MUISTIOTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ10.7.2025EU/666/2025; EU/668/2025; EU/607/2025-SAAP-514EUROOPAN KOMISSION EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSIKSI ASETUSTEN 2016/679/EU, 2016/1036/EU, 2016/1037/EU, 2017/1129/EU, 2023/1542/EU JA 2024/573/EU MUUTTAMISESTA SILTÄ OSIN KUIN ON KYSE ASETUSTEN TIETYISTÄ PIENIMPIÄ YRITYKSIÄ KOSKEVISTA VELVOITTEISTA JA EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVEIKSI DIREKTIIVIEN 2014/65/EU JA 2022/2557/EU MUUTTAMISESTA SILTÄ OSIN KUIN ON KYSE DIREKTIIVIEN TIETYISTÄ PIENIMPIÄ YRITYKSIÄ KOSKEVISTA VELVOITTEISTA SEKÄ KOMISSION SUOSITUS PIENTEN MIDCAP YRITYSTEN MÄÄRITELMÄSTÄ
1
Tausta
Yritysten sääntelytaakan keventämiseksi komissio antoi 21.5.2025 asetus- ja direktiiviehdotukset tiettyjen pienimpiä midcap-yrityksiä koskevien velvoitteiden yksinkertaistamisesta (Omnibus IV-ehdotukset) ja suosituksen pienten midcap-yritysten määritelmästä (työntekijöiden määrä on yli 250 mutta alle 750 työntekijää, yrityksen liikevaihto on enintään 150 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 129 miljoonaa euroa) (COM(2025) 501 final, COM(2025) 502 final ja C(2025) 3500 final).
Omnibus IV-paketti sisälsi useita eri ehdotuksia, josta akkuasetuksen ns. stop-the-clock ehdotuksesta COM(2025) 258 final on laadittu eduskunnalle U-kirjelmä 29/2025 vp. Paketin digitalisaatiota ja yhteisiä eritelmiä koskevista osista COM(2025) 503 ja COM(2025) 504 laaditaan erillinen U-kirjelmä.
Tiedonannossaan "Pk-yritysten tukipaketti" 9.9.2023, komissio esitti suuren määrän toimenpiteitä neljällä pääalueella: pk-yritysten toiminnan helpottaminen, niiden rahoituksen ja osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen sekä tukeminen koko niiden liiketoiminnan elinkaaren ajan. Tavoitteena on tarjota lyhyen aikavälin helpotuksia, vahvistaa pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä edistää oikeudenmukaista ja pk-yritysmyönteistä liiketoimintaympäristöä. Komissio on siten sitoutunut huomioimaan niiden yritysten tarpeet, jotka ylittävät pk-yritysten määritelmän (komission suositus 2003/361/EY) raja-arvot, sekä laajemman pieniin midcap-yrityksiin kuuluvan yritysjoukon, ja kehittämään näille yrityksille yhdenmukaisen määritelmän.
EU:n sääntelykehys on koettu raskaaksi erityisesti pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille. Mario Draghin raportti (2023) korosti, että EU:n sääntely aiheuttaa suhteellisesti suuremman hallinnollisen taakan pienemmille yrityksille kuin suurille. Komission tavoite on vähentää hallinnollista taakkaa 25 prosentilla kaikille yrityksille ja jopa 35 prosentilla pk-yrityksille. Enrico Lettan raportti korosti tarvetta erotella keskisuuret yritykset suuryrityksistä sääntelyssä, jotta voidaan edistää oikeudenmukaisempaa kilpailua ja kasvua.
EU:n komissio ilmoitti poliittisissa suuntaviivoissaan aikomuksesta ottaa käyttöön uusi pieniin midcap-yrityksiin liittyvä yrityskategoria ja arvioida, missä määrin suuryrityksiin sovellettava nykyinen sääntely on liian raskasta, kohtuutonta tai haittaa niiden kilpailukykyistä kehitystä. Komissio ilmoitti tiedonannossaan "EU:n kilpailukykykompassi", että se ehdottaa uutta määritelmää pienille midcap-yrityksille, jotta sääntely on oikeassa suhteessa yritysten kokoon. Luomalla tällainen uusi yrityskategoria – suurempi kuin pk-yritykset mutta pienempi kuin suuryritykset – tuhannet yritykset EU:ssa hyötyvät kohdennetuista toimenpiteistä.
2
Ehdotusten tavoite
Omnibus IV ehdotusten tavoitteena on laajentaa pk-yrityksille jo tarjottuja helpotuksia myös pienille midcap-yrityksille, sekä yksinkertaistaa sääntelyä useilla eri aloilla, mukaan lukien COM(2025) 501 final: tietosuoja-asetus (EU) 2016/679, polkumyynti- ja tasoitustullisääntely (asetukset (EU) 2016/1036 ja (EU) 2016/1037), esiteasetus ((EU) 2017/1129), akkuasetus ((EU) 2023/1542) ja F-kaasuasetuksessa ((EU) 2024/573). Lisäksi pakettiin sisältyy komission ehdotus rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin, eli MiFID II ja kriittisten yhteiskunnan toimintojen häiriönsietokykyä koskevan CER-direktiivin muuttamisesta (COM(2025) 502 final).
Omnibus IV ehdotusten tavoitteena on myös vakiinnuttaa määritelmä pienille midcap-yrityksille (small midcap), jotta sääntely voidaan kohdistaa tarkemmin. Lisäksi ehdotuksen tavoitteena on hallinnollisen taakan keveneminen vähentämällä raportointivelvoitteita ja yksinkertaistamalla menettelyjä. Tämä katsotaan parantavan yritysten kilpailukykyä siten, että niiden on mahdollista keskittyä enemmän liiketoimintaan kuin byrokratiaan. Samalla tavoitellaan sääntelyn parempaa kohdentamista eli pienet midcap-yritykset eivät joudu noudattamaan samoja vaatimuksia kuin suuryritykset, mikä lisää oikeasuhtaisuutta.
Omnibus IV ehdotusten tavoitteena on helpottaa pk- ja pienten midcap-yritysten innovaatioiden kaupallistamista ja pääsyä markkinoille. Rahoituksen saatavuuden näkökulmasta midcap-yritykset jäävät usein suuryritysten ja pk-yritysten väliin rahoitusinstrumenteissa. Innovaatioiden kaupallistaminen ja skaalaaminen saattaa jäädä puolitiehen, sillä midcap-yrityksillä ei ole välttämättä suurten yritysten resursseja, mutta ne ovat kasvaneet ulos pk-tuen piiristä. Esimerkiksi kevennetyt tietovaatimukset sisältävän EU:n kasvuantiesitteen käytön laajentaminen koskemaan pk-yritysten lisäksi myös pieniä midcap-yrityksiä voi helpottaa näiden yritysten rahoituksen hankintaa pääomamarkkinoilta.
3
Ehdotusten pääasiallinen sisältö
Ehdotusten tavoitteena on tarjota kevyempi sääntelykehys yrityksille, jotka ovat kasvaneet ulos pk-yritysten rajoista mutta eivät vielä ole suuryrityksiä.
Komission ehdotus tietosuoja-asetuksen, polkumyynti- ja tasoitustullisääntelyn, esiteasetuksen, akkuasetuksen, F-kaasuasetuksen muuttamisesta (COM(2025) 501 final)
Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679.
Voimassa oleva tietosuoja-asetus sisältää sääntelyä, joka koskee mikroyrityksiä sekä pk-yrityksiä, ja jonka tavoitteena on ollut vähentää kyseisille yrityksille koituvaa hallinnollista taakkaa. Tältä osin asetus sisältää säännöksiä, joilla huomioidaan kyseisten yritysten erityispiirteet ja kevennetään niille aiheutuvia raportointivelvollisuuksia. Komission ehdotuksen tavoitteena on laajentaa kyseiset säännökset koskemaan myös pieniä midcap-yrityksiä. Komissio ehdottaa tältä osin muutoksia tietosuoja-asetuksen määritelmiä (4 artikla), käsittelytoimia koskevia selosteita (30 artikla), käytännesääntöjä (40 artikla) sekä sertifiointimekanismien käyttöönottoa (42 artikla) koskeviin säännöksiin.
Polkumyynti- ja tasoitustullisääntely (Asetukset (EU) 2016/1036 ja (EU) 2016/1037).
Voimassa olevan polkumyynti ja tasoitustullisääntelyn mukaan yritysten on toimitettava laajoja tietoja ja osallistuttava monimutkaisiin tutkimusprosesseihin. Komissio ehdottaa yksinkertaistettuja kyselylomakkeita pienille ja keskisuurille yrityksille, lyhyempiä määräaikoja ja kevyempiä tietovaatimuksia pk- ja pienille midcap-yrityksille sekä mahdollisuutta käyttää standardoituja mallivastauksia.
Esiteasetus ((EU) 2017/1129).
Voimassa olevan esiteasetuksen mukaan yritysten on tietyissä tilanteissa laadittava täydellisiä esitteitä (full prospectus) listautumisen tai arvopaperien tarjoamisen yhteydessä. Komissio ehdottaa muutosta, joka laajentaisi uuden kevennetyn esitetyypin, EU:n kasvuantiesitteen, käytön koskemaan pk-yritysten lisäksi myös uuden määritelmän mukaisia pieniä midcap-yrityksiä. Kevennetty esitetyyppi vähentäisi yritysten hallinnollista taakkaa EU:n kasvuantiesitteen käyttöalan piiriin kuuluvissa tilanteissa. Lisäksi esitetyyppiin liittyy myös nopeampi hyväksymismenettely viranomaisilta. Tämän uuden, asetukseen (EU) 2024/2809 (ns. EU Listing Act -asetukseen) perustuvan kevennetyn esitetyypin soveltaminen alkaa 5.3.2026, joten sen käytöstä - ja siten mahdollisista hyödyistä pääoman saantiin - ei ole vielä kokemuksia.
Akkuasetus ((EU) 2023/1542).
Voimassa oleva akkuasetus sisältää nykytilassa laajoja raportointi- ja jäljitettävyysvaatimuksia koko toimitusketjulle. Komissio ehdottaa muutosta, jolla nostetaan talouden toimijan, jota asianmukaisen huolellisuuden toimintapolitiikat (due diligence) koskevat, liikevaihtorajaa 40 miljoonasta eurosta 150 miljoonaan euroon vuodessa. Akkuasetuksen asianmukaisen huolellisuuden velvoitteet koskevat yrityksiä, jotka saattavat markkinoille akkuja ja paristoja tai ottavat niitä käyttöön ja ylittävät liikevaihtorajan. Ensimmäinen asianmukaisen huolellisuuden raportti annetaan vuoden kuluttua asianmukaisen huolellisuuden vaatimusten soveltamisesta (eli elokuussa 2028), ja sitä edellytetään vain kolmen vuoden välein. Akkuasetuksen soveltamisen lykkäämistä koskevassa ehdotuksessa esitetään muutettavaksi akkuasetuksen asianmukaisen huolellisuuden velvoitteiden voimaantulopäivämäärää. Voimassa olevan akkuasetuksen mukaan DD-velvoitteet tulevat voimaan 18.8.2025, ja voimaantulopäivämäärää on ehdotettu muutettavaksi 18.8.2027 Asianmukaista huolellisuutta koskevien velvollisuuksien voimaantulon lykkäämistä koskevasta ehdotuksesta on valmisteltu erillinen U-kirje.
F-kaasuasetus ((EU) 2024/573).
Voimassa olevassa F-kaasuasetuksessa edellytetään, että kaikkien fluorattujen kasvihuonekaasujen ja niitä sisältävien laitteiden tuonnista ja viennistä tulee tehdä ilmoitus komission yläpitämään F-kaasuportaaliin. Komissio esittää, että ilmoitusvelvollisuutta kevennettäisiin siten, että ilmoitus F-kaasuportaalin olisi tehtävä, jos kyse olisi fluorattujen kasvihuonekaasujen tuonnista ja viennistä sekä laitteista, joiden markkinoille saattaminen edellyttää F-kaasuasetuksen mukaista raportointia. Lisäksi ilmoitus olisi tehtävä sellaisten tuotteiden ja laitteiden viennistä, joita koskee F-kaasuasetuksen vientikielto, mutta jotka ovat saaneet poikkeusluvan vientiin.
Ehdotetut muutokset tulevat voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun ne on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Soveltamispäivämäärät vaihtelevat asetuksittain, mutta useimmissa tapauksissa soveltaminen alkaa kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua voimaantulosta, ellei asetuksessa toisin säädetä.
Komission ehdotus rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin, eli MiFID II ja kriittisten yhteiskunnan toimintojen häiriönsietokykyä koskevan CER-direktiivin muuttamisesta (COM(2025) 502 final)
Rahoitusvälineiden markkinoita koskevaan direktiiviin 2014/65/EU (
MiFID II)
lisätään uusi määritelmä markkina-arvoltaan pk-yrityksiä suuremmille pienille midcap-yrityksille artiklaan 4(1) sekä muutetaan pk-yritysten kasvumarkkinaa koskevia 33 artiklan vaatimuksia. Muutoksella laajennettaisiin pk-yritysten kasvumarkkinan vaatimusta siitä, että vähintään 50 prosenttia liikkeeseenlaskijoista pk-yritysten kasvumarkkinalla tulee olla pk-yrityksiä, koskemaan myös pieniä midcap-yrityksiä. Siten ehdotuksen mukaan vähintään 50 prosenttia pk-yritysten kasvumarkkinan liikkeeseenlaskijoista tulisi olla pk-yrityksiä, pieniä midcap-yrityksiä tai molempia. Tavoitteena on parantaa näiden yritysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta.
Direktiiviin kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (EU) 2022/2557 (
CER-direktiivi
) säätelee kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä EU:ssa. Ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja parantaa kriittisen infrastruktuurin suojaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Direktiivissä ehdotetaan selkeytyksiä ja yksinkertaistuksia kriittisten toimijoiden velvoitteisiin liittyen. Tarkoituksena on varmistaa, että sääntely on oikeasuhtaista yrityksen koon ja riskien mukaan.
Komission ehdotus COM(2025) 502 final, joka koskee MiFID II -direktiivin ja CER-direktiivin (kriittisten yhteiskunnan toimintojen häiriönsietokyky) muuttamista, on osa laajempaa sääntelyuudistusta. Muutokset MiFID II -direktiiviin tulivat voimaan 28. maaliskuuta 2024. Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioille on 29. syyskuuta 2025 saakka, johon mennessä jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin muutokset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Soveltaminen alkaa pääosin täytäntöönpanon jälkeen, mutta osa muutoksista (esimerkiksi tekniset standardit) otetaan käyttöön vaiheittain 6–18 kuukauden kuluessa.
Ehdotetut muutokset tulevat voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun ne on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Jäsenvaltioiden tulisi hyväksyä ja julkaista direktiivin täytäntöönpanoa edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön viimeistään 12 kuukauden kuluessa direktiivin voimaantulosta ja ilmoittaa vaatimuksista Euroopan komissiolle sekä soveltaa vaatimuksia 12 kuukauden kuluessa.
Komission suositus pienten midcap-yritysten määritelmästä C(2025) 3500 final / (EU) 2025/1099
Komission antaman suosituksen mukaan pienillä midcap-yrityksillä (small midcap) tarkoitetaan yrityksiä, joiden työntekijöiden määrä on yli 250 mutta alle 750 työntekijää, yrityksen liikevaihto on enintään 150 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 129 miljoonaa euroa. Tavoitteena on keventää sääntelyä ja parantaa kilpailukykyä yrityksille, jotka ovat kasvaneet ulos pk-yritysten määritelmästä mutta eivät vielä ole suuryrityksiä.
Tämä uusi määritelmä mahdollistaa oikeasuhteisemman sääntelyn, joka ottaa huomioon yritysten koon ja resurssit.
4
Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin
COM(2025) 501
– Asetusehdotus, jolla muutetaan kuutta EU-asetusta perustuu seuraaviin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT)-artikloihin, joilta on aikanaan käytetty myös nyt muutettavien säädösten oikeusperustoina:
Yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679
koskevien muutosten oikeusperusta on (SEUT) 16 artikla, joka koskee henkilötietojen suojaa ja muodostaa oikeusperustan EU:n tietosuojalainsäädännölle.). Artikla vahvistaa, että henkilötietojen suoja on perusoikeus EU:ssa. EU:lla on toimivalta säätää lakeja, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä. Artikla koskee sekä EU:n toimielimiä että jäsenvaltioita silloin, kun ne toteuttavat EU-lainsäädäntöä.
Polkumyynti- ja tasoitustullisääntely (asetukset (EU) 2016/1036 ja (EU) 2016/1037).
Polkumyyntiasetuksen oikeudellinen perusta on (SEUT) 207 artikla, joka koskee yhteistä kauppapolitiikkaa. Tämä asetus säätelee toimenpiteitä, joilla EU suojaa sisämarkkinoitaan polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia vastaan kolmansista maista. Tasoitustulliasetuksen oikeudellinen perusta on myös SEUT 207 artikla, sillä tasoitustullit liittyvät tukien vastaisiin toimenpiteisiin kansainvälisessä kaupassa. Asetus koskee tilanteita, joissa kolmannet maat tukevat vientiään tavalla, joka aiheuttaa haittaa EU:n teollisuudelle.
Esiteasetuksen (EU) 2017/
1129 oikeudellinen perusta on (SEUT) 114 artikla. Tämä artikla mahdollistaa lainsäädännön antamisen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi, erityisesti silloin kun kyse on sääntelystä, joka vaikuttaa tavaroiden, palveluiden, pääoman ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen.
Akkuasetusta (EU) 2023/1542
koskevien muutosten oikeusperusta on (SEUT) 114 artikla. Artikla 114 koskee sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevia toimenpiteitä ja sen tavoitteena on lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja varmistaa lainsäädännön yhtenäinen ja syrjimätön soveltaminen Euroopan unionissa.
F-kaasuasetusta (EU) 2024/573
koskevien muutosten oikeusperusta on (SEUT) 192 artikla (kohta 1), joka kuuluu unionin ympäristöpolitiikkaa koskevaan osastoon ja määrittelee päätöksentekomenettelyn, jota sovelletaan ympäristötavoitteiden toteuttamiseen. SEUT 192 artiklan (kohta 1) nojalla toteuttaa EU:n ympäristöpolitiikan tavoitteita, kuten luonnonvarojen kestävä käyttö, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta.
COM(2025) 502
– Direktiiviehdotus, jolla muutetaan MiFID II -direktiiviä ja CER-direktiiviä, perustuu seuraaviin Euroopan unionin toiminnasta tehdyt sopimuksen (SEUT)-artikloihin:
Rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin 2014/65/EU (MiFID II)
oikeudellinen perusta on (SEUT) 53 artiklan 1 kohta. Tämä artikla mahdollistaa direktiivien antamisen, joilla helpotetaan sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamista jäsenvaltioiden välillä. MiFID II perustuu tähän, koska sen tavoitteena on yhdenmukaistaa sijoituspalvelujen tarjoamista EU:n sisämarkkinoilla. ja vahvistaa sijoittajansuojaa ja lisätä markkinoiden avoimuutta.
Direktiiviin kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (EU) 2022/2557 (CER-direktiivi)
Direktiivin (EU) 2022/2557 eli CER-direktiivin (kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä) oikeudellinen perusta on (SEUT) 114 artikla, joka koskee sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevia toimenpiteitä ja sen tavoitteena on lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja varmistaa lainsäädännön yhtenäinen ja syrjimätön soveltaminen.
Molemmat ehdotukset käsitellään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, jossa Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät säädökset yhdessä. Neuvostossa hyväksymisestä päätetään määräenemmistöllä
Valtioneuvosto katsoo, että ehdotusten oikeusperustoja on pidettävä asianmukaisena.
Ehdotusten suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin
Komissio katsoo, että EU-tason toimet ovat perusteltuja, koska sääntely koskee sisämarkkinoita ja vaatii yhdenmukaistamista, eivätkä kansalliset toimet riittäisi poistamaan sääntelyhajontaa tai helpottamaan rajat ylittävää toimintaa. Yrityksiä koskevista vaatimuksista säädetään unionitasolla, joten muutoksista tarvitaan EU-tason sääntelyä.
Komission mukaan ehdotukset ovat oikeasuhteisia tavoitteisiin nähden, koska ne kohdistuvat vain niihin säädöksiin, joissa pk- ja pienillä midcap-yrityksillä on todettu olevan suhteettoman suuri hallinnollinen taakka, eivätkä ne muuta sääntelyn ydintavoitetta, vaan keventävät soveltamista tietyille yritysryhmille. Muutosehdotukset koskevat vain pk-yrityksiin sovellettavia kohtia, jotka ulotetaan nyt koskemaan myös pieniä midcap-yrityksiä. F-kaasuasetuksen muutoksen tavoitteena on parantaa rekisteröintivaatimuksen oikeasuhtaisuutta.
Valtioneuvosto katsoo, että ehdotukset ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.
Komission pienten midcap-yritysten määritelmää koskevan suosituksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 292 artikla 1. Tämä artikla antaa komissiolle valtuudet antaa suosituksia jäsenvaltioille ilman sitovaa oikeusvaikutusta.
Suositus noudattaa suhteellisuusperiaatetta, koska se ei ole sitova säädös, vaan ohjeellinen suositus, mikä itsessään on kevyempi sääntelymuoto. Suosituksen tarkoituksena on helpottaa sääntelytaakkaa pienille midcap-yrityksille, jotka eivät enää ole pk-yrityksiä mutta eivät vielä suuryrityksiä. Komissio pyrkii myös välttämään liiallista sääntelyä, joka voisi estää näiden yritysten kasvua ja kilpailukykyä, mikä on suhteellisuusperiaatteen ytimessä.
Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU toimii vain, jos toimet voidaan toteuttaa tehokkaammin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla. Komission mukaan suositus ei velvoita jäsenvaltioita vaan se toimii ohjeena. Tavoitteena on yhdenmukaistaa määritelmä EU:n tasolla, jotta jäsenvaltioiden toimet olisivat johdonmukaisia ja yrityksille ennakoitavia. Tämä helpottaa sisämarkkinoiden toimintaa ja vähentää sääntelyn hajanaisuutta, mikä hyödyttää erityisesti rajat ylittävää liiketoimintaa
5
Ehdotuksen vaikutukset
5.1
Komission vaikutusarvio
Komissio ei ole tehnyt muutosehdotuksista varsinaista vaikutustenarvioita vaan vaikutuksia on kuvattu komission työasiakirjassa (SWD(2025) 501).
Komission suosituksessa
on tunnistettu, että nykyinen pk-yritysten määritelmä (suositus 2003/361/EY) ei kata yrityksiä, jotka ovat kasvaneet sen ulkopuolelle mutta eivät vielä ole suuryrityksiä. Näillä yrityksillä on yhteisiä haasteita pk-yritysten kanssa, kuten hallinnollinen taakka ja osaajapula, mutta ne eivät enää hyödy pk-yrityksille suunnatuista helpotuksista.
Tutkimus osoitti, että pienet midcap-yritykset ovat usein nopeammin kasvavia ja innovatiivisempia kuin pk-yritykset ja vähemmän suorituskykyisiä kuin suuryritykset tietyillä osa-alueilla. Ne muodostavat selvästi erottuvan liiketoimintasegmentin, joka tarvitsee kohdennettuja politiikkatoimia.
Uuden määritelmän vaikutus:
Komission työasiakirjassa komissio arvioi, että pienten midcap-yritysmääritelmän kokonaisvaikutus säästöistä EU:n yrityksille on n. 79,2–93,3 miljoonaa euroa vuodessa. EU:ssa on noin 38 000 pientä midcap-yritystä, mikä perustuu yhdistelmään kahdesta kokoluokasta: 250–499 työntekijää: noin 31 000 yritystä ja 500–749 työntekijää: noin 7 000 yritystä. Työasiakirjassa komissio arvioi uuden määritelmän mukaisesta hallinnollisen taakan vähentymisestä (euromääräisesti) eri säädösten osalta:
Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679.
Ehdotuksen arvioitu säästö – pienille midcap-yrityksille on noin 560 000 euroa vuodessa (perustuu 0,5 tunnin säästöön per yritys, 38 000 yritystä, tuntihinta 29,4 euroa). Ehdotuksen arvioitu säästö pk-yrityksille on noin 66 miljoonaa euroa. Eurostatin yritystilastojen mukaan noin 62 prosenttia yrityksistä on ilman työntekijöitä. Tämän perusteella voidaan olettaa, että vähintään 38 prosenttia pk-yrityksistä harjoittaa henkilötietojen käsittelytoimia, joiden osalta niillä on velvollisuus pitää rekisteriä, koska ne käsittelevät työntekijöidensä tietoja säännöllisesti eikä satunnaisesti. Tämä tarkoittaa, että ne eivät kuulu yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) 30 artiklan 5 kohdan mukaisen poikkeuksen soveltamisalaan. Koska pk-yrityksiä on EU:ssa noin 26 miljoonaa, tämä vastaa noin 10 miljoonaa pk-yritystä (38 prosenttia 26 miljoonasta = 9,8 miljoonaa), joita ehdotettu muutos koskisi, edellyttäen, että niiden suorittama käsittely ei todennäköisesti aiheuta korkeaa riskiä rekisteröidyille. Oletetaan, että 90 prosenttia näistä pk-yrityksistä eli noin 9 miljoonaa ei harjoita "korkean riskin" käsittelyä, jolloin ne kuuluisivat ehdotetun laajennetun poikkeuksen soveltamisalaan. Lisäksi oletetaan, että noin puolet näistä 9 miljoonasta pk-yrityksestä (eli 4,5 miljoonaa) käyttäisi vuosittain noin 0,5 tuntia täyttääkseen kirjanpitovelvoitteen, lähinnä päivittääkseen jo olemassa olevia rekistereitään käsittelytoimintojen muuttuessa. Tällöin vuotuinen säästö voisi olla noin 66 miljoonaa euroa, perustuen "yksi sisään, yksi ulos" -periaatteen mukaiseen laskentamalliin (29,4 euroa × 4,5 miljoonaa pk-yritystä × 0,5 tuntia = noin 66 miljoonaa euroa).
Polkumyynti- ja tasoitustulliasetukset (EU) 2016/1036 ja 2016/1037.
Nämä kaksi asetusta ovat osa EU:n kaupan suojajärjestelmää. Ne mahdollistavat polkumyynnin ja tukien tutkimisen ja torjumisen EU:n ulkopuolisista maista tulevissa tuontituotteissa. Jos tutkimus osoittaa, että tällaiset käytännöt vahingoittavat EU:n teollisuutta, komissio voi määrätä polkumyynti- tai tasoitustullin, mikäli se ei ole EU:n edun vastaista. Koska kaupan suojatoimet ovat teknisiä ja vaativat yritysten aktiivista osallistumista, asetuksissa on erityisiä säännöksiä, jotka helpottavat erityisesti pk-yritysten osallistumista. Näihin kuuluu esimerkiksi neuvontapalvelu, joka tarjoaa yleistä tietoa pk-yrityksille menettelyistä ja valitusten tekemisestä. Lisäksi tutkimusajanjakso pyritään sovittamaan yritysten tilikauden kanssa yhteen, mikä helpottaa tietojen toimittamista. Omnibus-ehdotuksessa esitetään, että nämä helpotukset laajennettaisiin myös pieniin ja keskisuuriin pörssiyhtiöihin (pienet midcap-yritykset). Koska toimet keskittyvät lähinnä tietoisuuden lisäämiseen ja osallistumisen helpottamiseen, ei ole olemassa tarkkaa arviota pieniin midcap-yrityksiin kohdistuvista säästöistä.
Esiteasetus (EU) 2014/65
. Asetukseen (EU) 2017/1129 tehty muutos (asetus (EU) 2024/2809) toi käyttöön uuden lyhyemmän ja standardoidun EU:n kasvuesitteen, joka on suunnattu erityisesti pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille, jotka ovat listattuja tai aikovat listautua pk-yritysten kasvumarkkinoille. Tätä esitettä voitaisiin jatkossa käyttää kaikissa pienten midcap-yritysten julkisissa arvopaperitarjouksissa, riippumatta siitä, liittyykö niihin listautuminen. Tämä vähentäisi sääntelytaakkaa ja voisi lisätä houkuttelevuutta sijoittajien silmissä. Ehdotuksen mukaan pienet midcap-yritykset voivat hyödyntää kevennettyä esitetyyppiä, EU:n kasvuantiesitettä. Arvioitu säästö pienille midcap-yrityksille olisi 12,7–22,2 miljoonaa euroa vuodessa (perustuu 635 yritykseen, säästö 20 000–35 000 euroa per yritys). Lisäksi esitedirektiiviin ehdotetaan muutoksia, jolla pankkien ja vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisutoimia koskeva vapautus esitevelvoitteista laajennettaisiin koskemaan myös kolmansien maiden vastaavista toimista peräisin olevia arvopapereita. Tämä yksinkertaistaisi menettelyjä ja nopeuttaisi kriisitoimien toteuttamista.
Akkuasetus (EU) 2023/1542.
Uuden EU:n akkuasetuksen (EU) 2023/1542 tavoitteena on varmistaa akkujen kestävyys, turvallisuus ja jäljitettävyys koko toimitusketjussa. Asetus tuli voimaan 18. helmikuuta 2024 ja siitä tulee pääasiallinen sääntelykehys akuille elokuusta 2025 alkaen. Asetuksessa pk-yritykset on vapautettu velvoitteista, jotka koskevat huolellisuusvelvoitteita ja toimitusketjujen jäljittämistä. Tätä poikkeusta ehdotetaan laajennettavaksi myös pieniin midcap-yrityksiin. Alkuperäinen poikkeus perustui korkean riskin vaikutuksen toimialojen määritelmään, joka oli osa yritysvastuuta koskevaa direktiiviehdotusta, mutta tämä määritelmä jätettiin pois lopullisesta yritysvastuudirektiivistä. Vaikutustenarvioinnin mukaan huolellisuusvelvoitteiden kustannukset yritykselle voivat olla 40 000–500 000 euroa vuodessa. Koska suurimmat yritykset hallitsevat suurinta osaa akkumarkkinoiden raaka-aineista ja volyymeista, pienten midcap-yritysten vapautuksen vaikutus asetuksen tavoitteisiin on vähäinen koska vain n. 250 yritystä kuuluu liikevaihdoltaan 40–150 miljoonan euron väliin, eli pienten midcap-yritysten luokkaan.
F-kaasuasetus (EU) 2024/573.
Ehdotuksen mukainen rekisteröintivaatimusten kohdentaminen tarkemmin vähentää tarpeettomia ilmoituksia. Tällöin arvioidut säästöt kaikille yrityksille yhteensä vuonna2025: 3,4 miljoonaa euroa, 2026: 5,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2027: 0,5 miljoonaa euroa.
Rahoitusvälineiden markkinoita koskeva direktiivi II (direktiivi 2014/65/EU, MiFID II).
MiFID II -direktiiviä muutettaisiin niin, että pk-yritysten kasvumarkkinoiksi hyväksyminen helpottuisi. Näin kaikki pienet midcap-yritykset voisivat hyötyä pk-yritysten kasvumarkkinalla sovellettavista kevyemmistä tiedonantovaatimuksista. Jos oletetaan, että kaikki nykyiset pienet midcap-yritykset siirtyisivät kasvumarkkinoille ja käyttäisivät kevennettyä esitettä, säästöt voisivat olla jopa 12,7 miljoonaa euroa (noin 20 000 euroa per yritys, yhteensä 635 yritystä). Tämä on kuitenkin yläraja-arvio, sillä osa yrityksistä voi jo hyödyntää kevennettyä esitettä tai valita edelleen täyden esitteen.
Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva direktiivi (direktiivi (EU) 2022/2557, CER-direktiivi).
Jokaisen EU-jäsenvaltion on laadittava strategia kriittisten toimijoiden resilienssin parantamiseksi viimeistään 17. tammikuuta 2026.Strategiassa on kuvattava toimenpiteet, jotka helpottavat pk-yritysten (SME) ja pienten midcap-yritysten velvoitteiden täyttämistä. Omnibus-ehdotus edellyttää, että kaikki olemassa olevat helpottavat toimenpiteet kuvataan strategiassa.
Koko IV Omnibus-paketin on arvioitu vähentävän hallinnollista taakkaa kaikilta yrityksiltä 400 miljoonalla eurolla vuodessa. Vaikutusarviossa ei ole eritelty tarkasti, miten tämä summa jakautuu eri säädösten kesken, vaan kyseessä on kokonaisarvio. Vaikka 400 miljoonan euron säästö on mainittu, säädöskohtaisia osuuksia ei ole julkaistu. Ehdotusten arvioidaan helpottavan sääntelyn noudattamista, erityisesti tietosuojassa ja rahoitusmarkkinoilla. Ehdotusten arvioidaan kannustavan yrityksiä kannattavaan kasvuun ja investointeihin, kun yritykset eivät enää vältä kasvua sääntelyrasituksen pelossa.
Yhtenäisen määritelmän arvioidaan parantavan EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta ja helpottaa yritysten rajat ylittävää toimintaa. Sen arvioidaan myös selkeyttävän sääntelyä ja mahdollistavan kohdennetut tukitoimet, joiden tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä, vähentää hallinnollista taakkaa ja tukea siirtymää kestävään talouteen
5.2
Vaikutukset Suomen kannalta
Asetusmuutokset (COM (2025) 501) ovat suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa jäsenvaltioissa Asetus ei vaadi kansallista täytäntöönpanoa erillisellä lailla. Se tulee voimaan sellaisenaan ja on välittömästi sitova. Kansallinen lainsäädäntö voi kuitenkin vaatia teknisiä tai hallinnollisia mukautuksia, esimerkiksi viranomaisten nimeämistä tai valvontajärjestelyjä. COM(2025) 501 muuttaa useita olemassa olevia EU-asetuksia (esimerkiksi tietosuoja-asetus, esiteasetus, akkuasetus), joten muutokset tulevat voimaan suoraan ja samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.
Direktiivien muutokset (COM (2025) 502) vaativat kansallista täytäntöönpanoa – eli Suomen on säädettävä tai muutettava lakeja, asetuksia tai muita säädöksiä, jotta direktiivin tavoitteet toteutuvat. Muutokset koskevat MiFID II -direktiiviä ja CER-direktiiviä, joten Suomi joutuu arvioimaan, miten nämä muutokset toteutetaan kansallisessa lainsäädännössä (esimerkiksi arvopaperimarkkinalaki, turvallisuuslainsäädäntö).
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa oli yrityksiä henkilöstöluokassa 250–499: 391 yritystä mikä on n. 1,2 prosenttia komission arvioimasta pienten midcap-yritysten (kokoluokka 250–499 eli n. 31000 kpl) kokonaismäärästä. Komission työasiakirjassa käytetyn vaikutusarvion (79,2–93,3 miljoonaa euroa) mukaisesti pienten midcap-yritysten määritelmän vaikutus säästöistä suomalaisille pienille midcap-yrityksille olisi yhteensä noin 1,0-1,1 miljoonaa euroa.
Toisaalta esityksen vaikutus taakan kevenemiseen ei tule vain pienistä midcap-yrityksistä, vaan myös pk-yritysten taakan keventämisestä (esimerkiksi tietosuoja-asetus). Täten voisi olla parempi suhteuttaa vaikutusta bruttokansantuotteen (
BKT
) kautta. Suomen osuus EU-alueen BKT:stä oli 1,5 prosenttia, eli vaikutus taakan kevenemiseen olisi näin arvioituna noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa ja koko Omnibus IV-paketin vaikutus olisi noin 6 miljoonaa euroa vuodessa pk- ja midcap-yrityksille Suomen kannalta.
6
Ehdotuksen suhde perustuslakiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin
Komission suosituksella, joka koskee pienten midcap-yritysten määritelmää, ei ole suoraa oikeudellisesti sitovaa vaikutusta, mutta sen mahdollinen kansallinen soveltaminen Suomessa voi liittyä perustuslaillisiin ja perus- sekä ihmisoikeudellisiin näkökulmiin. Näitä voivat olla mm. yhdenvertaisuusperiaate (PL 6 §) eli kaikkia yrityksiä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Jos uusi määritelmä johtaa erilaiseen kohteluun esimerkiksi sääntelyssä tai tukipolitiikassa, sen on perustuttava objektiivisiin ja hyväksyttäviin perusteisiin, kuten yrityksen koko ja resurssit. Pienten midcap-yritysten erottelu voi olla perusteltua, jos se edistää sääntelyn oikeasuhtaisuutta ja taloudellista tehokkuutta. Lisäksi mahdollisessa soveltamisessa tulee huomioida elinkeinovapaus (PL 18 §) eli suosituksen soveltaminen ei saa rajoittaa yritysten oikeutta harjoittaa elinkeinoa ilman hyväksyttävää perustetta. Jos määritelmä johtaa esimerkiksi rajoituksiin tai etuoikeuksiin, niiden on oltava perusoikeusjärjestelmän mukaisia ja oikeasuhtaisia.
6.1
Henkilötietojen suoja
Komission ehdotukset ovat merkityksellisiä perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvatun henkilötietojen suojan kannalta. Sen mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Henkilötietojen suojaa koskee myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artikla, jossa turvataan jokaisen oikeus henkilötietojen suojaan. Artikla edellyttää, että henkilötietojen käsittely on asianmukaista ja tapahtuu vain tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn perusteen nojalla.
Perustuslakivaliokunta (PeVL 14/2018 vp) on kiinnittänyt huomiota henkilötietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn kohdalla. Perustuslakivaliokunta on painottanut arkaluonteisten tietojen käsittelyn aiheuttamia uhkia. Valiokunnan mielestä arkaluonteisia tietoja sisältäviin laajoihin tietokantoihin liittyy tietoturvaan ja tietojen väärinkäyttöön liittyviä vakavia riskejä, jotka voivat viime kädessä muodostaa uhan henkilön identiteetille (PeVL 13/2016 vp, s. 4, PeVL 14/2009 vp, s. 3/I). Valiokunta on tämän johdosta kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään (ks. esim. PeVL 3/2017 vp, s. 5).
Jatkovalmistelussa on kuitenkin syytä tarkastella sitä, tulisiko 30 artiklan 5 kohdassa säilyttää nykyinen rajaus tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin ja 10 artiklassa tarkoitettuihin rikoksiin liittyviin henkilötietoihin. Kyseiset tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia. Tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kappaleessa 51 painotetaan, että asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja -vapauksien kannalta, on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittelyn asiayhteys voisi aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille. Myös perustuslakivaliokunta on pitänyt johdanto-osan kappaletta 51 merkityksellisenä arvioidessaan arkaluontoisia henkilötietoja koskevaa sääntelyä (PeVL 14/2018 vp). Arviointi on merkityksellinen, jotta varmistetaan, että tietosuoja-asetuksella taattu yhdenmukainen ja korkea tietosuojan taso ei vaarannu mikro-, pk- ja pienille midcap-yrityksille ehdotettavista poikkeuksista huolimatta.
7
Ahvenanmaan toimivalta
COM(2025) 501 – Asetusten muutos.
Asetukset ovat suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa jäsenvaltioissa.
Tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679
osalta Ahvenanmaan maakunnan ja kuntien viranomaisten hallussa olevien henkilötietojen suoja on Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 19 §:ssä tarkoitetussa maakuntalakien lainsäädäntövalvonnassa katsottu itsehallintolain 18 §:n 1 ja 4 kohdan nojalla kuuluvan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Komission asetusehdotus ei vaikuta koskevan Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita henkilötietojen suojan osalta, koska ehdotus koskee yksityisiä toimijoita.
Polkumyynti- ja tasoitustulliasetukset (EU) 2016/1036 ja 2016/1037.
Koska kyseessä on EU-asetus, se on suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa jäsenvaltioissa, myös Suomessa ja Ahvenanmaalla. Jos asetus koskee maakunnan toimivaltaan kuuluvia aloja (esimerkiksi ympäristö, elinkeinotoiminta, koulutus), Ahvenanmaan maakuntapäivillä on oikeus säätää tarkentavaa lainsäädäntöä.
Esiteasetus (EU) 2014/65 ja (EU) 2017/1129.
Ahvenanmaan toimivallan osalta asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n perusteella valtakunnan lainsäädäntövaltaan
Akkuasetus (EU) 2023/1542.
Koska kyseessä on EU-asetus, se on suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa jäsenvaltioissa, myös Suomessa ja Ahvenanmaalla. Jos asetus koskee maakunnan toimivaltaan kuuluvia aloja (esimerkiksi ympäristö, elinkeinotoiminta, koulutus), Ahvenanmaan maakuntapäivillä on oikeus säätää tarkentavaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi akkuasetus (2023/1542) voi sisältää ympäristöön liittyviä sääntelyjä, jotka kuuluvat Ahvenanmaan toimivaltaan. Tällöin maakunnan viranomaiset vastaavat täytäntöönpanosta.
F-kaasuasetus (2024/573)
koskee ympäristönsuojelua ja kuuluu siten kokonaisuudessaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 10 kohdan mukaan luonnon- ja ympäristönsuojelua koskevat asiat kuuluvat Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan.
COM(2025) 502
– Direktiivien muutos. Direktiivit vaativat kansallista täytäntöönpanoa, ja tällöin Ahvenanmaan itsehallinto voi olla suoraan toimivaltainen, jos direktiivin ala kuuluu maakunnan toimivaltaan.
CER-direktiivi (2022/2557)
koskee kriittistä infrastruktuuria, mikä voi liittyä maakunnan vastuisiin tietyissä tapauksissa.
MiFID II -direktiiviä 2014/65/EU
koskien Ahvenanmaan toimivallan osalta asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n perusteella valtakunnan lainsäädäntövaltaan.
Ahvenanmaan itsehallinnon näkökulmasta
komission suosituksella pienten midcap-yritysten määritelmästä (EU) 2025/1099
ei ole suoraa vaikutusta, mutta sen kansallinen soveltaminen voi edellyttää Ahvenanmaan osallistumista, mikäli asia kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan.
8
Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kannat
Omnibus IV -pakettiin kuuluvien lainsäädäntöehdotusten käsittely on alkanut 28.5.2025 neuvoston Antici-alatyöryhmä sääntelyn yksinkertaistamisesta. EU-puheenjohtajamaa Tanskan tarkoituksena on edetä asian käsittelyssä ripeästi.
Euroopan parlamentissa ehdotusten pääkäsittelystä vastaavaa valiokuntaa ei ole vielä valittu. Mietinnön esittelijöitä ei ole vielä valittu.
Euroopan parlamentti tai neuvosto ei käsittele pieniä midcap-yrityksiä koskevaa suositusta muodollisesti, ellei komissio tee myöhemmin lainsäädäntöehdotusta. Suositus toimii ohjeena jäsenvaltioille, rahoituslaitoksille ja EU:n virastoille (esimerkiksi Euroopan investointirahasto) politiikkatoimien suunnittelussa. Jäsenvaltiot eivät äänestä suosituksesta, mutta niiden kannat ilmenevät käytännössä kansallisissa lausunnoissa tai vaikutusarvioissa sääntelytoimien yhteydessä, jos suositusta sovelletaan esimerkiksi tukipolitiikassa tai sääntelyn keventämisessä. Komissio seuraa jäsenvaltioiden soveltamista ja voi julkaista arviointiraportin ennen 31.5.2030, jolloin suosituksen toimivuutta tarkastellaan uudelleen.
9
Ehdotuksen kansallinen käsittely
Luonnos U-kirjelmäksi on käsitelty 23.-25.6.2025 kilpailukykyjaoston (EU-8), rahoituspalvelut ja pääomaliikkeet -jaoston (EU-10) ja ympäristöjaoston (EU-23) kirjallisessa menettelyssä. Luonnos U-kirjelmäksi on käsitelty myös 4.7.2025 EU-ministerivaliokunnassa.
10
Valtioneuvoston kanta
10.1
Yleinen kanta
Valtioneuvosto kannattaa Omnibus IV -ehdotukseen sisältyviä pieniä midcap-yrityksiä koskevia muutoksia.
Valtioneuvosto tukee komission tavoitteita sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Valtioneuvoston tavoitteena on parempi ja vähäisempi EU-sääntely.
Valtioneuvosto kannattaa pk-yrityksiin kohdistettujen sääntelytaakan ja raportointivelvollisuuksien keventämisen laajentamista pieniin midcap-yrityksiin. Pienet midcap-yritykset ovat usein innovatiivisia ja ketteriä, mutta ne kohtaavat enemmän kasvun ja kansainvälistymisen esteitä verrattuna suurempiin yrityksiin. Uutta määritelmää ei tulisi jatkossa laventaa taloudellisiin tukimuotoihin, vaan määrittelyssä tulisi pitäytyä hallinnollisten ja sääntelytaakkojen keventämisessä.
Esitetyt sääntelyn ja raportointivelvoitteiden kevennykset ovat pienimuotoisia erityisesti rahoituksen osalta, suhteessa niihin haasteisiin mitä Euroopalla on. Esitetyt sääntelykevennykset voivat epäsuorasti helpottaa listautumista, mutta työtä tulisi jatkaa pk- ja midcap-yritysten rahoituksen saannin lisäämiseksi.
10.2
Säädöskohtaiset kannat
Tietosuoja-asetus.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen yleisen tietosuoja-asetuksen muuttamisesta. Vahvalla tietosuojasääntelyllä on tärkeä rooli henkilötietojen suojan toteutumisessa ja sisämarkkinoiden tehokkaassa toiminnassa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, ettei asetuksesta seuraisi mikro- pk- eikä pienille midcap-yrityksille kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Valtioneuvosto katsoo, että komission ehdottamilla muutoksilla voidaan aikaisempaa tehokkaammin ehkäistä hallinnollisen taakan syntymistä.
Valtioneuvosto katsoo, että komission ehdotus on henkilötietojen suojaa koskevien perusoikeuksien näkökulmasta pääasiallisesti hyväksyttävä. Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena selkeyttää tietosuoja-asetuksen 30 artiklan 5 kohdassa säädettyä mahdollisuutta poiketa käsittelytoimia koskevan selosteen ylläpitämisestä, sillä säännöstä ei ole sen sanamuodon vuoksi käytännössä voitu soveltaa. Rekisteröidyn oikeuksien näkökulmasta myönteisenä voidaan pitää sitä, että ehdotettava poikkeus selosteen ylläpitämiseen rajataan koskemaan vain sellaisia tilanteita, joissa käsittelytoimet eivät todennäköisesti aiheuta korkeaa riskiä rekisteröidyn oikeuksille ja vapauksille. Jatkovalmistelussa olisikin varmistettava, ettei ehdotuksella vaaranneta asetuksessa säädettyä korkeaa ja yhdenmukaista tietosuojan tasoa. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn liittyviin uhkiin ja riskeihin sekä siihen, että ehdotetut poikkeukset eivät koske käsittelyä, josta aiheutuu korkea riski rekisteröidyn oikeuksille ja vapauksille.
Polkumyynti- ja tasoitustulliasetukset.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin. Valtioneuvosto pitää kannatettavana asetuksen yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä, erityisesti pk-yritysten osalta.
Esiteasetus.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin. Valtioneuvosto pitää kannatettavana lyhennetyn EU-kasvuantiesitteen mallia, joka helpottaa pk- ja pienten midcap-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille keventämällä tiedonantovelvoitteita nykyistä sijoittajansuojaa merkittävästi heikentämättä. EU Listing Actiin (EU) 2024/2809 perustuvaa kevennetyn esitetyypin sääntelyn soveltaminen on alkanut 14.3.2025, joten sen käytöstä - ja siten mahdollisista hyödyistä pääoman saantiin - ei ole vielä kokemuksia.
Akkuasetus.
Valtioneuvoston suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin. Valtioneuvosto pitää kannatettavana ilmoitus- ja raportointivelvoitteiden vähentämistä erityisesti pienemmille toimijoille.
F-kaasuja koskeva asetus.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin. Valtioneuvosto pitää kannatettavana ehdotusta F-kaasuasetuksen edellyttämien ilmoitusvelvollisuuksien keventämisestä.
Rahoitusvälineiden markkinoita koskeva direktiivi.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin. Valtioneuvosto kannattaa sääntelyn suhteuttamista yrityksen kokoon ja toiminnan laajuuteen, erityisesti pk-yritysten osalta. Valtioneuvosto kiinnittää kuitenkin huomiota ehdotuksen vaikutuksiin säännellyn markkinan ja pk-yritysten kasvumarkkinan väliseen suhteeseen jäsenvaltioissa, joissa markkinoiden koko on pienempi.
Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva direktiivi.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin. Valtioneuvosto kannattaa sääntelyn suhteuttamista toimijan kokoon ja riskiprofiiliin, jotta velvoitteet olisivat oikeasuhteisia.