Viimeksi julkaistu 27.11.2021 11.19

Valtioneuvoston U-kirjelmä U 6/2020 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission lisätalousarvioesityksestä nro 1 EU:n talousarvioon varainhoitovuodelle 2020 ja komission esityksestä joustovälineen varojen käyttöönotosta (lisäbudjetti nro 1/2020; Euroopan unioni)

Perustuslain 96 §:n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 27 päivänä maaliskuuta 2020 julkaisema ehdotus Euroopan unionin vuoden 2020 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi ja samana päivänä julkaisema ehdotus joustovälineen varojen käyttöönottamisesta sekä ehdotuksista laadittu muistio. 

Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2020 
Valtiovarainministeri 
Katri 
Kulmuni 
 
Neuvotteleva virkamies 
Anna 
Hyvärinen 
 

MUISTIOVALTIOVARAINMINISTERIÖEU/2019/0277; EU/2020/0778VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ EDUSKUNNALLE KOMISSION LISÄTALOUSARVIOESITYKSESTÄ NRO 1 EU:N TALOUSARVIOON VARAINHOITOVUODELLE 2020 JA KOMISSION ESITYKSESTÄ JOUSTOVÄLINEEN VAROJEN KÄYTTÖÖNOTOSTA

Ehdotuksen tausta ja tavoite

Komissio antoi 27.3.2020 varainhoitovuotta 2020 koskevan lisätalousarvioehdotuksen nro 1 (COM (2020) 145 final). Lisätalousarvioehdotuksessa lisättäisiin apua Kreikalle muuttoliikepaineeseen vastaamiseen, rahoitusta COVID-19 epidemiasta aiheutuviin välittömiin toimiin ja apua Albanialle maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen. Lisätalousarviossa tehtäisiin lisäksi joitain tarkistuksia, jotka liittyvät Euroopan syyttäjävirastoon (EPPO), Euroopan oikeusasiamiehen toimistoon ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. 

Komissio antoi samana päivänä 27.3.2020 myös ehdotuksen neuvoston ja Euroopan parlamentin päätökseksi (COM (2020) 140 final) päätöksen (EU) 2020/265 muuttamisesta, jossa mukautettaisiin joustovälineestä vuonna 2020 käyttöön otettuja määriä. Varat käytettäisiin muuttoliikkeeseen, pakolaisuuteen ja turvallisuuteen liittyviin toimiin, COVID-19 epidemiasta aiheutuviin välittömiin toimiin ja Euroopan syyttäjäviraston vahvistamiseen.  

Komission esitysten pääasiallinen sisältö

2.1  Lisätalousarvioesitys 1/2020

Lisätalousarvioesityksessä nro 1 vuoden 2020 talousarvioon komissio ehdottaa, että otettaisiin käyttöön yhteensä noin +567,4 miljoonaa euroa lisää sitoumuksina ja noin +77,4 miljoonaa euroa lisää maksuina. Lisätalousarvio koskisi EU:n talousarvion otsakkeita 3 Turvallisuus ja kansalaisuus, 4 Globaali Eurooppa ja 5 Hallinto.  

Tarkemmin, lisätalousarvio koskisi apua Kreikalle muuttoliikepaineeseen vastaamiseen (+350 miljoonaa euroa sitoumuksina, +20 miljoonaa euroa maksuina), rahoitusta COVID-19 epidemiasta aiheutuviin välittömiin toimiin (+115 miljoonaa euroa sitoumuksina, +40 miljoonaa euroa maksuina) sekä apua Albanialle maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen (+100 miljoonaa sitoumuksina, +15 miljoonaa euroa maksuina). Apu Kreikalle toteutettaisiin erityisesti EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta. Lisäksi tuettaisiin rajaturvallisuutta sekä vahvistettaisiin Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston resursseja. COVID-19 epidemiaan liittyvistä lisämäärärahoista kustannettaisiin mm. tarvikehankintoja (+70 miljoonaa euroa sitoumuksina, +40 miljoonaa euroa maksuina) ja järjestettäisiin kotiutuslentoja (+45 miljoonaa euroa sitoumuksina).  

Lisätalousarvion yhteydessä tehtäisiin myös määrärahasiirtoja. Esimerkiksi Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen määrärahoja siirrettäisiin noin 3,6 miljoonaa euroa yhdeltä budjettilinjalta toiselle, jotta voidaan tukea keskuksen toimintakykyä COVID-19 epidemian aikana.  

Lisätalousarviossa tehtäisiin myös tarkistuksia liittyen Euroopan syyttäjäviraston määrärahoihin (+3,3 miljoonaa euroa sitoumuksina ja maksuina), Euroopan oikeusasiamiehen toimistoon (budjettineutraali virkarakenteen muutos) sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen määrärahoihin (-0,9 miljoonan euron vähennys sitoumuksina ja maksuina). Euroopan syyttäjäviraston osalta kyse olisi eritoten 18 henkilötyövuoden lisäyksestä etupainotteisesti vuonna 2020 vuoden 2021 sijaan. Komissio on perustellut lisäystä siten, että syyttäjävirasto voisi toteuttaa täysimääräisesti tutkinta- ja syytetoimiaan heti viraston toiminnan käynnistämisestä lähtien. 

Albanian maanjäristyksen 26.11.2019 jälkeisistä avustustoimista on keskusteltu kansainvälisessä avuntarjoajien konferenssissa (International Donors’ Conference) Brysselissä 17.2.2020. 

Komissio ehdottaa lisätalousarviolla muutoksia seuraaviin budjettilinjoihin (summat euroina):  

Käyttökohde 

Budjettilinja 

Nimi 

Sitoumukset 

Maksut 

COVID-19 torjunta & Hallinto 

17 03 10  

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus 

+3 642 000  

+3 642 000 

COVID-19 torjunta & Hallinto 

17 04 01  

Eläinten paremman terveystilanteen ja korkeatasoisen eläinten suojelun varmistaminen unionissa 

-3 642 000 

-3 642 000 

Kreikan muuttoliiketilanne 

18 02 01 01 

Tuki rajaturvallisuuden ylläpitämiseen ja yhteiseen viisumipolitiikkaan laillisen matkustamisen helpottamiseksi 

+50 000 000 

Kreikan muuttoliiketilanne 

18 02 03 

Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) 

+10 000 000 

+10 000 000 

Kreikan muuttoliiketilanne 

18 03 01 01 

Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen sekä jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisääminen 

+280 000 000 

Kreikan muuttoliiketilanne 

18 03 02 

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) 

+10 000 000 

+10 000 000 

Albanian maanjäristystuki 

(IPA II) 

22 02 01 02 

Tuki taloudelliselle, sosiaaliselle ja alueelliselle kehitykselle ja siihen liittyvälle lainsäädännön asteittaiselle mukauttamiselle unionin säännöstöön 

+100 000 000 

+15 000 000 

COVID-19 torjunta; pelastuspalvelumekanismi; tarvikehankinnat 

23 03 01 01 

Katastrofien ehkäisy ja katastrofivalmiudet unionin sisällä 

+70 000 000 

+40 000 000 

COVID-19 torjunta; pelastuspalvelumekanismi; kotiutuslennot 

23 03 02 02 

Nopeat ja tehokkaat avustustoimet vakavissa hätätilanteissa kolmansissa maissa 

+45 000 000 

Hallinto; Euroopan syyttäjävirasto 

33 03 05 

Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) 

+3 300 000 

+3 300 000 

Hallinto; Euroopan tilintarkastustuomioistuin 

2 7 0 1 

Unionin virastojen ja muiden elinten tarkastus 

-900 000 

-900 000 

YHTEENSÄ 

 

 

+567 400 000 

+77 400 000 

EU:n talousarvion otsaketta 3 Turvallisuus ja kansalaisuus siis vahvistettaisiin yllä olevan mukaisesti yhteensä noin +423,3 miljoonalla eurolla sitoumuksina ja noin +63,3 miljoonalla eurolla maksuina. EU:n talousarvion otsaketta 4 Globaali Eurooppa vahvistettaisiin yllä olevan mukaisesti yhteensä noin +145 miljoonalla eurolla sitoumuksina ja noin +15 miljoonalla eurolla maksuina. Otsakkeesta 5 Hallinto vähennettäisiin -0,9 miljoonaa euroa sekä sitoumuksina että maksuina. 

Komissio ehdottaa, että otsakkeessa 3 sitoumuksiin tehtävistä lisäyksistä 350 miljoonaa euroa katettaisiin hyödyntämällä maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa. Otsakkeessa 3 ei nimittäin ole liikkumavaraa jäljellä vuonna 2020. Siltä osin kuin lisäyksiä ei ole mahdollista kattaa maksusitoumusten kokonaisliikkumavaralla, eli 73,3 miljoonan euron osalta, hyödynnettäisiin joustovälinettä. Otsakkeessa 4 puolestaan on käyttämätöntä liikkumavaraa 248,4 miljoonaa euroa, joten otsakkeen 4 toimet on mahdollista rahoittaa lisätalousarviolla liikkumavaran puitteissa. 

2.2  Joustovälineen käyttöönotto

Joustovälineen käyttöönottoa vuonna 2020 koskee vuoden 2019 marraskuussa annettu päätös (EU) 2020/265. Sen mukaisesti joustovälinettä voidaan käyttää vuonna 2020 sitoumuksina noin 778,1 miljoonalla eurolla muuttoliikkeen, pakolaisuuden ja turvallisuuden alojen toimiin. Komissio esittää nyt (COM (2020) 140 final), että joustovälineen käyttöalaa laajennetaan COVID-19 epidemiasta johtuvaan ajankohtaiseen terveyskriisiin sekä Euroopan syyttäjäviraston lisätarpeisiin ja että joustovälineen käyttöä nostettaisiin sitoumuksina +73,3 miljoonalla eurolla, yhteensä 851,4 miljoonaan euroon. 

EU-oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artikla ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artikla. Erityinen lainsäätämisjärjestys, neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. 

Valtioneuvosto katsoo oikeusperustan olevan asianmukainen ja riittävä. Ehdotuksia voidaan pitää toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisina.  

Vaikutus Suomen lainsäädäntöön, ml. Ahvenanmaan asema, ja talousarvioon

Lisätalousarvioesityksellä ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. 

Lisätalousarvioesityksessä otettaisiin käyttöön yhteensä noin 567,4 miljoonaa euroa lisää sitoumuksina ja noin 77,4 miljoonaa euroa lisää maksuina. Kuluvan vuoden kansallisessa talousarviossa on budjetoitu maksuihin Euroopan unionille (mom. 28.92.69) yhteensä 2 087 miljoonaa euroa. Komission lisätalousarvioesityksen mukainen maksujen kasvu (77,4 miljoonaa euroa) kasvattaisi Suomen EU-maksuja 1,8 miljoonalla eurolla. Maksujen kasvu voitaisiin hoitaa käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Sitoumusten kasvu konkretisoituisi maksuiksi vasta myöhempinä vuosina: tästä Suomen laskennallinen maksuosuus olisi noin 8 miljoonaa euroa. 

Asian käsittely EU:ssa ja kansallinen käsittely

Lisätalousarvio edellyttää neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyä.  

Koronavirustilanteen vuoksi budjettikomitea ei kokoontunut käsittelemään ehdotuksia. Jäsenvaltiot ovat voineet toimittaa neuvoston pääsihteeristölle kirjallisia kommentteja ja kysymyksiä lisätalousarvioehdotuksesta 1/2020 ml. joustovälineen käyttämisestä. 

Coreper tekee määräenemmistöllä seuraavat päätökset 8.4.: että alustavasti hyväksytään komission ehdotukset, että käytetään kirjallista menettelyä neuvoston kannan vahvistamiseksi ja että lyhennetään 8 viikon määräaikaa. Coreperin 8.4. päätöksen jälkeen käynnistetään neuvoston kirjallinen menettely, joka päättyisi 14.4.  

Asian käsittelystä Euroopan parlamentissa vastaa tavallisesti budjettivaliokunta, minkä jälkeen parlamentin yleisistunto äänestää asiasta. Ennakkotietojen mukaan parlamentti tekisi päätöksensä 16. –17.4. 

Valtioneuvoston kirjelmä on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Kirjelmä on käsitelty valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa. 

Komission 27.3. antamat esitykset EU:n lisätalousarviosta sekä joustovälinettä koskevan päätöksen muuttamisesta on ensin saatettu kiireellisinä eduskunnan käsiteltäväksi perustuslain 97 §:n mukaisella selvityksellä (E-kirje E23/2020 vp). E-kirje valmisteltiin valtiovarainministeriössä ja asia on käsitelty valtioneuvoston sisällä EU 34 (budjetti- ja hallintoasiat) -jaostossa, kirjallisessa menettelyssä 30.3.-1.4.2020. Eduskunnan suuri valiokunta on hyväksynyt 6.4. eduskunnan kannan (SuVEK 16/2020 vp). Valiokunta yhtyi erikoisvaliokunnan (VaV) kannanoton mukaisesti valtioneuvoston kantaan. 

Kyse oli poikkeusmenettelystä, jossa perustuslain 96 §:n mukaisesta asiasta (U-asia) toimitettiin asian kiireellisyyden vuoksi perustuslain 97 §:n mukainen E-kirje. Eduskunnalle toimitetaan nyt täydentävästi perustuslain 96 §:n mukainen U-kirjelmä. 

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto uudistaa E-kirjeessä (E23/2020 vp) esittämän kannanottonsa ja toteaa seuraavaa. 

Valtioneuvosto voi hyväksyä EU:n lisätalousarvioesityksen nro 1 vuodelle 2020 ja siihen liittyvän komission ehdotuksen joustovälinettä koskevan päätöksen muuttamisesta. 

Mikäli ehdotusten sisältö muuttuisi neuvoston käsittelyssä, poikkeuksellisten käsittelyolosuhteiden ja kiireellisyyden johdosta valtioneuvosto arvioisi ja voisi hyväksyä muutoksia ottaen huomioon Suomen kokonaisetu.