Viimeksi julkaistu 27.11.2021 11.04

Valtioneuvoston U-kirjelmä U 63/2020 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission lisätalousarvioesityksestä nro 9 EU:n talousarvioon varainhoitovuodelle 2020 ja komission ehdotuksesta Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta (lisäbudjetti 9/2020; Euroopan unioni)

Perustuslain 96 §:n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 9 päivänä lokakuuta 2020 julkaisema ehdotus Euroopan unionin vuoden 2020 yhdeksänneksi lisätalousarvioksi ja samana päivänä julkaisema ehdotus Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian, Puolan, Saksan, Kreikan, Unkarin, Irlannin, Portugalin ja Espanjan avustamiseksi sekä ehdotuksista laadittu muistio. 

Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2020 
Valtiovarainministeri 
Matti 
Vanhanen 
 
Neuvotteleva virkamies 
Anna 
Hyvärinen 
 

MUISTIOVALTIOVARAINMINISTERIÖEU/2019/0277; EU/2020/1496VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ EDUSKUNNALLE KOMISSION LISÄTALOUSARVIOESITYKSESTÄ NRO 9 EU:N TALOUSARVIOON VARAINHOITOVUODELLE 2020 JA KOMISSION EHDOTUKSESTA EUROOPAN UNIONIN SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTOSTA KROATIAN, PUOLAN, SAKSAN, KREIKAN, UNKARIN, IRLANNIN, PORTUGALIN JA ESPANJAN AVUSTAMISEKSI

1  Ehdotuksen tausta ja tavoite

Komissio antoi 9.10.2020 ehdotuksen (COM(2020) 960 final) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian, Puolan, Saksan, Kreikan, Unkarin, Irlannin, Portugalin ja Espanjan avustamiseksi sekä niihin liittyvän lisätalousarvioesityksen nro 9/2020 (COM(2020) 961 final). Komission ehdotuksia on käsitelty EU:ssa erittäin kiireellisinä. 

2  Komission esitysten pääasiallinen sisältö

2.1  Lisätalousarvioesitys 9/2020

Lisätalousarvioesitys nro 9 EU:n vuoden 2020 talousarvioon koskee varojen käyttöönottoa Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta. Varojen käyttöönotto liittyy ensinnäkin luonnonkatastrofien aiheuttamien tuhojen korjaamiseen Kroatiassa maanjäristyksen johdosta (683,7 miljoonaa euroa) sekä Puolassa tulvien johdosta (7,1 miljoonaa euroa). Toiseksi, solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto liittyy Covid-19-pandemian aiheuttaneeseen vakavaan kansanterveysuhkaan seitsemässä jäsenvaltiossa: Kroatia, Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Portugali ja Espanja. Covid-19-pandemiaan liittyvä solidaarisuusrahaston käyttöönotto vuonna 2020 kattaisi ennakkomaksujen suorittamisen näille jäsenvaltiolle (yhteensä 132,7 miljoonaa euroa). Komission mukaan se on vastaanottanut asiaankuuluvat hakemukset. 

Lisätalousarviossa nro 9/2020 ehdotetaan, että EU:n vuoden 2020 talousarvioon sisällytetään vastaavat määrärahat sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina. Määrärahoja tarvitaan lisää yhteensä noin +734,6 miljoonaa euroa, kun kokonaissummasta noin 823,5 miljoonaa euroa on vähennetty Kroatialle jo maksettu ennakkomaksu noin 89 miljoonaa euroa (maanjäristyksen aiheuttamat vahingot). 

Komissio ehdottaa lisätalousarviolla muutoksia seuraaviin budjettilinjoihin (summat euroina): 

Käyttökohde 

Budjettilinja 

Nimi 

Sitoumukset 

Maksut 

Apu EU:n solidaarisuusrahastosta 

13 06 01 

Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään 

+734 596 756  

+734 596 756 

YHTEENSÄ 

 

 

+734 596 756 

+734 596 756 

Budjettilinjaa 13 06 01 siis vahvistetaan yllä olevan mukaisesti noin 734,6 miljoonalla eurolla sekä sitoumus- että maksumäärärahoina. 

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto määritellään rahoituskehysasetuksen (neuvoston asetus (EU, Euratom) nro 1311/2013) 10 artiklassa. 

Vuoden alussa solidaarisuusrahastossa oli varoja noin 1 150,5 miljoonaa euroa, mikä koostui vuodelta 2019 siirtyvistä varoista noin 553 miljoonaa euroa sekä vuodelle 2020 käytettävissä olevasta osuudesta, noin 597,5 miljoonaa euroa. Solidaarisuusrahastosta on aiemmin tänä vuonna maksettu yhteensä noin 279 miljoonaa euroa Portugalin, Espanjan, Italian ja Itävallan hakemusten johdosta. Nämä aiemmat hakemukset liittyivät luonnonkatastrofeista aiheutuneisiin vahinkoihin. Tässä vaiheessa vuotta suurin käytettävissä oleva summa solidaarisuusrahastosta on noin 871,5 miljoonaa euroa. 

Solidaarisuusrahastosta käytettävissä oleva määrä vuonna 2020 

Määrä euroina 

Vuosittain käytettävissä oleva osuus v. 2020 

597546 284 

Lisättynä vuodelta 2019 siirtyvillä varoilla 

+552 977 761 

[25 % vuoden 2020 käytettävissä olevasta osuudesta, joka on säästettävä 1.10.2020 asti] 

[149 386 571] 

Vähennettynä yhteenlasketulla määrällä, joka käytettäisiin Portugalin, Espanjan, Italian ja Itävallan aiempiin hakemuksiin (EU:n lisätalousarvio nro 4/2020) 

-278 993 814 

Käytössä ollut määrä tammi-syyskuussa 2020 

722 143 660 

Tällä hetkellä käytössä oleva maksimimäärä 

871 530 231 

Yhteenlaskettu määrä, joka käytettäisiin Kroatian ja Puolan hakemuksiin sekä Covid-19-liitännäisiin ennakkomaksuihin. (Kun tästävähennetään Kroatialle jo maksettu ennakkomaksu n. 89 milj. euroa, jää n. 734,5 milj. euroa). 

-823 548 633 

EU:n solidaarisuusrahastossa on jäljellä 31.12.2020 saakka 

47981 598 

Jos lisätalousarvioesitys nro 9/2020 solidaarisuusrahaston käyttöönottoon liittyen hyväksytään, solidaarisuusrahastoon jää varoja käytettäväksi loppuvuodeksi noin 48 miljoonaa euroa. 

2.2  2.2 Kroatian, Puolan, Saksan, Kreikan, Unkarin, Irlannin, Portugalin ja Espanjan hakemukset solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottamiseksi

Komission mukaan hakemukset, joista osa liittyy luonnonkatastrofeihin ja osa Covid-19-pandemiasta johtuvaan kansanterveysuhkaan, täyttävät solidaarisuusrahaston varojen myöntämiselle asetetut vaatimukset (neuvoston asetus (EY) No 2012/2002, siten kuin se on voimassa muutettuna). Komissio esittää solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa korvaamaan näissä jäsenvaltioissa aiheutuneita vahinkoja. Vakavan kansanterveysuhan perusteella suoritetaan vuonna 2020 kuitenkin vain ennakkomaksuja. 

Kroatian ja Puolan hakemukset, jotka liittyvät luonnonkatastrofien aiheuttamiin vahinkoihin 

Kroatian hakemuksen taustalla on maanjäristys maaliskuussa 2020 Zagrebin kaupungissa ja sen läheisillä alueilla. Maanjäristyksestä on aiheutunut mittavia vahinkoja. Kroatia on hakemuksessaan pyytänyt myös ennakkomaksun maksamista solidaarisuusrahastosta. 

Puolan hakemus koskee kesäkuussa 2020 aiheutuneita alueellisia myrsky- ja tulvavahinkoja. Puola ei ole hakemuksessaan pyytänyt ennakkomaksun maksamista solidaarisuusrahastosta. 

Tarkemmin komission esitys muodostuu alla olevan taulukon mukaisesti: 

Luonnon- 

katastrofit  

– 

Hakemuksen tehnyt jäsenvaltio 

Katastrofin määrite 

Välittömät vahingot  

(milj. EUR) 

Sovellettava alueellisen katastrofin kynnysarvo* 

(milj. EUR) 

Mittavan katastrofin kynnysarvo  

(milj.EUR)  

2,5 % välittömistä vahingoista kynnysarvoon asti  

(milj. EUR) 

6 % välittömistä vahingoista kynnysarvon ylittyessä  

(EUR) 

Ehdotetun tuen kokonaismäärä  

(EUR) 

Ennakkoa maksettu  

(EUR) 

KROATIA 

Mittava 

(2(2) art.) 

11 572,586 

- 

303,276 

7 581 900 

676 158 623 

683 740 523 

88 951 877 

PUOLA 

Alueellinen 

(2(3) art.) 

282,851 

270,962 

- 

7 071 280 

- 

7 071 280 

 

YHTEENSÄ 

 

 

 

 

 

 

690 811 803 

 

*1,5 % BKT:sta tai 1 % BKT:sta etäisimmillä alueilla. 

Kroatian, Saksan, Kreikan, Unkarin, Irlannin, Portugalin ja Espanjan hakemukset, jotka liittyvät Covid-19-pandemian aiheuttaneeseen vakavaan kansanterveysuhkaan 

Seitsemän jäsenvaltion hakemusten taustalla on Covid-19-pandemian aiheuttama vakava kansanterveysuhka vuoden 2020 alkupuolella. Komissio kertoo, että vuonna 2020 suoritetaan solidaarisuusrahastosta Covid-19-kansanterveysuhan perusteella vain ennakkomaksuja niille seitsemälle jäsenvaltiolle, jotka ovat hakemuksessaan tehneet pyynnön ennakkomaksusta.  

Komissio kertoo noudattavansa vakavan kansanterveysuhan aiheuttamiin vahinkoihin samoja laskentaperiaatteita kuin luonnonkatastrofin aiheuttamiin vahinkoihin. Jos solidaarisuusrahastossa ei ole enää käytettävissä tiettynä vuonna varoja niin, että voitaisiin maksaa kunkin hakemuksen mukainen laskennallinen määrä, tällöin jäsenvaltioille maksettavaa summaa vähennetään pro rata -periaatteella. Jos taas jokin osa valtion hakemasta summasta ei täytä kriteereitä, komissio ei ota tätä osaa huomioon 

Komissio kertoo vielä, että sen asettamaan määräaikaan 24.6.2020 mennessä yhteensä 22 maata – 19 EU:n jäsenvaltiota ja 3 jäsenyyden hakijavaltiota – on tehnyt hakemuksia solidaarisuusrahastosta vakavan kansanterveysuhan perusteella, koskien vuoden 2020 alkupuolella aiheutuneita vahinkoja. 

Tarkemmin komission esitys muodostuu alla olevan taulukon mukaisesti: 

Kansanter-veysuhka  

– 

Hakemuksen tehnyt jäsenvaltio 

Julkisen välittömän rahoituksen vaadittu kokonaissumma 

(EUR) 

Komission ehdollisesti hyväksymä kokonais-summa  

(EUR) 

Haettu vakavan terveysuhan kynnysarvo  

(milj.EUR)  

2,5 % välittömistä vahingoista vakavan terveyshätätilan kynnys-arvoon asti 

(EUR) 

6 % välittömistä vahingoista vakavan terveysuhan kynnysarvon ylittyessä  

(EUR) 

Ehdotetun tuen mahdollinen määrä  

(EUR) 

25 % ennakko-maksu, joka suoritetaan jäsenvaltioille 

(EUR) 

KROATIA 

658 771 839 

652 607 470 

151,638 

3 790 950 

30 058 168 

33 849 118 

8 462 280 

SAKSA 

2 079 000 000 

2 079 000 000 

1 792,639 

44 815 975 

17 181 660 

61 997 635 

15 499 409 

KREIKKA 

623 925 000 

623 925 000 

551,220 

13 780 500 

4 362 300 

18 142 800 

4 535 700 

UNKARI 

1 997 208 000 

1 997 208 000 

385,263 

9 631 575 

93 944 140 

106 348 275 

26 587 069 

IRLANTI 

1 997 000 000 

1 997 000 000 

762,921 

19 073 025 

74 044 740 

93 117 765 

23 279 441 

PORTUGALI 

3 470 870 000 

2 850 870 000 

598,233 

14 955 825 

103 198 020 

150 114 045 

37 528 511 

ESPANJA 

15 750 543 061 

2 168 667 388 

1 792,639 

44 815 975 

22 561 703 

67 377 678 

16 844 420 

YHTEENSÄ 

 

 

 

 

 

 

132 736 830 

3  EU-oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

EUT-sopimuksen 314 artikla. Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artikla; erityinen lainsäätämisjärjestys, määräenemmistö neuvostossa. 

Neuvoston asetus (EY) nro 2012/2002 Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta, siten kuin se on voimassa muutettuna 30.3.2020 asetuksella (EU) nro 462/2020. Solidaarisuusrahaston varoja voidaan käyttää jäsenvaltion tai unionin jäsenyydestä parhaillaan neuvottelevan maan pyynnöstä silloin, kun elinolosuhteisiin, ihmisten terveydelle, luonnonympäristölle tai taloudelle kyseisen valtion yhdellä tai useammalla alueella aiheutuu vakavia vaikutuksia, jotka johtuvat siitä, että valtion alueella on tapahtunut suuri tai alueellinen luonnonkatastrofi tai valtiossa on ilmennyt vakava kansanterveysuhka. Asetuksessa säädetään tarkemmin tuesta. 

Toimielinten välinen sopimus 2.12.2013, 11 kohta. 

Valtioneuvoston mukaan oikeusperusta on asianmukainen ja riittävä. Ehdotuksissa noudatetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. 

4  Vaikutus Suomen lainsäädäntöön, ml. Ahvenanmaan asema, ja talousarvioon

Lisätalousarvioesityksellä ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. 

Lisätalousarvioesityksellä nro 9 esitetään käyttöönotettavaksi yhteensä noin 734,6 miljoonaa euroa sekä sitoumus- että maksumäärärahoina.  

Ehdotus kasvattaisi Suomen maksuja EU:lle vuonna 2020 yhteensä noin 11,1 miljoonalla eurolla. Maksujen kasvu voidaan hoitaa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. 

5  Asian käsittely EU:ssa ja kansallinen käsittely

Komission lisätalousarvioesitys nro 9/2020 ja siihen liittyvä ehdotus EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottamisesta liittyvät osittain Covid-19 –pandemian vaikutuksiin. Kuitenkin suurin osa ehdotetusta varojen käyttöönottamisesta liittyy luonnonkatastrofeihin, erityisesti Kroatian maanjäristykseen. EU:n solidaarisuusrahaston perustamisesta annettua asetusta (EY) nro 2012/2002 on muutettu 30.3.2020 asetuksella (EU) nro 462/2020. Muutetun asetuksen mukaan solidaarisuusrahaston varoja voidaan käyttää jäsenvaltion tai unionin jäsenyydestä parhaillaan neuvottelevan maan pyynnöstä silloin, kun elinolosuhteisiin, ihmisten terveydelle, luonnonympäristölle tai taloudelle kyseisen valtion yhdellä tai useammalla alueella aiheutuu vakavia vaikutuksia, jotka johtuvat siitä, että valtion alueella on tapahtunut suuri tai alueellinen luonnonkatastrofi tai valtiossa on ilmennyt vakava kansanterveysuhka. Asetuksessa säädetään tarkemmin tuesta. 

Komission lisätalousarvioesitystä nro 9/2020 ja siihen liittyvää esitystä solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta on käsitelty EU:ssa erittäin kiireellisinä. Ehdotuksia on käsitelty neuvoston budjettikomiteassa. Coreper päätti 21.10.2020 8 viikon määräajan lyhentämisestä ja käynnisti kirjallisen menettelyn neuvoston kannan vahvistamiseksi. Neuvoston kirjallinen menettely päättyi 23.10.2020. 

Komission ehdotukset edellyttävät myös käsittelyä Euroopan parlamentissa. Asian valmistelusta Euroopan parlamentissa vastaa budjettivaliokunta. Alustavien tietojen mukaan Euroopan parlamentti ottaa ehdotuksiin kantaa marraskuussa täysistunnossaan. 

Tämä valtioneuvoston U-kirjelmä on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Kirjelmä on käsitelty valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa. 

Komission 9.10.2020 antama lisätalousarvioesitys nro 9/2020 ja siihen liittyvä komission ehdotus EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta saatettiin ensin kiireellisinä eduskunnan käsiteltäväksi perustuslain 97 §:n mukaisella selvityksellä (E 124/2020 vp). Kyse oli poikkeusmenettelystä, jossa perustuslain 96 §:n mukaisesta asiasta (U-asia) toimitettiin asian kiireellisyyden vuoksi perustuslain 97 §:n mukainen E-kirje. E-kirje käsiteltiin ja sovitettiin yhteen valtioneuvostossa EU 34 (budjetti- ja hallintoasiat) -jaostossa, kirjallisessa menettelyssä 13.-14.10.2020. Eduskunnan suuri valiokunta on hyväksynyt 16.10. eduskunnan kannan (SuVEK 91/2020 vp). Valiokunta yhtyi erikoisvaliokunnan (VaV) kannanoton mukaisesti valtioneuvoston kantaan. 

Asian käsittelyaikataulu unionissa on ollut erittäin kiireellinen. Kansallinen käsittely perustuslain 96 §:n mukaisessa menettelyssä ei ole ollut käytännössä mahdollista ennen kuin komission esitykset etenivät tosiasiallisesti päätettäviksi neuvostossa. Eduskunnalle toimitetaan nyt aiempaa E-kirjettä täydentävästi perustuslain 96 §:n mukainen U-kirjelmä. 

6  Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto uudistaa E-kirjeessä (E 124/2020 vp) esittämän kannanottonsa ja toteaa seuraavaa. 

Valtioneuvosto voi tukea komission ehdotusta solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tukea hakeneiden maiden avustamiseksi luonnonkatastrofien ja vakavan kansanterveysuhkan vuoksi. Valtioneuvosto voi hyväksyä lisätalousarvioesityksen nro 9/2020. 

Mikäli ehdotusten sisältö muuttuisi neuvoston käsittelyssä, poikkeuksellisten käsittelyolosuhteiden ja kiireellisyyden johdosta valtioneuvosto arvioisi ja voisi hyväksyä muutoksia ottaen huomioon Suomen kokonaisetu.