1  Tausta

Komissio antoi 13.11.2024 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään liitettävästä työntekijöiden lähettämistä koskevan ilmoituksen tekemiseen tarkoitetusta julkisesta käyttöliittymästä ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (jäljempänä IMI-asetus ) muuttamisesta (COM(2024) 531 final).  

Komission ehdotuksen taustalla on huoli sisämarkkinoiden toimivuudesta ja yritysten hallinnollisesta taakasta koskien rajat yli tapahtuvan palvelujen tarjonnan yhteydessä vaadittavasta lähettämisilmoituksesta, mikä on käytössä lähes kaikilla jäsenmailla.  

Jäsenmaiden lähettämistä koskevien ilmoitusten menettelyt ja tietovaatimukset vaihtelevat huomattavasti aiheuttaen palveluja tarjoaville yrityksille epätietoisuutta ja kustannuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/67/EU palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta, jäljempänä täytäntöönpanodirektiivi , 9 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää vain sellaisista hallinnollisista vaatimuksista ja valvontatoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että kyseisessä täytäntöönpanodirektiivissä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen valtioon (jäljempänä myös lähetettyjen työntekijöiden direktiivi ) säädettyjen velvoitteiden noudattamista valvotaan tehokkaasti, edellyttäen, että hallinnolliset vaatimukset ja valvontatoimenpiteet ovat perusteltuja ja oikeasuhteisia unionin oikeuden mukaisesti. Täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat velvoittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan antamaan vastuussa oleville kansallisille toimivaltaisille viranomaisille yksinkertaisen ilmoituksen, joka sisältää tarvittavat tiedot tosiasiallisten valvontatoimien toteuttamiseksi työpaikalla. Ehdotuksen taustalla on muun muassa komission arvio täytäntöönpanodirektiivin täytäntöönpanosta ja sen yhteydessä sidosryhmien esittämät huolet.  

Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivityksessä komissio ilmoitti tekevänsä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa laatiakseen sähköisessä muodossa olevan yhteisen lomakkeen, jolla ilmoitetaan työntekijän lähettämisestä. Tällä ei vaaranneta työntekijöiden lähettämiseen sovellettavaa EU:n oikeudellista kehystä eikä sillä varmistettua työntekijöiden suojelua. Yhteisen lomakkeen käyttö on vapaaehtoista. Maaliskuussa 2024 komissio antamassaan tiedonannossa, Työvoimapula ja osaamisvaje EU:ssa: toimintasuunnitelma, ilmoitti edistävänsä lähetettyjä työntekijöitä koskevien ilmoitusten tekemiseen käytettävän yhteisen sähköisen lomakkeen laajaa käyttöönottoa sekä sen täydennykseksi kehitettävää digitaalista monikielistä portaalia, jonka kautta yritykset voivat toimittaa lähettämisilmoituksia niille jäsenvaltioille, jotka päättävät käyttää tätä välinettä. Tämä auttaa vähentämään yritysten ja viranomaisten hallinnollista taakkaa. 

Vuonna 2024 tehdyssä sisämarkkinoiden tilaa koskevassa yritystutkimuksessa 2024 Single Market Survey: Overcoming Obstacles, Developing Solutions, Eurochambres, 2024 todettiin, että 46,1 prosenttia kaikkiaan yli tuhannesta kyselyyn osallistuneesta yrityksestä katsoi, että työntekijöiden tilapäisessä lähettämisessä työhön toiseen maahan oli merkittäviä ongelmia tai epävarmuustekijöitä.  

Raportointivaatimuksilla on keskeinen rooli lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja seurannan varmistamisessa. Raportointivaatimukset voivat aiheuttaa kohtuutonta rasitetta sidosryhmille, erityisesti pk-yrityksille ja mikroyrityksille. Niiden kasautuminen ajan mittaan voi johtaa tarpeettomiin tai päällekkäisiin velvoitteisiin tai siihen, etteivät tietojen keräämiseen käytettävät menetelmät sovellu kaikkeen tarvittavaan. Raportointivelvoitteiden yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen ovat edellä kerrotun johdosta ehdotuksen ensisijaisia tavoitteita. 

Komissio on ennen ehdotuksen antamista konsultoinut laajasti eri sidosryhmien edustajia, kuten palveluntarjoajien, ammattiyhdistysten ja kansallisten viranomaisten edustajia, mikä on kerrottu asetusehdotukseen liittyvässä analyysissä. SWD(2024) 258 final s. 8–10. 

2  Ehdotuksen tavoite

Ehdotuksella on tarkoitus edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa vähentämällä palvelujen tarjoamisen vapauden hallinnollisia esteitä, auttaa jäsenvaltioita seuraamaan lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojeluun tähtäävän EU:n lainsäädännön noudattamista tehokkaasti ja tukea asiaan liittyvää hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. 

Ehdotuksen päätarkoituksena on keventää jäsenvaltioiden viranomaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa lähentämällä kansallisia lakeja ja menettelyjä sekä vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä niiden valvoessa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (Internal Market Information System, jäljempänä IMI) kautta, että tiettyjä lähetettyihin työntekijöihin sovellettavia hallinnollisia vaatimuksia noudatetaan. 

Ehdotuksella pyritään keventämään jäsenvaltioiden julkishallinnoille ja yrityksille aiheutuvaa rasitetta. Työntekijöiden lähettämiseen liittyvät ilmoitusvelvollisuudet koskevat suurta määrää yrityksiä. Vuoden 2022 tietojen mukaan EU:ssa lähetettiin toiseen maahan noin 1,9 miljoonaa työntekijää, lähettämisilmoituksia tehtiin 2,3 miljoonaa ja komennuksia oli kaikkiaan 4,7 miljoonaa työntekijää.  

Lisäksi ehdotuksella suojellaan työntekijöiden oikeuksia. Lähettämisilmoitusten toimittaminen julkisen käyttöliittymän kautta mahdollistaa myös direktiivin 96/71/EY paremman ja yhdenmukaisemman soveltamisen ja lähettämisen läpinäkyvyyden. Vakiolomaketta hyödyntävä julkinen käyttöliittymä auttaa vähentämään tapauksia, joissa työntekijöiden lähettämistä koskevia sääntöjä ei noudateta, kun palveluntarjoajien ei tarvitse noudattaa erilaisia kansallisia vaatimuksia, joita osallistuvien jäsenvaltioiden omissa käyttöliittymissä ja lähettämisilmoituslomakkeissa asetetaan.  

Ehdotus parantaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tehdä tehokkaita, riittäviä ja kohdennettuja tarkastuksia, mikä puolestaan tukee lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojelua ja oikeudenmukaista liikkuvuutta kokonaisuudessaan. Kun ilmoituksesta voidaan lähettää jäljennös lähetetylle työntekijälle, hän on mukana prosessissa tietoisena toimijana, jolloin hänen on helpompi käyttää oikeuksiaan. Kansalliset ilmoitusjärjestelmät eivät tätä nykyä tarjoa tällaista mahdollisuutta. 

Ehdotuksella järkeistetään raportointivelvoitteita konsolidoimalla eri järjestelmien kautta ja eri vaatimusten mukaisesti tehtävät raportoinnit sekä tietojen toimittaminen digitaalisesti.  

3  Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Ehdotuksen 1 artiklassa säädettäisiin julkisesta käyttöliittymästä osana sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI).  

Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään (IMI) liitettävän julkisen käyttöliittymän tarkoituksena on helpottaa työntekijöiden lähettämisilmoituksien tekemistä Euroopan unionissa, vähentää palvelujen tarjoamisen vapauden hallinnollisia esteitä ja samalla auttaa jäsenvaltioita seuraamaan lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojeluun tähtäävän EU:n lainsäädännön tehokasta noudattamista sekä tukea asiaan liittyvää hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Käyttöliittymän käyttö on jäsenvaltioille vapaaehtoista.  

Julkisen käyttöliittymän avulla palveluntarjoajat voivat noudattaa perusteltuja ja oikeasuhteisia velvoitteita tehdä työntekijöiden lähettämisestä ilmoitus direktiivin 2014/67/EU 9 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, jos jäsenvaltiot ovat päättäneet käyttää tätä julkista käyttöliittymää. 

2 artiklassa säädetään julkisen käyttöliittymän toiminnoista. Julkisessa käyttöliittymässä on oltava toiminnot, joilla voidaan  

a) luoda tili, jonka kautta on suojattu pääsy palveluntarjoajalle varattuun osioon,  

b) toteuttaa käyttäjien toimintaa koskeva asianmukainen lokikirjanpito,  

c) luoda, lähettää ja hallinnoida lähetettyjä työntekijöitä koskevia ilmoituksia,  

d) toimittaa lähettämisilmoituksen jäljennös lähetetylle työntekijälle,  

e) asettaa toimitetut tiedot IMIn kautta vastaanottavan jäsenvaltion asiasta vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville hallinnollisen yhteistyön tekemiseksi asetuksen (EU) N:o 1024/2012 liitteessä olevien 6 ja 7 kohdan mukaisesti,  

f) antaa lisäksi yhdelle tai useammalle vastaanottavan jäsenvaltion kansalliselle viranomaiselle, joka on direktiivin 2014/67/EU 3 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, mahdollisuus vastaanottaa lähettämisilmoituksia suoraan kansalliseen taustajärjestelmään kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä. 

3 artiklassa säädetään julkisen käyttöliittymän käytöstä.  

Artiklassa vahvistetaan menettely, jonka mukaisesti jäsenvaltiot voivat käyttää julkista käyttöliittymää. Jäsenvaltion on 1 kohdan mukaan ilmoitettava päätöksestä komissiolle kuusi kuukautta ennen päivää, josta alkaen se aikoo käyttää julkista käyttöliittymää sekä 2 kohdan mukaan annettava tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotta työntekijöitä kyseiseen jäsenvaltioon lähettävät palveluntarjoajat voivat käyttää julkista käyttöliittymää ja jotta julkisen käyttöliittymän ja lähettämisilmoituksen tekemiseen käytettävän vakiolomakkeen vaatimukset voidaan täyttää hyvissä ajoin ennen käyttöliittymän käytön aloittamista. Artiklan 3 kohdan mukaan julkista käyttöliittymää käyttävät jäsenvaltiot eivät saa asettaa muita ilmoitus- tai tiedonantovaatimuksia palveluntarjoajille, jotka toimittavat lähettämisilmoituksen julkisen käyttöliittymän kautta. Artiklan 4 kohdan mukaan komissio asettaa julkisesti saataville luettelon julkista käyttöliittymää käyttävistä jäsenvaltioista. Lisäksi 5 kohdan mukaan jäsenvaltio voi lopettaa julkisen käyttöliittymän käytön, mistä sen on ilmoitettava komissiolle kuusi kuukautta ennen julkisen käyttöliittymän käytön suunniteltua päättymispäivää. 

4 artikla säädetään vakiolomakkeesta.  

Artiklassa vahvistetaan keskeiset tiedot, jotka annetaan vakiolomakkeessa, jota palveluntarjoajat käyttävät toimittaakseen julkisen käyttöliittymän kautta lähettämisilmoituksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. Artiklan 1 kohdan mukaan vakiolomakkeessa olisi tiedot a) palveluntarjoajasta, b) lähetetystä työntekijästä, c) työkomennuksesta, d) yhteydenpitoon toimivaltaisten viranomaisten kanssa nimetystä yhteyshenkilöstä ja e) palvelun vastaanottajasta. Artiklan 2 kohdassa siirretään komissiolle täytäntöönpanovaltaa vahvistaa vakiolomake ja säädetään menettelystä vakiolomakkeeseen mahdollisesti tehtäviä muutoksia varten komitologia-asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklan mukaisessa neuvoa-antavassa menettelyssä. 

Lisäksi 3 kohdan mukaan jäsenvaltio, joka päättää käyttää julkista käyttöliittymää, voi päättää olla pyytämättä kaikkia vakiolomakkeen sisältämiä tietoja. Tällaisesta päätöksestä on ilmoitettava komissiolle. Jäsenvaltiot voivat toimittaa komissiolle 4 kohdan mukaan ehdotuksia vakiolomakkeeseen tehtäviksi muutoksiksi. Komissio tutkii tällaiset ehdotukset ja tarvittaessa voi muuttaa vakiolomaketta. Komissio joko jäsenvaltion ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan ehdottaa vakiolomakkeen muuttamista komitologia-asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklan mukaisessa neuvoa-antavassa menettelyssä. 

5 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelystä ja säilyttämisestä. Artiklassa määritellään henkilötietojen käsittelyn tarkoitus sekä tietoryhmät ja rekisteröidyt sekä täsmennetään julkisen käyttöliittymän kautta toimitettujen henkilötietojen käsittelyyn liittyvät vastuut.  

Komission katsotaan olevan luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu reksiterinpitäjä siltä osin kuin on kyse julkisen käyttöliittymän turvallisuuden ja saatavuuden varmistamisesta sekä lähettämisilmoituksen tekevän henkilön tunniste- ja yhteystietojen käsittelystä. 

Palveluntarjoajan katsottaisiin olevan yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä siltä osin, kuin kyse olisi tietojen käsittelystä koskien palveluntarjoajan nimeä ja yhteystietoja, lähetetyn työntekijän henkilötietoja ja hänen sähköistä ilmoitusosoitettaan (esimerkiksi sähköpostiosoite, johon on lähetetty tiedoksi lähettämisestä tehty ilmoitus) sekä lähetetyn työntekijän työpaikan osoite ja palveluntarjoajan yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot. 

Jos jäsenvaltio saa lähettämisilmoitukset julkisen käyttöliittymän kautta myös kansalliseen taustajärjestelmäänsä, toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on katsottava olevan yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä siltä osin kuin on kyse näihin lähettämisilmoituksiin sisältyvien henkilötietojen käsittelystä. 

Artiklan mukaan julkisessa käyttöliittymässä on varmistettava, että kyseisen julkisen käyttöliittymän kautta toimitetut työntekijöiden lähettämiseen liittyvät tiedot poistetaan automaattisesti 36 kuukauden kuluttua lähettämisjakson päättymispäivästä. Julkisesta käyttöliittymästä olisi voitava poistaa kaikki siihen ja palveluntarjoajan tileille tallennetut henkilötiedot, kun kyseisiä tietoja ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne on kerätty ja niitä on käsitelty. 

Lisäksi julkisessa käyttöliittymässä olisi voitava lähettää palveluntarjoajalle muistutus henkilötietojen tarkistamiseksi ja tarvittaessa niiden poistamiseksi.  

Jäsenvaltio voisi myös antaa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle luvan toimittaa kansallisille työmarkkinaosapuolille muuta keinoa kuin IMIä käyttäen IMIssä saatavilla olevia tietoja, sikäli kuin se on tarpeellista ja rajaten tietojen käytön ainoastaan lähettämistä koskevien sääntöjen noudattamisen tarkastamiseen kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti toimien edellyttäen tietojen koskevan lähettämistä asianomaisen jäsenvaltion alueelle. 

6 artikla – Toimitettujen tietojen käsittely IMIn avulla. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hallinnollisen yhteistyön helpottamiseksi ja keskinäistä avunantoa koskevien pyyntöjen yksinkertaistamiseksi lähettämisilmoituksessa toimitetut tiedot olisi asetettava IMIssä suoraan vastaanottavien jäsenvaltioiden asiasta vastaavien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten saataville.  

7 artiklassa säädetään hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun IMI-asetuksen muuttamisesta täsmentämällä asetuksen liitteessä luetellut unionin säädökset, joihin sisältyy IMI-järjestelmän käyttö ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hallinnollinen yhteistyö.  

8 artiklassa säädetään vakiolomakkeen laatimisesta noudattaen komiteamenettelyä, 9 artiklassa asetuksen arvioinnista ja 10 artiklassa säädettään voimaantulosta.  

4  Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin

Asetusehdotuksen oikeusperusta on samoin kuin IMI-asetuksen tapauksessa Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 114 artikla (sisämarkkinat). Neuvosto ja Euroopan parlamentti käsittelevät ehdotuksen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Ehdotuksen tarkoituksena on tukea sisämarkkinoiden toimintaa (SEUT 26 artikla).  

Komission mukaan oikeusperusta on asianmukainen, sillä vaikka jäsenvaltioiden ei tarvitse säätää ehdotuksen mukaisesti perustettavan julkisen käyttöliittymän käytöstä, sen käyttöönotto ennakoidussa laajuudessa yhdenmukaistaa lähettämisilmoitukseen sovellettavia menettelyjä ja vaatimuksia osallistuvissa jäsenvaltioissa. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää julkista käyttöliittymää, niiden on lisäksi varmistettava, että palveluntarjoajat pystyvät tätä yhteistä käyttöliittymää käyttämällä noudattamaan velvollisuuttaan antaa lähettämisilmoitus. Keskitettynä ilmoitusportaalina toimivan julkisen käyttöliittymän ja vakiolomakkeen myötä edellytykset lähettämisilmoitusten antamiselle ovat yhdet ja samat niissä jäsenvaltioissa, jotka päättävät käyttää julkista käyttöliittymää. 

EU-tuomioistuin on vakiintuneesti katsonut, että säädös voidaan hyväksyä SEUT 114 artiklan perusteella ainoastaan, mikäli siitä ilmenee objektiivisesti ja tosiasiallisesti, että sen tarkoituksena on sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevien edellytysten parantaminen. Mikäli tämä edellytys täyttyy, SEUT 114 artikla antaa tuomioistuimen mukaan lainsäätäjälle varsin laajaa harkintavaltaa sen nojalla toteutettavien toimenpiteiden suhteen.  

Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksen oikeusperustaksi esitetty SEUT 114 artikla on asianmukainen.  

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Suhteellisuusperiaate edellyttää, että säännöstön tavoitteet ovat toteutettavissa EU:n toimielinten toimilla ja että toimilla ei ylitetä sitä, mikä on tarpeellista kyseisten tavoitteiden toteuttamiseksi. 

Komissio pitää asetusehdotusta suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden mukaisina. Komissio katsoo, etteivät jäsenvaltiot voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on IMI-järjestelmään liitetyn monikielisen sähköisen julkisen käyttöliittymän perustaminen tarkoituksena keventää niiden palveluntarjoajien hallinnollista taakkaa, jotka lähettävät työntekijöitä osallistuviin jäsenvaltioihin, ja helpottaa direktiivin 96/71/EY soveltamisen ja täytäntöönpanon parantamista ja yhdenmukaistamista, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Komission mukaan ehdotettu toimi on tarkoituksenmukainen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Kun lähettämisilmoituksiin sovelletaan samanlaisia menettelyjä jäsenvaltioissa, jotka päättävät käyttää julkista käyttöliittymää, voidaan keventää hallinnollista taakkaa, helpottaa tehokasta seurantaa ja tukea siihen liittyvää hallinnollista yhteistyötä. Vaikka julkisen käyttöliittymän käyttö on jäsenvaltioille vapaaehtoista, sen tavoite pystyttäneen saavuttamaan, kun jäsenvaltiot ottavat sen käyttöön ennakoidussa laajuudessa. Komission arvion mukaan tämä on osoitus siitä, että sisämarkkinoiden hyötyjen toteuttaminen on komission ja jäsenvaltioiden yhteinen tehtävä. Komission arvion mukaan ehdotus on luonteeltaan vapaaehtoinen eikä ylitä sitä mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi, eikä vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan siltä osin kuin kyse on työntekijöiden lähettämisestä.  

Ehdotus sisältää muutoksen IMI-asetuksen liitteeseen. Valtioneuvosto katsoo, että sopivin toimintatapa on näin ollen asetus. Käytettäessä komission tarjoamaa julkista käyttöliittymää ilmoitusten toimittamiseen, tallentamiseen ja käsittelyyn ja jäsenvaltioiden vaihtaessa tietoja tehokkaan hallinnollisen yhteistyönsä ja keskinäisen avunantonsa yhteydessä, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä, ja siitä on säädettävä unionin lainsäädännössä. 

Valtioneuvosto katsoo, että komission ehdotusta voidaan pitää toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisina. Vapaaehtoisuuteen perustuva EU-tason julkinen käyttöliittymä ja vakiolomake on tarpeen, jotta vältettäisiin sisämarkkinoiden hajaantuminen.  

5  Ehdotuksen vaikutukset

6  Ahvenanmaan toimivalta

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n 1 momentin 21 kohdan mukaan työoikeus kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan.  

7  Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kannat

Asiaa on tarkoitus käsitellä Euroopan neuvoston kilpailukykytyöryhmässä sekä mahdollistaa sosiaaliasioiden työryhmän osallistuminen käsittelyyn.  

Alustavien tietojen mukaan yhdeksän jäsenvaltiota suhtautuu myönteisesti ehdotetun käyttöliittymän ja vakiolomakkeen käyttöönottoon. 

8  Ehdotuksen kansallinen käsittely

Ehdotus on ollut EU:n komitean alaisen työoikeusjaoston (jaosto 28) ja kilpailukykyjaoston (EU8) kirjallisessa menettelyssä 2.12.–9.12.2024.  

9  Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto tukee komission yleistä tavoitetta edistää sisämarkkinoiden toimintaa vähentämällä yritysten hallinnollista taakkaa tukemalla jäsenvaltioiden viranomaisten toimintaa julkisella käyttöliittymällä ja sähköisellä vakiolomakkeella, jota voidaan hyödyntää työntekijöiden lähettämisilmoituksien tekemisessä. Valtioneuvosto pitää hyvänä toimia, joilla sujuvoitetaan työvoiman vapaata liikkuvuutta ja sisämarkkinoiden toimivuutta EU-alueella digitaalisia ja teknologisia keinoja hyödyntäen.  

Valtioneuvosto katsoo ehdotettua toimivallan siirtoa komissiolle antaa täytäntöönpanosäädöksiä asianmukaiseksi. 

Valtioneuvosto kannattaa sitä, että kyse on jäsenmaille vapaaehtoisesta mahdollisuudesta liittyä vakiolomakkeen käyttäjäksi ja että komissio vastaa käyttöliittymän kustannuksista. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että ehdotuksen mukaisen julkisen käyttöliittymän mahdollisesta käytöstä voidaan päättää kansallisesti erikseen. 

Valtioneuvosto pitää erittäin myönteisenä yhteisen vakiolomakkeen helppoa löydettävyyttä nykyisiin kansallisiin portaaleihin nähden ja näin ollen työntekijöiden lähettämiseen liittyvien velvoitteiden noudattamisen parantumista. Jäsenmaissa käyttöön otetut erilaiset vaatimukset ja menettelyt voivat aiheuttaa sisämarkkinoille esteitä ja hajaantunutta sääntelyä. Tämä on ongelmallista erityisesti toimijoille, jotka tarjoavat palveluita ja lähettävät työntekijöitä useisiin jäsenvaltioihin. Hallinnollisen taakan vähentämisen näkökulmasta on myönteistä, että vakiolomake on monikielinen ja että yritys voi kirjautua yhteiseen käyttöliittymään, luoda tilin ja hyödyntää samoja tietoja eri ilmoituksissa.  

Valtioneuvosto tukee sitä, että ilmoituksesta voidaan lähettää jäljennös lähetetylle työntekijälle, jolloin hänen on helpompi käyttää oikeuksiaan.  

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että toimitetut tiedot ovat vastaanottavan jäsenvaltion asiasta vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla hallinnollisen yhteistyön tekemiseksi.  

Valtioneuvosto pitää tarpeellisena selvittää tarkemmin ehdotetun käyttöliittymän ja vakiolomakkeen käytön etuja sekä toiminnallisuutta erityisesti viranomaisten valvontatehtävien ja tietotarpeiden kannalta mukaan lukien riskienarviointi.  

Valtioneuvosto pitää tärkeänä sitä, että julkinen käyttöliittymä ja vakiolomake ovat käyttäjäystävällisiä. Lisäksi viranomaisten tietojen käsittelyn ja hakemisen IMI:stä sekä näiden tietojen hyödyntäminen viranomaistyössä tulisi olla sujuvaa. Tiedon analysointia varten tietoja tulisi voida hakea ja koota tarkoituksenmukaisella tavalla ja tallentamaan myös järjestelmän ulkopuolelle.  

Valtioneuvosto pyrkii vaikuttamaan vakiolomakkeen sisältöön siten, että siinä huomioitaisiin kansallisia tietotarpeita ehdotuksessa esitettyä laajemmin ehdotetun käyttöjärjestelmän ja vakiolomakkeen hyödyntämismahdollisuuden edistämiseksi.  

Valtioneuvosto korostaa vaikutusarviointien merkitystä ja erilaisten vaihtoehtojen esittämistä tärkeiden politiikkaratkaisujen tekemisen perustana ja katsoo puutteeksi sen, että ehdotetun järjestelmän ja hieman joustavamman järjestelmän eroja ei ole pyritty arvioimaan ehdotuksessa.  

Valtioneuvosto pyrkii asetusehdotuksen jatkovalmistelussa selvittämään sitä, miten IMI:n kautta tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten valvovien viranomaisten välillä voitaisiin tukea tehtäväksi nykyistä tehokkaammin. 

Valtioneuvoston mukaan on tärkeä varmistaa henkilötietojen suoja siten, että ehdotuksessa ehdotettava sääntely henkilötietojen käsittelystä on yhteensopivaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Valtioneuvosto katsoo lisäksi, että tietojen tulisi olla viranomaisten käytettävissä yleisen tietosuoja-asetuksen sallimassa laajuudessa silloin kun tiedot ovat tarpeen viranomaisen lakisääteisen tehtävän hoitamista varten. 

Valtioneuvosto tarkentaa kantaansa tarvittaessa komission ehdotuksen käsittelyn edetessä.