Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on laajentaa rautatieliikenteen suuntaviivojen soveltamisalaa siten, että jatkossa ne kattaisivat kaikki maantieliikennettä vähemmän saastuttavat maaliikennemuodot, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteen ja kestävän multimodaaliliikenteen. Tämän vuoksi nykyiset rautatieliikenteen suuntaviivat on tarkoitus korvata uusilla MML-suuntaviivoilla. Muutosten tarkoituksena on myös vakiinnuttaa ja virtaviivaistaa rautatieliikenteen suuntaviivoihin ja SEUT-sopimuksen 93 artiklaan perustuvaa komission päätöskäytäntöä. Suuntaviivojen tarkistamisen tavoitteena on myös selkeyttää jäsenvaltioiden ilmoitusvelvoitteita ja auttaa toteuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla tavoiteltu siirtymä ilmastoneutraaliuteen samalla, kun varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset raide-, sisävesi- ja multimodaaliliikenteen aloilla.
2.1.1
Suuntaviivojen soveltamisala
Toisin kuin vuoden 2008 rautatieliikenteen suuntaviivoja, uusi suuntaviivoja sovellettaisiin rautatieyritysten lisäksi myös muihin raideliikenteen harjoittajiin. Lisäksi niitä sovellettaisiin niihin raideliikennealan kysyntäpuolella toimiviin yrityksiin eli kuljetuksen järjestäjiin (esimerkiksi logistiikkayritykset, huolitsijat ja multimodaaliliikenteen harjoittajat), jotka valitsevat maantiekuljetuksen sijaan raidekuljetuksen.
Voimassa olevia rautatieliikenteen suuntaviivoja ei sovelleta sisävesiliikenteeseen. Komissio on kuitenkin viime vuosina hyväksynyt sisävesiliikenteen yhteensovittamiseen tarkoitetun valtiontuen suoraan SEUT 93 artiklan nojalla. Komission ehdotuksen mukaan uusiin suuntaviivoihin koottaisiin yhteen tätä koskeva päätöksentekokäytäntö, ja niissä vahvistettaisiin selkeät perusteet, joiden mukaisesti määritetään, onko sisävesiliikenteen tukemiseen myönnettävä tuki sisämarkkinoille soveltuvaa. Suuntaviivoja sovellettaisiin sekä tarjontapuolen toimijoihin (sisävesiliikenteen harjoittajille myönnettävä tuki) että kysyntäpuolen toimijoihin (kuljetuksen järjestäjiin, kuten logistiikkayrityksiin, huolitsijoihin ja multimodaaliliikenteen harjoittajiin siltä osin kuin ne valitsevat maantiekuljetuksen sijaan sisävesikuljetuksen).
MML-suuntaviivoissa vahvistettaisiin myös multimodaaliliikenteen alan toiminta- ja investointituen soveltuvuusedellytykset, joiden tarkoituksena on edistää kestävää multimodaaliliikennettä. Komission ehdotuksen mukaan multimodaaliliikenne katsottaisiin kestäväksi, jos vähintään yksi käytetyistä kuljetusmuodoista on raide- tai sisävesikuljetus taikka maantiekuljetus, jos viimeksi mainittu yhdistetään lyhyen matkan merenkulkuun. MML-suuntaviivojen mukaan lyhyen matkan merenkulkuun voitaisiin myöntää tukea vain, jos se on yhdistetty maakuljetukseen (eli raide-, sisävesi- tai maantiekuljetukseen).
MML-suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat tukimuodot, siltä osin kuin ne ovat tarpeen liikenteen yhteensovittamiseksi: i) kuljetusten ulkoisten kustannusten pienentämiseen myönnettävä tuki, ii) uusien kaupallisten yhteyksien avaamiseen myönnettävä tuki, iii) raide- ja sisävesiliikenteen yhden liikennemuodon ja multimodaalisten rakenteiden rakentamiseen, parantamiseen ja uudistamiseen myönnettävä tuki, iv) yksityisraiteiden rakentamiseen, parantamiseen ja/tai uudistamiseen myönnettävä tuki, v) raide- ja sisävesikuljetuksia varten tarkoitettujen kulkuneuvojen hankintaan myönnettävä tuki, vi) yhteentoimivuuden parantamiseen tarkoitettu tuki ja vii) tekniseen mukauttamiseen ja nykyaikaistamiseen myönnettävä tuki.
Kestävää multimodaalista kuljetusta varten tarvittavien laitteiden hankintaan myönnettävä investointituki ei kuuluisi MML-suuntaviivojen soveltamisalaan, sillä tällainen tuki kuuluisi ehdotettuun liikennealan ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan edellyttäen, että tuki koskee intermodaalisia lastausyksiköitä ja/tai aluksella käytettäviä nostureita, ja jäsenvaltiot myöntävät tällaista tukea tukiohjelmien muodossa tietyin erityisedellytyksin. Muissa tapauksissa komissio katsoo, että kestävää multimodaalista kuljetusta varten tarvittavien laitteiden hankintaan myönnettävä tuki voidaan hyväksyä vain poikkeuksellisesti, ja se arvioisi tällaista tukea suoraan perussopimuksen nojalla.
Myöskään satamainfrastruktuuria varten myönnettävä valtiontuki ei kuuluisi MML-suuntaviivojen soveltamisalaan vaan komissio arvioisi satamainfrastruktuuria varten myönnettävää valtiontukea vastedeskin suoraan SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, jos sille ei ole myönnetty ryhmäpoikkeusta komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 nojalla. MML-suuntaviivoja sovellettaisiin kuitenkin sellaisiin multimodaaliliikenteen rakenteisiin myönnettävään investointitukeen, jotka sijaitsevat merisatamissa ja jotka on yhdistetty raiteisiin tai sisävesiväyliin.
Raide-, sisävesi- ja multimodaaliliikenteen osalta komissio arvioisi edelleen puhtaisiin kulkuneuvoihin ja puhtaaseen liikkuvaan terminaalikalustoon myönnettävän investointituen sekä raideliikenteen melun vähentämiseen myönnettävän investointituen soveltuvuutta sisämarkkinoille ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävää valtiontukea koskevien komission vuoden 2022 suuntaviivojen mukaisesti.
Henkilöjunaliikenteen julkisiin palveluostoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1370/2007 (PSA-asetus). PSA-asetusta sovelletaan vastaaviin sisävesiliikenteen palveluihin niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat päättäneet soveltaa asetusta kyseisiin palveluihin. MML-suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluisi julkisten liikennepalvelujen osalta ainoastaan julkisen palvelun velvoitteesta maksettava korvaus, joka liittyy raidepohjaisten tavaraliikennepalvelujen tarjoamiseen. Komissio arvioisi sisävesiliikenteen tavaraliikennepalvelujen ja sellaisten sisävesiliikenteen matkustajaliikennepalvelujen, joihin ei sovelleta PSA-asetusta tarjoamiseen liittyvää korvausta suoraan SEUT 93 artiklan nojalla. MML-suuntaviivoissa kerrattaisiin myös vertikaalisesti integroituneiden rautatieyritysten sisäisiin rahoitusvirtoihin sovellettavat periaatteet.
MML-suuntaviivoissa esitettyjä edellytyksiä sovellettaisiin sekä tukiohjelmiin että yksittäisiin tukiin riippumatta siitä, perustuvatko ne laajempaan tukiohjelmaan vai myönnetäänkö ne tapauskohtaisesti, ellei toisin ole mainittu. MML-suuntaviivoja sovelletaan myös kaikenkokoisiin yrityksiin, ellei toisin ole mainittu. MML-suuntaviivojen nojalla ei voida myöntää tukea vaikeuksissa oleville yrityksille.
2.1.2
Tuet liikenteen yhteensovittamiseksi
Yleiset soveltuvuusedellytykset
MML-suuntaviivoissa esitetään yleiset soveltuvuusedellytykset, joita sovellettaisiin liikenteen yhteensovittamiseen tarkoitettuihin erityisiin tukimuotoihin. Kunkin tukimuodon osalta vahvistetaan lisäksi edellytykset, joissa selvennettäisiin esitettyjä yleisiä soveltuvuusedellytyksiä.
Keskeisten soveltuvuusedellytysten mukaan tuen olisi edistettävä maaliikenteen kehittämistä kestävämmäksi ja/tai sellaisten yhdentyneiden EU:n markkinoiden toteuttamista, joilla tavara- ja matkustajaliikenne voi virrata keskeytyksettä kansallisten verkkojen ja liikennemuotojen välillä, ja vastattava siten liikenteen yhteensovittamisen tarpeeseen. Tuen olisi oltava tarpeen liikenteen yhteensovittamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ja tuen olisi oltava tarkoituksenmukainen keino saavuttaa kyseinen tavoite. Tuen olisi kannustettava tuensaajaa muuttamaan käyttäytymistään tai harjoittamaan lisää taloudellista toimintaa, jota se ei harjoittaisi ilman tukea tai harjoittaisi rajallisemmin tai eri tavalla. Jos tuensaaja aloittaa hankkeen toteuttamisen ennen tuen hakemista, mikäli kyseessä on investointituki, tuella ei ole kannustavaa vaikutusta eikä sitä katsota sisämarkkinoille soveltuvaksi. Tuen määrä tuensaajaa kohti olisi rajattava vähimmäismäärään, joka on tarpeen, jotta tuensaajaa voidaan kannustaa toteuttamaan tuettu hanke tai toiminta. Tukeen liittyvä kilpailun myötäsyntyinen vääristyminen ei saa vahingoittaa EU:n yleisiä etuja.
Valtiontukea ei voitaisi katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos tuki tai ehdot, jotka ovat niin kiinteästi sidoksissa tuen tavoitteeseen, että niitä on mahdotonta arvioida erikseen (mukaan lukien rahoitusmenetelmä, jos se on erottamaton osa toimenpidettä), rikkovat EU:n oikeutta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun tuen saamiseksi edellytetään, että tuensaajan päätoimipaikan on sijaittava kyseisessä jäsenvaltiossa tai että tuensaajan on käytettävä kansallisia palveluja. Tukea voitaisiin myöntää samanaikaisesti useista tukiohjelmista tai se voisi kasautua samat tukikelpoiset kustannukset kattavan tapauskohtaisen tai vähämerkityksisen tuen kanssa edellyttäen, että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävän tuen kokonaismäärä ei johda ylikompensaatioon tai ylitä suuntaviivoissa sallittuja tuen enimmäismääriä. Tuki olisi myös myönnettävä läpinäkyvästi.
Erityisiä tukimuotoja koskevat soveltuvuusedellytykset
Tuki liikenteen ulkoisten kustannusten vähentämiseksi
Liikenteen ulkoisten kustannusten vähentämiseen tarkoitetulla toimintatuella edistettäisiin liikennemuotosiirtymää kestävään maaliikenteeseen edellyttäen, että sillä puututtaisiin eri maaliikennemuotojen välisiin hintaeroihin ja kannustettaisiin liikenteen käyttäjiä valitsemaan kestäviä maaliikennemuotoja. Liikenteen ulkoisten kustannusten vähentämiseen myönnettävä tuki voitaisiin kohdentaa raideliikenteeseen, sisävesiliikenteeseen ja/tai kestävään multimodaaliliikenteeseen. Tukea voitaisiin myöntää vain, jos saastuttavampi kilpaileva liikennemuoto on kaupallisesti kannattava vaihtoehto tuettavalle liikennemuodolle. Komissio katsoo, että matkustajaliikenteessä olisi aina olemassa saastuttavampi kaupallisesti kannattava vaihtoehto raide- tai sisävesiliikenteelle. Tavaraliikenteessä, jossa kilpailukykyyn vaikuttaa kuljetusmatka, voidaan yleisesti olettaa kilpailua pelkän maantiekuljetuksen kanssa, kun kyseessä ovat multimodaalikuljetukset, joissa tuetulla kuljetusmuodolla katettava matka saa olla enintään 800 kilometriä raidekuljetusten osalta, 375 kilometriä sisävesikuljetusten osalta ja 750 kilometriä lyhyen matkan merikuljetusten osalta. Vain yhtä liikennemuotoa hyödyntävien kuljetusten osalta tuetulla kuljetusmuodolla katettava matka saisi olla enintään 350 kilometriä raidekuljetusten osalta ja 375 kilometriä sisävesikuljetusten osalta. Tavaraliikenteessä, jossa kuljetuksia tehdään edellä mainittua määritelmää kauemmas, jäsenvaltion olisi osoitettava, että kilpaileva kuljetusmuoto, joka on saastuttavampi kuin tuettava kuljetusmuoto, on kaupallisesti kannattava vaihtoehto tuettaville toimille. Tukea ei periaatteessa voitaisi myöntää liikenteelle reiteillä, joilla on todettu kapasiteettirajoitteita, jotka voisivat estää liikennemuotosiirtymän tehostamisen tai ylläpitämisen. Jos jäsenvaltio aikoo tukea liikennettä reiteillä, joilla on todettu kapasiteettirajoitteita, sen on selitettävä, mitä muita toimenpiteitä toteutetaan kyseisten rajoitteiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tukea ei voitaisi myöntää kertakorvauksena vaan ainoastaan tosiasiallisesti tarjottujen kuljetuspalvelujen yksiköiden perusteella.
Tuki saisi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tukikelpoiset kustannuksia olisivat liikenteen ulkoisten kustannusten se osa, joka vältetään käyttämällä saastuttavampien kilpailevien liikennemuotojen sijaan ainoana liikennemuotona tai multimodaalisesti raide- ja/tai sisävesiliikennettä ja/tai käyttämällä kestävässä multimodaaliliikenteessä lyhyen matkan merenkulkua. Tukiohjelmaa suunnitellessaan jäsenvaltion olisi toimitettava komissiolle läpinäkyvä, perusteltu ja kvantifioitu ulkoisten kustannusten analyysi, jossa vertaillaan tuettua liikennemuotoa ja vaihtoehtoista saastuttavampaa kilpailevaa vaihtoehtoa. Tuki olisi lähtökohtaisesti myönnettävä tukiohjelmien muodossa.
Tuki uusien kaupallisten yhteyksien avaamiseen;
Uusien kaupallisten yhteyksien avaamiseen myönnettävällä tuella edistettäisiin liikennemuotosiirtymää kestävään maaliikenteeseen. Komissio katsoo, että tuki uusien kaupallisten raidepohjaisten ja sisävesien tavaraliikenneyhteyksien ja/tai uusien raidepohjaisten rajat ylittävien ja/tai pitkän matkan matkustajaliikenneyhteyksien avaamiseen voi olla tarpeen liikenteen yhteensovittamiseen liittyvien tarpeiden täyttämiseksi, jos tuki tosiasiallisesti kohdennetaan kyseiseen markkinoiden toimintapuutteeseen ja huomioon otetaan samalla myös muut toimintatavat ja toimenpiteet, joita sovelletaan jo entuudestaan saman markkinoiden toimintapuutteen korjaamiseksi. Näin ollen jäsenvaltion on varmistettava, että vaikka kestävälle maaliikenteelle olisi myönnetty muutakin tukea, tuen myöntämishetkellä yksikään liikenteenharjoittaja ei suunnittele kehittävänsä kaupallisesti kyseistä uutta kaupallista yhteyttä.
Tukea voitaisiin myöntää seuraavien yhteyksien avaamiseen: a) uudet kaupalliset raidepohjaiset ja sisävesien tavaraliikenneyhteydet, joita avaavat rautatieyritykset ja/tai kuljetusten järjestäjät, jotka kokoavat kysyntää ja järjestävät säännöllisiä tavarankuljetuksia terminaalien välillä; b) uudet kaupalliset raidepohjaiset matkustajaliikenneyhteydet, joita avaavat rautatieyritykset, jotka järjestävät säännöllisiä matkustajaliikennepalveluja joko eri jäsenvaltioissa (raidepohjaiset rajat ylittävät matkustajaliikennepalvelut) tai yli 400 kilometrin päässä toisistaan (raidepohjaiset pitkän matkan matkustajaliikennepalvelut) sijaitsevien terminaalien välillä. Komissio katsoo, että uusien yhteyksien avaamiseen myönnettävällä tuella on kannustava vaikutus, jos tuensaaja on hakenut tukea kirjallisesti ennen uusien kaupallisten yhteyksien avaamista. Tuki katsottaisiin oikeasuhteiseksi, jos se ei ylitä seuraavaa prosenttiosuutta tukikelpoisista kustannuksista: 80 prosenttia uuden kaupallisen yhteyden ensimmäisenä toimintavuonna, 70 prosenttia toisena vuonna, 60 prosenttia kolmantena vuonna, 50 prosenttia neljäntenä vuonna ja 40 prosenttia viidentenä vuonna. Tukikelpoisia kustannuksia olisivat uudesta yhteydestä johtuvat toiminnasta aiheutuvat tappiot enintään viideltä vuodelta siitä päivästä alkaen, jona tuensaaja aloittaa uuden kaupallisen yhteyden liikennöinnin. Tuki olisi lähtökohtaisesti myönnettävä tukiohjelmien muodossa.
Tuki raide- ja sisävesiliikenteen yhden liikennemuodon ja multimodaalisten rakenteiden rakentamiseen, parantamiseen ja uudistamiseen;
Tuella edistettäisiin liikennemuotosiirtymää kestävään maaliikenteeseen ja tuella voitaisiin avustaa investoinneissa rakenteisiin, jotka palvelevat raide- tai sisävesiliikennettä yksistään tai yhdessä muiden liikennemuotojen kanssa. Tuella olisi varmistettava, että a) tuen kohdetta voitaisiin käyttää liikennemuotosiirtymää edistävänä rakenteena ensimmäistä kertaa (rakentaminen), b) olemassa oleva rakenne voisi ottaa vastaan enemmän liikennettä tai houkuttelisi enemmän käyttäjiä esimerkiksi ottamalla vastaan uudentyyppistä liikennettä (parantaminen) tai c) rakenne, jonka toiminta vähenisi ilman tukea, voisi jatkaa toimintaansa (uudistaminen). Tuki olisi perusteltua, jos uutta kapasiteettia todennäköisesti käytetään ja siten lisätään kestävän maaliikenteen käyttöä verrattuna kilpaileviin saastuttavampiin liikennemuotoihin. Näin olisi silloin, kun jäsenvaltio osoittaa ennakkoon laadittuun liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvien luotettavien liikenne-ennusteiden perusteella, että kapasiteetin potentiaalinen kysyntä ainakin keskipitkällä aikavälillä ylittää tuetun rakenteen ja muiden sellaisten olemassa olevien tai jo suunniteltujen rakenteiden nykyisen yhteenlasketun kapasiteetin, joita voitaisiin kohtuudella käyttää vaihtoehtona tuetun rakenteen kapasiteetin tulevalle kysynnälle. Tuella olisi kannustava vaikutus, jos yleisiä periaatteita noudatettaisiin ja tuetussa hankkeessa olisi rahoitusvaje, mikäli tukea ei myönnettäisi. Tukea pidettäisiin oikeasuhteisena, jos tuen määrä ei ylittäisi a) hankkeen rahoitusvajetta verrattuna vaihtoehtoiseen skenaarioon, jossa hanke ei saa tukea; eikä b) investoinnin tukikelpoisia kustannuksia. Tukikelpoiset kustannukset koostuisivat aineelliseen omaisuuteen (kiinteään ja irtaimeen) ja aineettomaan omaisuuteen liittyvistä investointikustannuksista, jotka liittyvät suoraan asianomaisen rakenteen rakentamiseen, parantamiseen tai uudistamiseen. Oikeasuhteisuuden edellytyksen osalta jäsenvaltioiden olisi myös sitouduttava tekemään tukiohjelmia varten rahoitusvajeanalyysi suuntaviivoissa täsmennetyllä tavalla kunkin ohjelmasta tuetun hankkeen osalta. Jos tuki koskee jäsenvaltion etukäteen ehdottamia ja yksilöimiä palveluja, rahoitusvajetta ei tarvitsisi arvioida, jos tuen määrä määritetään tarjouskilpailumenettelyllä. Tällaisissa tapauksissa komissio katsoo, että tuen määrä vastaa mahdollisten tuensaajien pyytämää vähimmäistukea, minkä vuoksi tuki katsotaan oikeasuhteiseksi, jos tietyt suuntaviivoissa asetetut kumulatiiviset perusteet täyttyisivät.
Kielteisten vaikutusten välttämiseksi jäsenvaltion on osoitettava, että kunkin tuetun liikennerakenteen tukitoimenpiteellä varmistetaan kaikille kiinnostuneille käyttäjille syrjimätön, avoin ja läpinäkyvä pääsy rakenteeseen. Komissio katsoisi arvioinnissaan, että tukiohjelmilla on todennäköisesti vähäisempi kilpailua ja kauppaa vääristävä vaikutus kuin tapauskohtaisella tuella.
Tuki yksityisraiteiden rakentamiseen, parantamiseen ja/tai uudistamiseen;
Tuella edistettäisiin liikennemuotosiirtymää kestävään maaliikenteeseen ja sitä voitaisiin myöntää yksityisraiteiden rakentamiseen, parantamiseen ja/tai uudistamiseen. Tuella olisi kannustava vaikutus, jos suuntaviivoissa esitettyjä yleisiä periaatteita noudatettaisiin ja tukea saavassa hankkeessa olisi rahoitusvaje, mikäli tukea ei myönnettäisi. Tukea pidettäisiin oikeasuhteisena, jos tuen määrä ei ylitä pienempää seuraavista: i) hankkeen rahoitusvaje verrattuna vaihtoehtoiseen skenaarioon, jossa tukea ei myönnetä ja ii) investoinnin tukikelpoiset kustannukset. Tukikelpoiset kustannukset koostuisivat aineelliseen omaisuuteen (kiinteään ja irtaimeen) ja aineettomaan omaisuuteen liittyvistä investointikustannuksista, jotka liittyvät suoraan yksityisraiteen rakentamiseen, parantamiseen ja/tai uudistamiseen sen toimivaksi saattamiseksi tai toiminnan ylläpitämiseksi. Jäsenvaltion olisi sitouduttava tukiohjelmia varten tekemään rahoitusvajeanalyysi kunkin ohjelmasta tuetun hankkeen osalta. Tapauskohtaista tukea varten jäsenvaltion olisi aina määritettävä rahoitusvajeen suuruus yksityiskohtaisesti ja perusteltava se päätöksentekomenettelyn aikaisilla tuensaajan sisäisillä asiakirjoilla, kuten hallituksen esityksillä tai sisäisillä liiketoimintasuunnitelmilla ja sovellettava asianmukaista seuranta- ja takaisinperintämekanismia sen varmistamiseksi, että tuki ei ylitä asetettuja enimmäistukimääriä. Tuki olisi lähtökohtaisesti myönnettävä tukiohjelmien muodossa. Komissio voisi hyväksyä tapauskohtaisen tuen yksityisraiteille vain poikkeuksellisissa tapauksissa.
Tuki raide- ja sisävesikuljetuksia varten tarkoitettujen kulkuneuvojen hankintaan:
Tuella edistettäisiin liikennemuotosiirtymää kohti raide- ja sisävesiliikennettä. Tuen tarkoituksena olisi tukea erityisesti raide- ja sisävesiliikenteen alan pk-yrityksillä ja raideliikennealan uusia tulokkaita, joilla ei tällä hetkellä ole riittäviä mahdollisuuksia saada rahoitusta raide- ja sisävesiliikenteen kulkuneuvojen hankintaan.
Sen varmistamiseksi, että tuki kanavoidaan toimijoille, jotka tarvitsevat eniten markkinoille sijoittautumista, tukea voitaisiin myöntää ainoastaan raideliikennealan uusille tulokkaille, rautatieyrityksille, jotka ovat pk-yrityksiä, sisävesiliikenteen pk-yrityksille sekä raide- ja/tai sisävesiliikenteen alan leasingtoiminnan harjoittajille edellyttäen, että ne ovat pk-yrityksiä. Tuki olisi myönnettävä julkisen takauksen muodossa. Takauksia voitaisiin antaa suoraan lopullisille tuensaajille tai rahoituksen välittäjinä toimiville luottolaitoksille ja muille rahoituslaitoksille (edellyttäen, että tuensaajalla on edelleen vapaus valita rahoituksen välittäjä). Tuella olisi kannustava vaikutus, jos suuntaviivoissa esitettyjä yleisiä periaatteita noudatettaisiin. Tuen oikeasuhteisuutta arvioitaisiin suuntaviivoissa asetettujen edellytysten nojalla. Näihin kuuluu muun muassa se, että myönnettävä takaus saisi olla enintään 90 prosenttia perusteena olevasta lainasta ja se voisi olla kestoltaan on enintään 15 vuotta. Tuki olisi lähtökohtaisesti myönnettävä tukiohjelmien muodossa.
Yhteentoimivuuden parantamiseen tarkoitettu tuki
Tuella edistettäisiin liikennemuotosiirtymää kestävään maaliikenteeseen varmistamalla keskeytymättömät matkustaja- ja tavaraliikennevirrat jäsenvaltioiden verkkojen välillä ja eri liikennemuotojen välillä. Tuella voitaisiin tukea investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset, jotka edistävät keskeytymättömiä liikennevirtoja. Suuntaviivoissa olisi lueteltuna ne investoinnit eri teknologioihin ja toimintoihin, joita tuet voisivat erityisesti koskea. Näihin lukeutuisivat muun muassa eurooppalainen junakulunvalvontajärjestelmä (ETCS), tulevaisuuden rautatieliikenteen viestintäjärjestelmä (FRMCS) ja automaattinen junanhallinta (ATO) osana Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää (ERTMS), digitaalinen automaattikytkentä (DAC), sisävesialusten mukauttaminen palvelemaan merisatamia, liikkuvan kaluston mukauttaminen eri raideleveyksiin sekä kulkuneuvojen mukauttaminen intermodaalisten lastausyksiköiden kuljettamiseen.
Tuella katsottaisiin olevan kannustava vaikutus, jos tuensaaja on hakenut tukea ennen investointihanketta koskevien töiden aloittamista ja investointihanketta koskevat työt saatettaisiin päätökseen vähintään vuotta ennen päivää, jona tuetusta investoinnista tulee pakollinen EU:n tasolla. EU:n normien noudattamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen myönnettävällä tuella ei lähtökohtaisesti ole kannustavaa vaikutusta. Tukikelpoisia kustannuksia olisivat kaikki yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi tehtävien investointien toteuttamiseen tarvittavat tai siihen liittyvät kustannukset, tutkimuksiin, testaukseen ja hyväksymiseen sekä pilotti- ja prototyyppilaitoksiin liittyvät kustannukset ja aiemmin asennetun teknologian päivittämisestä aiheutuvat kustannukset. ERTMS ja DAC -investointeihin myönnettävää tukea voitaisiin poikkeuksellisesti pitää oikeasuhteisena, jos se on enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki tulisi lähtökohtaisesti myöntää tukiohjelman muodossa. Lisäksi liikkuvan kaluston ja sisävesialusten osalta tuen saajan sekä tuetusta investoinnista hyötyvän liikkuvan kaluston tai sisävesialuksen omistajan tai pitäjän olisi pidettävä niitä rekisteröityinä minkä tahansa jäsenvaltion kansallisessa rekisterissä ja/tai asiaankuuluvassa eurooppalaisessa kalustorekisterissä viiden vuoden ajan investoinnin toteuttamisesta.
Tuki tekniseen mukauttamiseen ja nykyaikaistamiseen;
Tuella edistettäisiin liikennemuotosiirtymää kestävään maaliikenteeseen ja tukea voitaisiin myöntää investointeihin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen liikkuvan kaluston, sisävesialusten ja kestävää multimodaalista kuljetusta varten tarvittavien laitteiden tekniseen mukauttamiseen tai nykyaikaistamiseen. Suuntaviivoissa on lueteltuna ne investoinnit, joita tuet voisivat erityisesti koskea. Näihin lukeutuisi muun muassa tuki liikkuvan kaluston jälkiasennukseen ja/tai kunnostukseen, tuki sisävesialusten jälkiasennukseen ja/tai kunnostuksen, tuki kestävää multimodaalista kuljetusta varten tarvittavien laitteiden jälkiasennukseen ja/tai kunnostukseen sekä tuki liikenne-ennusteohjelmistoihin ja reitinoptimointiohjelmistoihin.
Jotta tuella olisi kannustava vaikutus, sillä ei saisi rahoittaa investointeja, jotka ovat tarpeen EU:n normien noudattamiseksi, tai sillä olisi rahoitettava investointeja, jotka mahdollistavat EU:n normien noudattamisen merkittävästi ennen normin pakollista voimaantuloa EU:n tasolla. Lisäksi tuensaajan tulisi hakea tukea ennen investointihanketta koskevien töiden aloittamista ja investointihanketta koskevat työt olisi saatettava päätökseen vähintään vuotta ennen päivää, jona tuetusta investoinnista tulee pakollinen EU:n tasolla. Tuen enimmäistuki määrä saisi olla lähtökohtaisesti enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tukikelpoisia kustannuksia olisivat kaikki tukikelpoisten investointien toteuttamiseen tarvittavat tai siihen liittyvät kustannukset, tutkimuksiin, testaukseen ja hyväksymiseen sekä pilotti- ja prototyyppilaitoksiin liittyvät kustannukset ja aiemmin asennetun teknologian päivittämisestä aiheutuvat kustannukset. Tuki olisi lähtökohtaisesti myönnettävä tukiohjelmien muodossa.