijoitusrahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevaan julkiseen kuulemiseen.
Sijoitusrahastot ovat sijoitustuotteita, jotka on luotu ainoastaan siinä tarkoituksessa, että niiden avulla voidaan kerätä sijoittajilta pääomaa, joka sijoitetaan kollektiivisesti muodostamalla sijoitussalkkuja eri rahoitusinstrumenteista, kuten osakkeista, joukkolainoista ja muista arvopapereista. EU:ssa sijoitusrahastot voidaan luokitella siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin (yhteissijoitusyritykset) ja vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, joita hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat. Yhteissijoitusyritykset kuuluvat direktiivin 2009/65/EY soveltamisalaan ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot direktiivin 2011/61/EU soveltamisalaan.
Direktiiviä 2011/61/EU täydentää neljä rahastokehystä:
- asetus (EU) N:o 345/2013 eurooppalaisista riskipääomarahastoista,
- asetus (EU) N:o 346/2013 eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista,
- asetus (EU) 2015/760 eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista ja
- asetus (EU) 2017/1131 rahamarkkinarahastoista.
Näiden sääntöjen yhteisenä tavoitteena on helpottaa rajat ylittävää markkinointia ja varmistaa samalla hyvä sijoittajansuoja.
EU:n sijoitusrahastoja koskevat säännöt antavat rahastonhoitajille mahdollisuuden markkinoida ja myös hoitaa rahastojaan koko EU:ssa, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. EU:n sijoitusrahastot ovat kasvaneet nopeasti, ja vuonna 2017 niiden hoitamien varojen arvo oli yhteensä 14 310 miljardia euroa. Siitä huolimatta EU:n sijoitusrahastomarkkinat ovat yhä pääasiassa kansallisia markkinoita: 70 prosenttia kaikista hoidettavina olevista varoista on sellaisten sijoitusrahastojen hallussa, jotka on rekisteröity ainoastaan kotimaanmarkkinamyyntiä varten. Yhteissijoitusyrityksistä vain 37 prosenttia ja vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista vain noin 3 prosenttia on rekisteröity myyntiä varten useammassa kuin kolmessa jäsenvaltiossa. EU:n markkinat ovat rahastojen hoitamien varojen perusteella pienemmät kuin Yhdysvaltojen markkinat. EU:ssa on kuitenkin huomattavasti enemmän rahastoja kuin Yhdysvalloissa (EU:ssa 58 125 ja Yhdysvalloissa 15 415). Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n rahastot ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä. Pienempi koko vaikuttaa kielteisesti mittakaavaetuihin, sijoittajien maksamiin maksuihin sekä tapaan, jolla sijoitusrahastojen sisämarkkinat toimivat.
Komissio toteaa ehdotuksessaan myös, että on olemassa muitakin tekijöitä, jotka vaikeuttavat sijoitusrahastojen markkinoimista EU:ssa yli rajojen, mutta nämä eivät kuuluu ehdotuksen soveltamisalaan. Tällaisiksi tekijöiksi komissio määrittelee sijoitusrahastoihin ja sijoittajiin sovellettavat kansalliset verojärjestelmät, vertikaaliset markkinointikanavat ja kulttuurisidonnaisten kotimaisten sijoitustuotteiden suosimisen.
3
Asetusehdotuksen pääasiallinen sisältö
Ehdotuksen 1 artiklassa esitetään määritelmät.
3.1
Mainonnan yleiset periaatteet
Ehdotuksen mainontavaatimuksia koskeva 2 artikla sisältää mainonnan yleiset periaatteet: i) mainonnan on oltava tunnistettavissa mainonnaksi, ii) mainonnassa on esitettävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuuksien ja osakkeiden ostamiseen liittyvät riskit ja tuotot yhtä näkyvästi ja iii) kaikkien mainonnan sisältämien tietojen on oltava tasapuolisia ja selkeitä eivätkä ne saa johtaa harhaan. Artikla perustuu suurelta osin direktiivin 2009/65/EY 77 artiklaan ja laajentaa sen soveltamisen direktiiviin 2011/61/EU.
3.2
Kansallisten markkinointivaatimusten julkaiseminen
Ehdotuksen 3 ja 4 artiklassa otetaan käyttöön läpinäkyvyyssäännökset, joita sovelletaan markkinointivaatimuksia koskeviin kansallisiin säännöksiin. Toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava verkossa kaikki kansalliset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka koskevat vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin ja yhteissijoitusyrityksiin sovellettavia markkinointisääntöjä, sekä tiivistelmät niistä. Ne on julkaistava ainakin kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä rinnakkain jäsenvaltion virallisilla kielillä julkaistujen versioiden kanssa. Lisäksi nämä tiedot on ilmoitettava Europan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (jäljempänä EAMV), joka ylläpitää näistä tiedoista keskustietokantaa verkkosivustollaan. Jotta tiedot kulkisivat sujuvasti toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n välillä, 3 artiklassa EAMV:lle annetaan valtuudet laatia tekniset täytäntöönpanostandardit.
3.3
Markkinointimateriaalin läpikäynti
Ehdotuksen 5 artiklassa edellytetään, että mikäli toimivaltaiset viranomaiset tarkistavat markkinointimateriaalin, on niiden tehtävä päätös kymmenen työpäivän kuluessa. Mainonnan tarkistaminen ei saa olla markkinoinnin ennakkoedellytyksenä. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vuosittain EAMV:lle päätöksistään olla hyväksymättä mainontaa tai vaatia siihen muutoksia. Vastaava menettely koskisi myös vaihtoehtorahastojen markkinointia ei-ammattimaisille sijoittajille.
3.4
Palkkiot ja maksut
Ehdotuksen 6 artiklassa edellytetään, että jos toimivaltainen viranomainen veloittaa palkkioita tai maksuja, näiden on oltava oikeassa suhteessa suoritettuihin valvontatehtäviin, ja niistä on lähetettävä laskut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tai yhteissijoitusyritysten virallisiin osoitteisiin. Ehdotuksen 7 artiklassa edellytetään, että toimivaltaiset viranomaiset julkaisevat verkkosivustoillaan tiedot palkkioista tai maksuista ja ilmoitettava tiedot myös EAMV:lle. EAMV:n on laadittava tekniset täytäntöönpanostandardit, joissa vahvistetaan vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt näitä ilmoituksia varten.
3.5
EAMV:n tietokannat
Ehdotuksen 8 artiklassa EAMV:lle annetaan tehtäväksi ylläpitää verkkosivustollaan interaktiivista tietokantaa, joka sisältää tiedot viranomaisten veloittamista palkkioista ja maksuista tai tarvittaessa niiden laskentamenetelmistä. Ehdotuksen 9 artiklassa annetaan säännökset 8 artiklan mukaiseen tietokantaan kuuluvasta interaktiivisesta välineestä, jonka avulla käyttäjät voivat laskea palkkiot ja maksut verkossa.
Ehdotuksen 10 artiklan mukaan EAMV:n on ylläpidettävä verkkosivustollaan keskustietokantaa, joka sisältää tiedot kaikista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöistä, vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista ja yhteissijoitusyrityksistä. Toimivaltaisten viranomaisten on 11 artiklan mukaan toimitettava 10 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset ja ilmoituskirjeet EAMV:lle. Lisäksi artiklassa annetaan EAMV:lle valtuudet laatia teknisiä sääntely- ja täytäntöönpanostandardeja, joilla yhdenmukaistetaan ja sujuvoitetaan sijoitusrahastojen, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tai yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden ja toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n välistä tiedonkulkua.
3.6
Ennakkomarkkinointi (pre-marketing)
Ehdotuksen 12 ja 13 artiklan säännöksillä otetaan käyttöön ennakkomarkkinoinnin käsite EuVECA-asetuksessa ja EuSEF-asetuksessa. Muutos merkitsee sitä, että kyseisten asetusten mukaisesti rekisteröidyt rahastonhoitajat voivat käyttää ennakkomarkkinointia testatakseen, ovatko sijoittajat kiinnostuneita tulevista sijoitusmahdollisuuksista tai -strategioista.
3.7
Asetuksen uudelleenarviointi
Ehdotuksen 14 artiklassa edellytetään, että komissio suorittaa tämän asetuksen arvioinnin 60 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta.
5
Ehdotusten vaikutukset
5.1
Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön
Asetus olisi suoraan velvoittavaa oikeutta eikä lähtökohtaisesti edellyttäisi muutoksia Suomen lainsäädäntöön.
Sijoitusrahastodirektiivi on Suomessa pantu täytäntöön sijoitusrahastolaissa (48/1999) ja nyt esitettävät sijoitusrahastodirektiivin muutokset olisi vastaavasti toteutettava sijoitusrahastolakiin Suomessa.
Vaihtoehtorahastojen hoitajista annettu direktiivi on Suomessa pantu täytäntöön vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (162/2014) ja nyt esitettävät direktiivimuutokset olisi vastaavasti toteutettava vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin.
5.2
Taloudelliset vaikutukset
Komission vaikutusarvion mukaan ehdotetuilla muutoksilla voitaisiin vähentää merkittävästi sääntelyesteitä. Ehdotetut muutokset antaisivat paremmat mahdollisuudet markkinoida useampia rahastoja rajojen yli, parantaisivat kilpailua, vähentäisivät markkinoiden hajanaisuutta ja antavat sijoittajille enemmän valinnanvaraa EU:ssa. Rajat ylittävän markkinoinnin lisääntymisen pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia investoida sijoitusrahastoihin, joilla on sosiaalisia tai ympäristötavoitteita. Tämä voisi puolestaan vauhdittaa näiden alojen kasvua.
Ehdotettujen uudistusten odotetaan EU-tasolla yhdessä säästävän kaikkien nykyään rajojen yli markkinoitujen sijoitusrahastojen toistuvia kustannuksia 306—440 miljoonaa euroa vuodessa. Kertaluonteisten kustannusten osalta säästöjen odotetaan EU-tasoisten olevan vielä suurempia, tarkemmin sanottuna 378—467 miljoonaa euroa. Näiden kustannussäästöjen pitäisi kannustaa toimijoita kehittämään enemmän rajat ylittävää toimintaa sekä edistää sijoitusrahastojen sisämarkkinoiden yhdentymistä.
Myös Suomessa rahastotoimiala on kiinnittänyt huomiota rajat ylittävän rahastomarkkinoinnin edistämisen tarpeeseen. Erityisenä kansallisena haasteena on nähty osuusrekisteritietojen hallinnointi.
Muutosehdotuksella olisi vaikutusta rahastoyhtiöihin ja vaihtoehtorahastojen hoitajiin.
Suomalaisten sijoitusrahastojen rahastopääoma oli vuoden 2017 lopussa noin 120 miljardia euroa, joista 79 prosenttia oli suomalaisten sijoittamaa varallisuutta. Lopusta 20 prosentista 17 prosenttiyksikkö sijoituksista tulee Ruotsista. Eli 3 prosenttia sijoituksista sijoitusrahastoihin tulee Suomen ja Ruotsin ulkopuolelta. Suomesta sijoitetaan myös ulkomaisiin rahastoihin. Kesäkuussa 2017 suomalaisilla oli saamisia ulkomaisista rahastoista 110 miljardia euroa. Kuitenkin tästä 110 miljardista arviolta ainakin 50 miljardia on suomalaisten työeläkelaitosten sijoituksia. Komission ehdotus voisi parantaa suomalaisen rahastomarkkinan kansainvälistä kilpailukykyä, koska rahastojen markkinointi yli jäsenvaltioiden rajojen helpottuisi.
5.3
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Ehdotuksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Finanssivalvonnan toimintaan.
6
Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde toissijaisuusperiaatteeseen
Asetus- ja direktiiviehdotus kuuluvat jaettuun toimivaltaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEUT) 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan. Sen tarkoituksena on helpottaa sijoittautumista ja palvelujen tarjoamista sisämarkkinoilla kehittämällä edelleen SEUT-sopimuksen 49 ja 56 artiklassa vahvistettuja sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden yleisiä periaatteita ja panemalla ne täytäntöön.
Asetusehdotuksen oikeusperusta on SEUT 114 artikla. Direktiiviehdotus perustuu SEUT 53 artiklan 1 kohtaan, joka on direktiivin 2009/65/EU (entinen EY 47 artiklan 2 kohta) ja direktiivin 2011/61/EU oikeusperusta. Sijoitusrahastojen sisämarkkinat eivät toimi tällä hetkellä täyden potentiaalinsa mukaisesti sääntelyesteiden takia. Näihin esteisiin kuuluu näiden kahden direktiivin säännösten erilainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa, minkä vuoksi sijoitusrahastojen on vaikea hyödyntää täysimääräisesti perussopimusten mukaisia vapauksiaan. Ehdotuksessa esitetään yhteissijoitusyrityksiin ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovellettavien sääntöjen yhdenmukaistamista, mutta myös uusia toimenpiteitä, joilla poistetaan rahastojen rajat ylittävää markkinointia estäviä tekijöitä.
6.1
Toissijaisuusperiaate
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEU) 5 artiklan 3 kohdan mukaan EU-tasolla on toteutettava toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.
Komissio katsoo ehdotusten olevan toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Asetuksen osalta yhdenmukaistamalla potentiaalisille sijoittajille suunnattua mainontaa koskevat EU:n säännöt ja lisäämällä sijoitusrahastodirektiivin ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien säännösten läpinäkyvyyttä voidaan edistää sijoitusrahastojen pääomamarkkinoiden yhdentymistä koko unionissa. Asetusehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että sijoitusrahastopalvelujen sisämarkkinat toimivat moitteettomasti. Tämä tavoite ei rajoitu pelkästään yhden jäsenvaltion alueeseen, eivätkä jäsenvaltiot voi saavuttaa sitä kansallisella tasolla.
Direktiivin osalta yksilöity ongelma eli sijoitusrahastojen rajat ylittävään markkinointiin liittyvät sääntelyesteet, ei rajoitu vain yhden jäsenvaltion alueelle. Tämän vuoksi direktiiviehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että sijoitusrahastopalvelujen sisämarkkinat toimivat jouhevasti, esimerkiksi yhdenmukaistamalla vaatimuksia, jotka koskevat paikallisten järjestelyjen tarjoamista sijoittajille vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Lisäksi perussopimuksen mukaisten vapauksien käyttämisen yhdenmukaisuus ja oikeusvarmuus voidaan taata paremmin EU:n tason toimilla.
6.2
Suhteellisuusperiaate
SEU 5 artiklan 4 kohdassa määritellyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Komissio katsoo ehdotusten olevan suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeen, jotta saavutetaan sääntelyesteiden vähentämistavoite sijoitusrahastojen rajat ylittävässä markkinoinnissa EU:ssa. Jäljellä olevat sääntelyesteet edellyttävät EU:n toimia, jotka mahdollistavat yhdenmukaistetut puitteet, eivätkä jäsenvaltiot voi pelkästään omilla toimillaan puuttua niihin.
Valtioneuvosto katsoo ehdotusten täyttävän oikeusperustan, toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen vaatimukset.
9
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää komission ehdottamia toimia kannatettavana sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen rajat ylittävän markkinoinnin helpottamiseksi.
Valtioneuvoston näkemyksen mukaan ehdotuksen sanamuotoja tulisi kuitenkin täsmentää siten, että esityksen tavoite voisi käytännössä toteutua myös ennakkomarkkinointia koskevan ehdotuksen sekä joustavan markkinoinnin lopettamisen osalta sijoittajan tarpeet huomioiden.
Euroopan arvopaperiviranomaisen ylläpidettävät tietokannat palvelevat osaltaan toimijoiden, valvojien ja sijoittajien tiedonsaantitarpeita sekä edistävät pääomamarkkinaunionin kehittymistä.