2
Sopimuksen pääasiallinen sisältö
Bangladeshin kanssa käytiin vuonna 2025 viisi virallista neuvottelukierrosta sekä kaksi teknisen tason kokousta. Luonnos on pääpiirteittäin Bangladeshin väliaikaishallinnon hyväksymä, mutta vaalien ja uuden hallituksen jälkeen tilannetta on luonnollisesti arvioitava uudelleen. Ei ole kuitenkaan tullut esille, että helmikuussa 2026 valittu uusi hallitus esittäisi tekstiin merkittäviä muutoksia, mutta tämä on kuitenkin mahdollista.
Sopimuksen johdannossa sen tavoitteeksi on kirjattu EU:n ja Bangladeshin suhteiden vahvistaminen, dialogimekanismin perustaminen ja sektorikohtaisen yhteistyön syventäminen. Sopimus on Euroopan ulkosuhdehallinnon mukaan varsin tavanomainen PCA-sopimus, mutta sisällöllisesti muuttoliike ja sen hallinta on läsnä tässä sopimuksessa enemmän.
Luku I: Yleiset periaatteet
Sopimus perustuu demokraattisten periaatteiden, YK:n ihmisoikeusjulistuksen sekä muiden keskeisten kansainvälisten ihmisoikeusinstrumenttien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiselle. Nämä muodostavat sopimuksen olennaiset osat.
Sopimuksen osapuolet sitoutuvat kestävään kehitykseen, hyvään hallintoon, korruptiontorjuntaan, sukupuolten tasa-arvoon ja kansainvälisiin työelämän säännöksiin.
Luku II: Poliittinen dialogi, ulkopolitiikka, rauha ja turvallisuus, hallinto ja ihmisoikeudet
Sopimuksen mukaan EU:n ja Bangladeshin välistä poliittista vuoropuhelua vahvistetaan. Tavoitteena on rauhan, kansainvälisen oikeuden, demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, yhteyksien, ilmastonmuutoksen torjunnan, alueellisen yhteistyön, meriturvallisuuden, terrorismintorjunnan ja YK-yhteistyön edistäminen.
Luku III: Oikeus, vapaus ja turvallisuus
Osapuolet tekevät yhteistyötä oikeuden, turvallisuuden ja perusoikeuksien aloilla. Keskeisiä teemoja ovat henkilötietojen ja yksityisyyden suoja, muuttoliike, turvapaikka-asiat ja rajaturvallisuus. Osapuolet sitoutuvat kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, joka kattaa laillisen muuttoliikkeen, laittoman maahantulon ehkäisyn, ihmiskaupan ja salakuljetuksen torjunnan sekä muuttoliikkeen juurisyihin puuttumisen. Yhteistyötä tehdään, kansainvälisiä velvoitteita ja kansallista lainsäädäntöä ja toimivaltaa noudattaen, erityisesti muuttovirtojen hallinnassa, palautuksissa ja kansainvälisen suojelun tarjoamisessa.
Osapuolet vahvistavat yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää työperäistä liikkuvuutta, osaamisen tunnustamista ja kotimaahansa palaavien työntekijöiden kestävää uudelleenkotoutumista. Lisäksi osapuolet sopivat kansalaisten takaisinotosta, matkustusasiakirjojen järjestämisestä ja viranomaisten välisestä operatiivisesta yhteistyöstä. Ihmisoikeuksien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kuten naisten ja lasten oikeuksien, suojeleminen on muuttoliikkeen osalta keskeinen periaate. Muuttoliikeyhteistyötä toteutetaan jatkuvalla tiedonvaihdolla, yhteisillä menettelytavoilla ja mahdollisilla tulevilla neuvotteluilla palautussopimuksesta.
Osapuolet sopivat myös yhteistyöstä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan sekä huumausaineisiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyen. Lisäksi vahvistetaan oikeudellista ja oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä siviili- ja rikosasioissa, ml. oikeusapu ja rikollisten luovuttaminen. Luvussa mainitaan ihmisoikeuksien, kidutuksen estämisen ja ihmisarvon kunnioittamisen tärkeys. Mukana on myös EU-kansalaisten konsuliapua Bangladeshissa koskeva artikla.
Luku IV: Kaupallinen yhteistyö
EU:n ja Bangladeshin välistä kauppaa kehitetään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Osapuolet sitoutuvat edistämään avoimuutta, markkinoillepääsyä ja WTO-sääntöjen noudattamista sekä poistamaan kaupan esteitä. Osapuolet sopivat tulliyhteistyöstä, josta on laadittu myös erillinen liite sopimukseen.
Luvussa sovitaan myös kasvi- ja eläintauteihin liittyviä vaatimuksia, kestävää ruokajärjestelmää, immateriaalioikeuksia, julkisia hankintoja ja kilpailupolitiikkaa koskevasta yhteistyöstä. Lisäksi edistetään digitaalista kauppaa, palvelukauppaa ja investointeja. Erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvotteluin yhteiskomiteassa.
Luku V: Taloudellinen kumppanuus ja kestävä kehitys
Sopimuksen osapuolet painottavat taloudellisen yhteistyön ja kestävän kehityksen tiivistä yhteyttä. EU ja Bangladesh tekevät yhteistyötä muun muassa julkisen talouden hallinnassa, verohallinnon hyvissä käytännöissä ja tilastoyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään laajasti mm. ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä energian, liikenteen, ympäristön, vesisektorin ja katastrofiriskien vähentämisen saroilla. Kaivosteollisuuden ja raaka-aineiden osalta mainitaan, että osapuolet kartoittavat kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamisen varmistamista yhdessä. Osapuolet kehittävät yhteistyötä tieteen, teknologian ja innovaatioiden saralla sekä digitaalisen kahtiajaon pienentämisessä digitalisaation rakenteiden ja palveluiden kehittämisen parhaiden käytäntöjen avulla.
Osapuolet sitoutuvat kansainvälisiin työelämän säännöksiin, sosiaalipolitiikkaan ja tasa-arvoon sekä näitä koskevien kansainvälisten sopimusten noudattamiseen. Työelämän säännösten osalta mainitaan mm. pakkotyön, lapsityövoiman käytön ja syrjinnän poistaminen.
Luku VI: Muut yhteistyötoimintaperiaatteet
Sopimuksen osapuolet sitoutuvat vahvistamaan kuluttajansuojaa, terveydenhuoltoa ja kansanterveyttä, mukaan lukien pandemioihin varautuminen.
Osapuolet sopivat, että koulutusyhteistyötä kehitetään. Yhteistyöaloina on myös mainittu ammatillinen koulutus ja nuorisoyhteistyö. Lisäksi osapuolet sopivat edistävänsä kulttuuriyhteistyötä, median vapautta, urheilutoimintaa ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Osapuolet tunnustavat kansalaisyhteiskunnan merkityksen demokraattisessa hallinnossa. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä pyritään vahvistamaan.
Luku VII: Rahoitusalan yhteistyö ja avustus
Osapuolet sopivat rahoitusyhteistyön periaatteista ja tavoitteista Bangladeshin kehityksen tukemiseksi. Avunantoon sovelletaan hyvän taloushallinnon periaatteita, avoimuutta ja vastuullisuutta. Osapuolet sitoutuvat torjumaan petoksia, korruptiota ja rahanpesua erityisesti EU:n varojen suojelemiseksi. Osapuolet sopivat yhteistyöstä, joka mahdollistaa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tarkastukset ja tarvittavan tiedonvaihdon. Bangladesh sitoutuu tutkimaan ja syyttämään EU-varoihin kohdistuvia rikoksia kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.
Luku VIII: Institutionaalinen yhteistyö
Osapuolet sopivat EU:n ja Bangladeshin yhteiskomitean perustamisesta. Komitea kokoontuu vuosittain tai erikseen sovittaessa, ja valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa ja sen tavoitteiden saavuttamista. Komitea voi tehdä sitovia päätöksiä ja suosituksia sekä ratkaista sopimuksen tulkintaan liittyviä erimielisyyksiä. Tarvittaessa sopimuksen puitteissa on mahdollisuus perustaa alakomiteoita ja muita erityiselimiä. EU ja Bangladesh tunnustavat kansalaisyhteiskunnan osallistumisen merkityksen sopimuksen toteuttamisessa. Tavoitteena on varmistaa sopimuksen tehokas, avoin ja johdonmukainen toimeenpano.
Luku IX: Yleiset asiat ja loppumääräykset
Luvussa määrätään mm. sopimuksen voimaantulosta ja sen soveltamisen lopettamisesta. Sopimuksen soveltaminen voidaan keskeyttää, mikäli jompikumpi sopimuksen osapuolista rikkoo sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltyjä määräyksiä.
Tulliyhteistyötä koskeva liite
Liitteessä käsitellään tulliviranomaisten välistä hallinnollista avunantoa. Liite käsittelee mm. tulliviranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja avunpyyntöjen teknisiä edellytyksiä, kuten muotovaatimuksia. Osapuolet sopivat myös tulliviranomaisten mahdollisuudesta vierailla virka-asioissa toistensa alueella, jos tämä molemmille osapuolille tapauskohtaisesti sopii. Tulliasioiden käsittelyä varten perustetaan erityinen alakomitea.