3.1  Keskeiset määritelmät

Ehdotuksen 3 artiklassa säädetään asetuksessa käytettävistä määritelmistä. Sen 1 kohdan mukaan eurooppalainen yrityslompakko on digitaalinen ratkaisu, jonka avulla sen omistaja voi turvallisesti säilyttää itseään koskevia tietoja ja sähköisiä todistuksia sekä käyttää niitä erilaisten sähköisen toimenpiteiden tekemiseen. Lisäksi määritelmään sisältyy yrityslompakon keskeiset toiminnallisuudet, joita on avattu tarkemmin myöhemmin jaksossa 3.2. Yrityslompakko on tarkoitettu taloudellisten toimijoiden käyttöön. Taloudellisella toimijalla tarkoitetaan ehdotuksen määritelmän mukaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai näiden ryhmää, jotka toimivat kaupallisessa tai ammatillisessa tarkoituksessa liittyen niiden liiketoimintaan tai ammattiin (3 artiklan 4 kohta). Komissiolta tähän mennessä saadun selvityksen mukaan taloudellisten toimijoiden määritelmän on tarkoitus olla laaja ja mahdollistaa yrityslompakon käyttö erilaisille toimijoille. Ehdotuksen tarkoittamia taloudellisia toimijoita voivat olla myös voittoa tavoittelemattomat toimijat, kun ne toimivat ammattimaisessa tarkoituksessa. 

Julkisen sektorin elimillä on velvollisuus hyväksyä eurooppalainen yrityslompakko sähköisessä asioinnissa tiettyjen toimenpiteiden tekemiseen (kts. tarkemmin jakso 3.4). Julkisen sektorin elimellä tarkoitetaan ehdotuksen määritelmän mukaan ensinnäkin unionin elimiä (3 artiklan 5 kohta). Toiseksi ehdotuksen tarkoittamia julkisen sektorin elimiä ovat kansalliset, valtiolliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset tai julkisoikeudelliset elimet tai useamman tällaisen elimen yhdessä muodostamat toimijat. Kolmanneksi julkisen sektorin elimiä ovat myös yksityisen sektorin toimijat silloin ja siltä osin, kun ne on valtuutettu hoitamaan julkista tehtävää. Komissiolta tähän mennessä saadun selvityksen mukaan myös julkisen sektorin elimen määritelmä on tarkoitettu laajaksi, jotta sisämarkkinoiden kannalta merkittävät käyttötapaukset tulevat laajasti osaksi ehdotuksen soveltamistilanteita.  

3.2  Eurooppalaiset yrityslompakot

Ehdotuksessa luodaan yhteinen sääntely eurooppalaisille yrityslompakoille. Yrityslompakon avulla voi ensinnäkin tunnistautua sähköisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityslompakon omistaja eli sen käyttöönottanut taloudellinen toimija voi osoittaa luotettavalla tavalla sähköisessä asioinnissa olevansa juuri se taloudellinen toimija, joka se väittää olevansa. Toiseksi yrityslompakon avulla voi tehdä muutetun eIDAS-asetuksen vaatimukset täyttäviä hyväksyttyjä sähköisiä allekirjoituksia ja sähköisiä leimoja. Kolmanneksi yrityslompakko mahdollistaa erilaisten sähköisten todistusten hallinnoimisen, käyttämisen ja liikkeelle laskemisen. Sähköiset todistukset olisivat muutetun eIDAS-asetuksen mukaisia sähköisiä attribuuttitodistuksia. Käytännössä yrityslompakko voi siis sisältää erilaisia taloudellisen toimijan toimintaan liittyviä todisteita ja lupia, joita voi luotettavasti säilyttää ja käyttää yrityslompakon avulla. Liikkeelle laskettavia todistuksia voivat olla esimerkiksi rahtikirjat, digitaaliset tuotetodistukset ja sähköiset työtodistukset tai muut osaamistodistukset. Ehdotuksessa ei kuitenkaan harmonisoida erilaisia todistuksia, vaan se jää sektorikohtaisen sääntelyn varaan. Neljänneksi yrityslompakkoon liittyy luotettava viestipalvelu eli muutetun eIDAS-asetuksen mukainen hyväksytty sähköinen rekisteröity jakelupalvelu, jonka avulla voi lähettää ja vastaanottaa sähköisiä asiakirjoja. Näitä neljää yrityslompakon toiminnallisuutta on konkretisoitu eri näkökulmista ehdotuksen 5 artiklassa. Yrityslompakolla voisi ehdotuksen mukaan olla muitakin toiminnallisuuksia, kunhan ne eivät vaaranna yrityslompakon luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta.  

Kullakin taloudellisella toimijalla voi olla käytössään oma eurooppalainen yrityslompakko. Ehdotus mahdollistaa kuitenkin, että yrityslompakkoa voi yhden taloudellisen toimijan sisällä käytännössä käyttää useampi eri henkilö, joista ehdotuksessa käytetään termiä valtuutettu edustaja. Ehdotuksen määritelmän mukaan valtuutetulla edustajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimii eurooppalaisen yrityslompakon omistajan puolesta ja toteuttaa toimenpiteitä tietyllä yrityslompakolla sen mukaan, mihin yrityslompakon omistaja on henkilön valtuuttanut (3 artiklan 18 kohta). Ehdotuksessa ei kuitenkaan varsinaisesti harmonisoida sitä, mitä toimenpiteitä kukin henkilö voi yrityslompakolla toteuttaa ja millä edellytyksillä. Sen sijaan tämä perustuisi muuhun sääntelyyn, kuten jäsenvaltioiden kansalliseen sääntelyyn valtuuksista ja nimenkirjoitusoikeudesta. Ehdotuksen mukaan eurooppalaiset yrityslompakot sisältävät kuitenkin myös sisäänrakennetun käyttövaltuuksien hallinnan, jolloin taloudellinen toimija voi itsenäisesti vastata valtuuksien myöntämisestä valtuutetuille edustajille hyödyntämään yrityslompakoiden eri toiminnallisuuksia. 

Eurooppalaisen yrityslompakon teknisistä vaatimuksista, kuten tarvittavista rajapinnoista, säädetään 6 artiklassa. Yrityslompakko koostuu teknisesti kahdesta osasta: käyttäjälle näkyvästä osasta, joka voi olla esimerkiksi selainpohjainen sekä taustalla olevasta järjestelmästä, joka mahdollistaa prosessien automaatiota. Yrityslompakolla tulee olla tarvittavat rajanpinnat vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi toisten eurooppalaisin yrityslompakoiden, muutetun eIDAS-asetuksen mukaisten eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakoiden sekä yrityslompakon luottavien osapuolten kanssa. Luottavalla osapuolella tarkoitetaan käytännössä toimijoita, jotka luottavat yrityslompakosta saataviin tietoihin ja tarjoavat palveluja tai muutoin mahdollistavat asiointia niiden pohjalta. Käytännössä luottavat osapuolet voivat olla esimerkiksi erilaisia sähköisiä asiointipalveluja ja verkkokauppoja.  

Ehdotus ei velvoita jäsenvaltioita tarjoamaan eurooppalaista yrityslompakkoa, vaan tältä osin ehdotus on luonteeltaan mahdollistava ja nojaa yrityslompakoiden tarjoamisen osalta markkinaehtoisuuteen.​ Yrityslompakon tarjoajaan kohdistuvista vaatimuksista säädetään ehdotuksen 7 artiklassa. Sen mukaan yrityslompakkoa voivat tarjota vain sellaiset toimijat, jotka on perustettu EU:n alueella, joiden pääasiallinen liikepaikka ja toiminnot ovat EU:n alueella, ja jotka eivät muodosta riskiä EU:n turvallisuudelle. Yrityslompakon tarjoajien tulee täyttää vähintään muutetun eIDAS-asetuksen 19a artiklassa tarkoitetut ei-hyväksyttyjä luottamuspalvelun tarjoajia koskevat vaatimukset sekä noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2022/2555 toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (myöhemmin NIS 2 -direktiivi). Yrityslompakon tarjoaja voi olla yksityisen sektorin tai julkisen sektorin toimija.  

3.3  Eurooppalaisen yrityslompakon omistajan tunnistetiedot

Eurooppalaisilla yrityslompakoilla olisi omistaja, joka olisi se taloudellinen toimija tai julkisen sektorin elin, joka omistaa tai jolla on oikeus käyttää kyseistä eurooppalaista yrityslompakkoa (3 artiklan 7 kohta). Eurooppalainen yrityslompakko sisältää sen omistajan tunnistetiedot, joihin perustuen yrityslompakon omistaja voidaan tunnistaa sähköisesti.  

Eurooppalaisen yrityslompakon omistajan tunnistetiedoista ja niiden myöntämisestä säädetään ehdotuksen 8 artiklassa. Artiklassa säädetään eurooppalaisen yrityslompakon omistajan tunnistetietojen tarjoajan tehtävästä. Omistajan tunnistetietojen tarjoaja voi olla muutetun eIDAS-asetuksen mukainen hyväksytty luottamuspalvelun tarjoaja, julkisen sektorin elin tai unionin toimielinten osalta komissio (3 artiklan 3 kohta). Jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa komissiolle tunnistetietojen myöntämisessä tarvittavien tietojen todentamiseen käytettävät viralliset lähteet, joista komissio ylläpitää koneellisesti luettavaa luetteloa. Tunnistetiedot on annettava joko hyväksyttyinä sähköisinä attribuuttitodistuksina, julkisen sektorin elimen myöntäminä tai sen puolesta myönnettyinä sähköisinä attribuuttitodistuksina taikka komission myöntäminä sähköisinä attribuuttitodistuksina. Kaikki muodot, joissa tunnistetiedot voidaan tarjota, ovat muutetun eIDAS-asetuksen mukaisia sähköisiä luottamuspalveluja ja niiden vaatimuksista säädetään siellä tarkemmin. Tunnistetietojen tulee sisältää vähintään taloudellisen toimijan tai julkisen sektorin elimen virallinen nimi sekä sitä koskeva yksilöllinen tunniste. Lisäksi komission tehtävänä on perustaa ja ylläpitää tunnistetietoja koskeva todistusjärjestelmä. 

Ehdotuksen artiklassa 9 säädetään eurooppalaisen yrityslompakon omistajan yksilöllisestä tunnisteesta. Artiklan mukaan eurooppalaista yksilöllistä tunnistetta (myöhemmin EUID-tunniste) on käytettävä yrityslompakon omistajan yksilöllisenä tunnisteena silloin, kun sellainen on taloudelliselle toimijalle jo annettu. Muussa tapauksessa taloudelliselle toimijalle tai julkisen sektorin elimelle on luotava uusi yksilöllinen tunniste, joka ei kuitenkaan lähtökohtaisesti olisi EUID-tunniste, vaan jokin muu tunniste. Unionin toimielinten osalta yksilöllisen tunnisteen luo ja antaa komissio. 

Artiklassa 10 säädetään eurooppalaisesta digitaalisesta hakemistosta. Artiklan mukaan komissio perustaa, ylläpitää ja operoi eurooppalaista digitaalista hakemistoa, joka toimii eurooppalaisten yrityslompakoiden omistajien luotettuna tietolähteenä. Hakemisto toteutetaan verkkosovelluksena, johon kuuluu sekä koneellisesti luettava rajapinta että suojattu verkkopohjainen käyttöliittymä. Eurooppalaisten yrityslompakoiden tarjoajien on toimitettava komissiolle hakemiston ylläpitämiseksi tarvittavat tiedot yrityslompakkoa tarjottaessa, ja komissio vastaa tietojen sisällyttämisestä hakemistoon. Hakemisto on käytettävissä vain yrityslompakoiden omistajille, heidän valtuutetuille edustajilleen sekä yrityslompakoiden tarjoajille. Tietojen muutoksista ja poistamisista on ilmoitettava komissiolle viipymättä ja viimeistään yhden työpäivän kuluessa.  

3.4  Velvoittavuus ja hyväksyntä

Sähköisen asioinnin mahdollistamiseksi eurooppalaisella yrityslompakolla ehdotuksessa säädetään vastaavuusperiaatteesta (4 artikla). Periaatteen mukaan yrityslompakon ydintoimintojen käyttäminen tuottaa saman oikeusvaikutuksen kuin vastaavan toimen suorittaminen henkilökohtaisesti, paperimuodossa tai muulla oikeudellisesti hyväksytyllä tavalla. Sama oikeusvaikutus koskee myös tilanteita, joissa itsenäinen ammatinharjoittaja tai yksityinen elinkeinonharjoittaja käyttää luotettavaa viestipalvelua artiklassa säädetyin edellytyksin. 

Ehdotuksessa velvoitetaan julkisen sektorin elimiä mahdollistamaan tiettyjen toimenpiteiden toteuttaminen eurooppalaisella yrityslompakolla niissä tilanteissa, joissa kyse on taloudellista toimijaa koskevan raportointivelvollisuuden täyttämisestä tai muista hallinnollisen menettelyn vaatimuksista (16 artikla). Edellä mainittuja toimenpiteitä, jotka julkisen sektorin elimen tulee mahdollistaa, ovat sähköinen tunnistaminen, sähköinen allekirjoittaminen ja leimaaminen, asiakirjojen lähettäminen sekä ilmoitusten lähettäminen ja vastaanottaminen. Asioinnin mahdollistamiseksi julkisen sektorin elimillä tulee ehdotuksen mukaan olla myös itsellään käytössä yrityslompakko. Ehdotuksessa säädetään 36 kuukauden poikkeusajasta jäsenvaltioille, jonka aikana ei ole pakko ottaa käyttöön yrityslompakon toiminnallisuuksiin kuuluvaa luotettavaa viestipalvelua, vaan ne voivat jatkaa olemassa olevien järjestelmien käyttämistä. Näiden järjestelmien tulee kuitenkin olla vaatimuksiltaan vastaavat kuin luotettava viestipalvelu ja niiden tulee mahdollistaa asiakirjojen lähettäminen sekä ilmoitusten lähettäminen ja vastaanottaminen. 

3.5  Ilmoittaminen, valvonta ja hallintamalli

Eurooppalaisen yrityslompakon tarjoaminen perustuu valvovalle viranomaiselle tehtävään ilmoitukseen (11 artikla). Ilmoituksessa on oltava tiedot yrityslompakon tarjoajasta sekä sen tarjoamasta yrityslompakosta ja sen vaatimustenmukaisuudesta. Valvova viranomainen arvioi sille toimitetut tiedot. Mikäli tiedot ovat riittävät, valvova viranomainen ilmoittaa yrityslompakon tarjoajan komissiolle. Mikäli tiedot ovat puutteellisia, valvova viranomainen pyytää tietojen täydentämistä. Valvovalle viranomaiselle on asetettu hyvin tiukkoja määräaikoja ilmoittamiseen liittyvien toimenpiteiden tekemiseen. Ehdotuksessa on lisäksi edellytetty, että jäsenvaltiot varmistavat tehokkaat oikeussuojakeinot niitä tilanteita varten, joissa valvova viranomainen on päättänyt olla ilmoittamatta yrityslompakon tarjoajaa komissiolle. Komissio ylläpitää listaa kaikista EU:ssa olevista yrityslompakon tarjoajista (12 artikla).  

Eurooppalaisten yrityslompakoiden valvova viranomainen on suoraan ehdotuksen nojalla sama toimija, jonka jäsenvaltio on nimennyt valvovaksi viranomaiseksi eurooppalaisille digitaalisen identiteetin lompakoille muutetun eIDAS-asetuksen mukaisesti (13 artikla). Kunkin valvovan viranomaisen toimivaltaan kuuluu valvoa yrityslompakon tarjoajia, joiden päätoimipaikka on sijoittunut valvovan viranomaisen jäsenvaltioon. Valvovalla viranomaisella on kaksi keskeistä tehtävää: valvoa asetuksen vaatimusten noudattamista sekä toimia yhteyspisteenä eurooppalaisen yrityslompakon omistajan tunnistetietojen tarjoajille. Jos jokin EU:n elin tarjoaa yrityslompakkoa, sen valvovana viranomaisena toimii Euroopan komissio (15 artikla). Valvovan viranomaisen tulee valvoa vaatimusten noudattamista vain jälkikäteisin toimenpitein. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että valvovalla viranomaisella on mahdollisuus määrätä seuraamuksia ja hallinnollisia seuraamusmaksuja asetuksen velvoitteiden rikkomisesta.  

Euroopan komissiolla on myös valta puuttua eurooppalaisen yrityslompakon tarjoajan toimintaan niissä tilanteissa, joissa sisämarkkinoiden toiminnan varmistaminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä, eikä toimivaltainen valvova viranomainen ole toteuttanut vaikuttavia toimenpiteitä. Näissä tilanteissa komissio voi toteuttaa yrityslompakon tarjoajaa koskevan vaatimusten arvioinnin ja kuulla asiassa niitä jäsenvaltioita, joita asia koskee. Arvioinnin ja jäsenvaltioiden kuulemisen pohjalta komissio voi päättää korjaavista tai toimintaa rajoittavista toimenpiteistä ja antaa niistä täytäntöönpanosäädöksiä. Jäsenvaltioiden tulee toteuttaa täytäntöönpanosäädösten vaatimukset ilman aiheetonta viivytystä. 

3.6  Suhde muutettuun eIDAS-asetukseen

Eurooppalaisia yrityslompakoita koskevalla ehdotuksella tuodaan muutetun eIDAS-asetuksen mukaisten eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoiden rinnalle samankaltainen digitaalinen ratkaisu taloudellisten toimijoiden erityistarpeisiin. Yrityslompakon tekniset ominaisuudet ovat keskeisiltä osin samat kuin eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon ominaisuudet. Lisäksi yrityslompakko on yhteentoimiva eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon kanssa. Ehdotus eurooppalaisesta yrityslompakosta nojaa myös terminologialtaan muutettuun eIDAS-asetukseen (3 artikla) ja hyödyntää muutetun eIDAS-asetuksen mukaisia sähköisiä luottamuspalveluja yrityslompakon toteuttamisessa. Lisäksi jäsenvaltioiden ja komission välisessä yhteistyössä yrityslompakoihin liittyen hyödynnetään muutetun eIDAS-asetuksen 46 e artiklan nojalla perustettua eurooppalaisen digitaalisen identiteetin yhteistyöryhmää (14 artikla). Samoin yrityslompakoita koskevien täytäntöönpanosäädösten valmistelussa hyödynnetään muutetun eIDAS-asetuksen 48 artiklassa tarkoitettua eIDAS-komiteaa (19 artikla). Ehdotuksessa ehdotetaan lisäksi muutettavaksi muutettua eIDAS-asetusta. Jatkossa muutetun eIDAS-asetuksen nojalla tarjotut eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakot on suunnattu vain luonnollisten henkilöiden käyttöön (20 artikla).  

3.7  Suhde kansainvälisiin toimijoihin

Ehdotus sisältää mekanismin, jolla kolmansiin maihin sijoittuneiden toimijoiden tarjoamat yrityslompakot tai vastaavat ratkaisut voidaan todeta luotettavuudeltaan vastaaviksi eurooppalaisten yrityslompakoiden kanssa (17 artikla). Samalla tavalla voidaan todeta myös kolmansien maiden viitekehysten ja järjestelmien, jotka mahdollistavat samankaltaisten toimenpiteiden tekemisen kuin eurooppalaisella yrityslompakolla, olevan luotettavuudeltaan vastaavia eurooppalaisten yrityslompakoiden kanssa. Luotettavuuden tunnustaminen tapahtuu komission täytäntöönpanosäädöksillä. Lisäksi komissio julkaisee listaa niistä viitekehyksistä, järjestelmistä ja muista yrityslompakoista, jotka on tunnustettu vaatimuksiltaan vastaaviksi.  

Kolmansiin maihin sijoittuneilla taloudellisilla toimijoilla on mahdollisuus saada eurooppalainen yrityslompakko käyttöönsä (18 artikla). Edellytyksenä kuitenkin on, että tällaiselle taloudelliselle toimijalle on myönnetty eurooppalaisen yrityslompakon omistajan tunnistetiedot ja yksilöllinen tunniste (kts. tarkemmin jakso 3.3). Kolmansiin maihin sijoittuneet taloudelliset toimijat saavat pyytää vain yhdet omistajan tunnistetiedot ja omistajan tunnistetietojen myöntäjän on ilmoitettava tietojen myöntämisestä kyseisen jäsenvaltion valvovalle viranomaiselle. Omistajan tunnistetietojen tarjoajan tulee varmistaa, että taloudellinen toimija tunnistetaan siten kuin tiettyjen hyväksyttyjen luottamuspalvelujen käyttäjät tunnistetaan muutetun eIDAS-asetuksen 24 artiklan mukaisesti.  

3.8  Toimivallan siirto

Ehdotuksessa esitetään komissiolle siirrettäväksi monia valtuuksia antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 291 artiklan mukaisia täytäntöönpanosäädöksiä. Valtuudet on kirjoitettu pääasiassa komissiota velvoittavaan muotoon eikä komissiolla olisi harkintavaltaa täytäntöönpanosäädösten antamisessa. Täytäntöönpanosäädösten antamisessa käytettäisiin tarkastelumenettelyä komitologia-asetuksen (EU) No 182/2011 mukaisesti. 

Komissiolle ehdotetaan ensinnäkin siirrettäväksi valtaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä eurooppalaisen yrityslompakon toiminnallisuuksien sekä teknisten ominaisuuksien viitestandardeista ja tarvittaessa eritelmistä ja menettelyistä (5 artikla 5 kohta ja 6 artikla 5 kohta). Lisäksi ehdotetaan siirrettäväksi valtaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä yrityslompakon omistajan tunnistetietojen vaatimuksista sekä menettelyistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa komissiolle omistajan tunnistetietojen viralliset lähteet (8 artikla 7 kohta). Komissiolle siirrettäisiin myös valtaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä yksilöllisen tunnisteen teknisistä tiedoista, vaatimuksista ja menettelyistä mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan, että yrityslompakon omistajille ei myönnetä useita yksilöllisiä tunnisteita (9 artikla 4 kohta). Komissiolle siirrettäisiin valtaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä myös standardeista ja teknisistä tiedoista yksilölliseen sähköiseen osoitteeseen liittyen sekä tietoluokista, jotka komissiolle pitää ilmoittaa eurooppalaista digitaalista hakemistoa varten (10 artikla 6 kohta).  

Edelleen Komissiolle siirrettäisiin valtaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä eurooppalaisten yrityslompakoiden tarjoajien valvontaan liittyen niin, että komissiolla olisi valta puuttua yrityslompakon tarjoajan toimintaan niissä tilanteissa, joissa sisämarkkinoiden toiminnan varmistaminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä, eikä toimivaltainen valvova viranomainen ole toteuttanut vaikuttavia toimenpiteitä (13 artikla 10–13 kohdat, kts. myös edellä jakso 3.5). Komissiolle siirrettäisiin lisäksi valtaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla todetaan kolmannen maan tai sellaiseen sijoittautuneen palvelun tarjoajan yrityslompakon tai muun vastaavan järjestelmän olevan luotettavuudeltaan eurooppalaisia yrityslompakoita vastaava (17 artikla 1–2 kohdat, kts. myös edellä jakso 3.7).  

3.9  Loppusäännökset

Komission tulee tarkastella uudelleen asetuksen soveltamista ja raportoida siitä Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle 36 kuukauden jälkeen asetuksen voimaantulosta. Raportissa tulee arvioida eurooppalaisen yrityslompakon ydintoiminnallisuuksia, yrityslompakoiden vaatimustenmukaisuuden tasoa ja ilmoitusprosessia, seuraamustoimenpiteiden käyttöönottoa ja toimivuutta ja yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset luotettavalle viestipalvelulle. Raportissa tulee lisäksi arvioida, tulisiko asetuksen soveltamisalaa tai asetuksen vaatimuksia muuttaa. Jäsenvaltioiden tulee toimittaa komissiolle raportin tekemiseksi tarvittavat tiedot vuotta ennen raportin määräaikaa. 

Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta EU:n jäsenvaltioissa ja tulee voimaan 20 päivän jälkeen asetuksen julkaisusta EU:n virallisessa lehdessä. Sen soveltaminen alkaisi 12 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta.  

5.1  Komission vaikutusarvioinnit

Komissio järjesti julkisen kuulemisen eurooppalaisista yrityslompakoista touko-kesäkuussa 2025 ja on lisäksi käynyt keskusteluja eri sidosryhmien kanssa. Ehdotukselle on myönnetty poikkeuslupa vaikutustenarvioinnista, koska yrityslompakot perustuisivat vuonna 2021 arvioituun muutetun eIDAS-asetuksen mukaiseen eurooppalaisen digitaalisen identiteetin viitekehykseen. Ehdotuksen liitteenä on kuitenkin erillinen valmisteluasiakirja, jossa on käyty läpi ehdotuksen vaikutuksia taloudellisille toimijoille ja julkisen sektorin elimille. 

Ehdotuksella arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia sekä taloudellisille toimijoille että julkisen sektorin elimille. Ehdotuksen taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan riippuvaisia siitä, miten laajasti yrityslompakoita otetaan käyttöön taloudellisten toimijoiden toimesta. Ehdotus edistää jäsenvaltioiden julkisen sektorin elinten menettelyjen sähköistämistä. Tämä tekee komission näkemyksen mukaan jäsenvaltioiden julkisen sektorin elinten toiminnasta tehokkaampaa. Ehdotuksella edistetään myös sisämarkkinoiden tehokkaampaa toimintaa, kun harmonisoidaan taloudellisten toimijoiden asiointia eri jäsenmaissa ja näin luodaan tasapuolisemmat toimintaedellytykset taloudellisille toimijoille toimia eri jäsenmaissa. 

Komission arvioiden mukaan eurooppalaisen yrityslompakon käyttöönoton kustannukset taloudellisille toimijoille muodostuvat etenkin koulutuksista, perehdytyksistä, IT-järjestelmien integraatioista ja hankinnoista. Komission mukaan käyttöönoton hyödyt tulevat kuitenkin olemaan sen aiheuttamia kustannuksia suuremmat. Hyötyjä saadaan etenkin hallinnollisen taakan vähenemisestä, virtaviivaistetusta vaatimuksenmukaisuudesta ja laajentuneista mahdollisuuksista tarjota palveluja sisämarkkinoilla. Nämä ovat nykyisin haasteita etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille sekä mikroyrityksille. Lisäksi ehdotuksen arvioidaan tarjoavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrityslompakot eivät kuitenkaan perustu yhteen liiketoimintamalliin tai tekniseen toimintamalliin, vaan sääntely tarjoaa joustavuutta ja tilaa innovaatioille sekä pyrkii teknologianeutraliteettiin. 

Ehdotuksella on vaikutusta julkisen sektorin elimiin erityisesti niiltä osin, kun niiden pitää hyväksyä yrityslompakko. Komissio on kuitenkin esittänyt siirtymäaikoja jäsenvaltioiden velvoitteille. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee järjestää menettelyt yrityslompakoiden ilmoittamiseen ja valvontaan. Komission mukaan tähän liittyvää hallinnollista taakkaa vähentää valvonnan keskittyminen jälkikäteisiin toimenpiteisiin ja ilmoittamismenettelyn hyödyntäminen etukäteisen hyväksynnän sijaan.  

Ehdotuksen mukaan eurooppalaisia yrityslompakoita tulee olla mahdollista tarjota joustavasti siten, että niihin voidaan tarjota uusia kyvykkyyksiä ja siten edistää kilpailua markkinoilla. Taloudellisten toimijoiden osalta hallinnollisten toimenpiteiden yksinkertaistaminen antaa niille mahdollisuuden keskittyä kasvuun, innovaatioihin ja laajentumiseen. Ehdotuksella parannetaan komission näkemyksen mukaan tiedon laatua ja luotettavuutta, mahdollistetaan automatisoidumpaa tietojenkäsittelyä ja siten vähennetään inhimillisten virheiden määrää sekä poistetaan prosessien päällekkäisyyttä. Komission mukaan ehdotuksella vähennetään myös riippuvuutta kriittisistä palveluntarjoajista, parannetaan kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta ja edistetään digitaalista suvereniteettia. Haasteina yrityslompakoiden käyttöönotoille nähdään etenkin integraatioiden monimutkaisuus sekä tarve ohjeistukselle ja tukitoimenpiteille. 

Suomen näkökulmasta ehdotuksen valmistelussa ei ole käsitelty riittävästi vaikutuksia jo digitalisoituneeseen yhteiskuntaan, jossa suuri osa taloudellisille toimijoille tarjottavista palveluista on jo nykyisellään tarjolla sähköisesti. Eurooppalainen yrityslompakko tulee olemaan Suomessa rinnakkainen tapa taloudellisille toimijoille asioida julkisen sektorin elinten kanssa sähköisesti. Ehdotuksen vaikutukset ovat todennäköisesti merkittävimmät niissä jäsenvaltioissa, joissa ehdotuksen täytäntöönpanon myötä digitalisoidaan nykyisin vielä manuaalisia ja paperipohjaisia palveluja. Ehdotuksen velvoitteissa korostuu sähköisten asiakirjojen ja ilmoitusten lähettäminen ja vastaanottaminen, jonka rinnalla merkittäviä kustannushyötyjä voitaisiin saada edistämällä koneluettavan tiedon välittämistä eri toimijoiden kesken. Nämä tavoitteet tukevat toisiaan, kun molempia kehitetään yhteisesti EU:n tasolla. Yrityslompakon mahdollisia käyttötapauksia käydään läpi vain yleisellä tasolla, vaikka ehdotuksessa julkisen sektorin elimiä velvoitetaan laajasti hyväksymään yrityslompakko erityyppisissä hallinnollisissa menettelyissä. 

5.2  Taloudelliset vaikutukset

Ehdotuksella on taloudellisia vaikutuksia julkisen sektorin elimille, sillä niillä on velvollisuus mahdollistaa tiettyjen toimenpiteiden toteuttaminen eurooppalaisella yrityslompakolla sekä ottaa myös itselleen käyttöön eurooppalainen yrityslompakko. Velvollisuus ei rajoitu rajat ylittäviin käyttötilanteisiin, vaan se koskee myös kansallisia käyttötilanteita. Velvoitteiden toteuttamisesta aiheutuu julkisen sektorin elimille sekä kertaluonteisia että jatkuvia kustannuksia. Ehdotuksen mukaan eurooppalaiset yrityslompakot tarjotaan markkinaehtoisesti ja siten velvoitteiden toteuttamiseen arvioidaan liittyvän kertaluonteisina kustannuksina ainakin hankinta-, käyttöönotto-, koulutus-, perehdyttämis- ja integraatiotoimenpiteitä. Osa näistäkin toimenpiteistä voi kuitenkin olla luonteeltaan jatkuvia. Kertaluonteisten kustannusten suuruuteen vaikuttavat etenkin tarvittavien teknisten muutosten määrä julkisen sektorin elimien olemassa olevien järjestelmien ja yrityslompakon yhteensovittamiseksi.  

Mitä pienemmästä julkisen sektorin elimestä on kyse, niin sitä todennäköisempää on, että sille aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat suhteessa saavutettuun hyötyyn. Pienemmät julkisen sektorin elimet saattavat joutua hankkimaan esimerkiksi väliaikaista erityisosaamista ehdotuksen velvoitteiden täyttämiseksi ja niiden resurssit voivat muutoinkin olla rajallisemmat. Vaihtelua julkisen sektorin elimien koossa ja valmiuksissa ottaa yrityslompakko käyttöön voi olla esimerkiksi kunnissa, joiden koko ja digitalisaation aste voi vaihdella merkittävästi. Etenkin pienille kunnille ehdotuksen vaikutukset voivat muodostua suuriksi suhteessa saatavaan hyötyyn ja tehtyihin investointeihin. Jatkovalmistelun aikana on tärkeää arvioida vaikutuksia erityisesti pieniin julkisen sektorin elimiin ja varmistaa, että velvollisuudet eivät ole niiden näkökulmasta kohtuuttomia. Sähköinen asiointi julkisen sektorin elimien kanssa on Suomessa jo nykyisin laajasti mahdollista. Ehdotuksen velvoitteiden toteuttaminen käytännössä tarkoittaakin usean julkisen sektorin elimen kohdalla rinnakkaisen ja osittain päällekkäisen asiointitavan tarjoamista ja ylläpitämistä. Tästä johtuen julkisen sektorin elimille aiheutuu myös osittain päällekkäisiä tai turhia kustannuksia.  

Ehdotuksen velvoitteiden toteuttamisesta johtuvia jatkuvia kustannuksia arvioidaan syntyvän ainakin eurooppalaisen yrityslompakon käyttämiseen liittyvistä lisenssi- ja ylläpitokustannuksista. Yrityslompakoiden käytölle voi syntyä erilaisia lisenssimalleja eli tapoja käyttää yrityslompakoita ja maksaa niiden käytöstä. Näiden erilaisten käyttötapojen ja lisenssimallien vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikea arvioida tarkemmin. Kustannusten maltillisuutta edistää, jos markkinoille syntyy useita yrityslompakon tarjoajia ja kilpailua. Jatkuviin kustannuksiin arvioidaan vaikuttavan erityisesti myös se, kuinka monta henkilöä yhden julkisen sektorin elimen sisällä hyödyntää yrityslompakkoa. Jos julkisen sektorin elimen sisällä yrityslompakkoa käyttäviä henkilöitä on runsaasti, niin kustannukset voivat hyvin alustavien arvioiden mukaan olla vuositasolla kymmeniä tai satoja tuhansia euroja, mutta pienempien elimien osalta jatkuvat kustannukset voisivat pysyä alhaisempina. Edellä esitetty arvio perustuu siihen oletukseen, että isommissa julkisen sektorin elimissä käyttäjiä voisi olla jopa useita satoja, kun taas pienemmissä elimissä käyttäjiä voisi olla vain muutama. Yrityslompakolla asioimisesta voitaisiin periä maksuja vastaavalla tavalla kuin nykyisin.   

Edellä kuvatut kertaluonteiset ja jatkuvat kustannukset ovat lähtökohtaisesti samankaltaisia myös taloudellisille toimijoille, kun ne ottavat käyttöön ja käyttävät eurooppalaista yrityslompakkoa. Niiden osalta kustannukset ovat kuitenkin vapaaehtoisia, sillä ehdotus ei sisällä taloudellisiin toimijoihin kohdistuvaa velvollisuutta ottaa yrityslompakkoa käyttöön ja käyttää sitä toimenpiteiden tekemiseen. Vaikka markkinaehtoisen yrityslompakoiden tarjonnan voidaan arvioida pitävän yrityslompakoiden kustannusvaikutukset maltillisina, niin nämä kustannushyödyt eivät välttämättä toteudu pienten ja keskisuurten yritysten tapauksessa, jos jatkuvat kustannukset muodostuvat suuriksi suhteessa taloudellisen toimijan kokoon. 

Eurooppalaisen yrityslompakon käyttöönotto voi laskea taloudellisten toimijoiden kustannuksia etenkin rajat ylittävässä asioinnissa, sillä se on yhteisesti hyväksytty tapa taloudellisen toimijan ja sen valtuutetun edustajan sähköiseen tunnistamiseen. Suomalaisille taloudellisille toimijoille voi lisäksi syntyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia kansallisesti ja sisämarkkinoilla, jos ne ryhtyvät tarjoamaan eurooppalaista yrityslompakkoa tai siihen liittyviä palveluita. Tarjoamisen edellytyksiä voi edistää, että yrityslompakoiden tarjoaminen perustuu ilmoituksiin eikä etukäteisiä sertifiointi- ja vaatimuksenmukaisuusmenettelyjä tarvita. Lisäksi erilaiset nykyisin olemassa olevat välityspalvelut voivat välittää yrityslompakoiden tarjoamia tietoja. 

Eurooppalaisen yrityslompakon avulla voidaan saavuttaa mahdollisesti kustannussäästöjä prosessien digitalisoimisen myötä. Lisäksi yrityslompakko tarjoaa mahdollisuuden saada digitalisaation piiriin uusia taloudellisia toimijoita. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa siirtämällä esimerkiksi posti-, puhelin- ja käyntiasiointia digitaaliseksi ja vähentämällä manuaalista käsittelyä. Kustannussäästöt ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, miten laajasti eurooppalaisia yrityslompakoita otetaan käyttöön, miten hyvin sillä voidaan täydentää olemassa olevia asiointitapoja ja millaisia kustannuksia se aiheuttaa. Lähtökohtaisesti julkisen sektorin elinten hyötyjen voidaan arvioida toteutuvat heikommin kuin taloudellisten toimijoiden. Lisäksi olisi huomioitava, että sektori- ja toimialakohtaiset hyödyt voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Kustannussäästöpotentiaali jää vähäisemmäksi, jos kyse on vain rinnakkaisesta tai osin päällekkäisestä toiminnasta nykyisten asiointitapojen kanssa. Jos yrityslompakoiden käyttö kuitenkin yleistyy, niin on myös mahdollista siirtää joitain nykyisiä menettelyjä kokonaan yrityslompakolla tapahtuvaksi, kuten sähköisten asiakirjojen toimittamiseen liittyvät palvelut. 

5.3  Lainsäädännölliset vaikutukset

Ehdotus on säädöstyypiltään asetus, joten se on sellaisenaan Suomessa sovellettavaa oikeutta eikä lähtökohtaisesti vaadi erillistä kansallista täytäntöönpanoa. Tästä näkökulmasta jatkovalmistelussa olisi tärkeää arvioida, että ehdotus ei lisää liiallista tai turhaa sääntelyä.  

Eurooppalaisia yrityslompakoita koskevan ehdotuksen vaikutuksia kansalliseen yrityksiä ja yhteisöjä koskevaan lainsäädäntöön on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida laajasti tai tyhjentävästi. Alustavasti voidaan kuitenkin arvioida, että ehdotuksen vaikutukset ovat jossain määrin rajalliset, sillä se ei sääntele taloudellisten toimijoiden oikeudellista muotoa, taloudellisia toimijoita koskevien menettelyjen sisältöä tai vaatimuksia taikka kussakin taloudellista toimijaa koskevassa menettelyssä tarvittavia tietoja tai asiakirjoja. Sen sijaan kyse on ensisijaisesti taloudellisten toimijoiden tarpeisiin kehitettävän uudenlaisen sähköisen asioinnin välineen sääntelystä. Lisäksi voidaan arvioida, että ehdotuksella ei ole ainakaan merkittäviä vaikutusta taloudellisten toimijoiden valtuuksia tai edustamisoikeutta koskevaan sääntelyyn. Tällaisia tietoja pitää pystyä hyödyntämään yrityslompakon käytössä, mutta tietojen osalta nojataan kansallisiin virallisiin lähteisiin.  

Ehdotuksella arvioidaan olevan vaikutuksia olemassa olevaan taloudellisia toimijoita koskevaan rekisterilainsäädäntöön. Tällä hetkellä kattavasti tiedot taloudellisista toimijoista on saatavilla Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin rekisteröidyistä yrityksistä ja yhteisöistä siten, että tiedot sisältävät myös edustamiseen oikeutetut. Vastaavasti tiedot ovat saatavilla myös säätiörekisteristä ja yhdistysrekisteristä, mutta näiden rekisterien tietojen kattavuus edustamiseen oikeutetuista ei ole vastaavalla tasolla kuin kaupparekisterin tiedot. On myös olemassa sellaisia taloudellisia toimijoita, joita ei ole lainkaan merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämiin perusrekistereihin, mutta joille tulee ehdotuksen mukaisesti pystyä tulevaisuudessa myöntämään eurooppalaisen yrityslompakon omistajan tunnistetiedot yrityslompakon käyttämiseksi. Monen tällaisen toimijan perustiedot ilmenevät nykyisin yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä perustuen siihen, että toimija on merkitty Verohallinnon ylläpitämään kantarekisteriin. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään ei kuitenkin talleteta edustamiseen oikeutettuja. Ehdotuksen mukaan myös julkisen sektorin elimillä tulee olla käytössä yrityslompakko ja myös niille tulee vastaavasti pystyä myöntämään omistajan tunnistetiedot. Julkisen sektorin elimiä ei kuitenkaan ole nykyisin rekisteröity.  

Ehdotuksella voi olla vaikutusta julkisen sektorin elimien sähköisiä palveluja koskevaan lainsäädäntöön, sillä ehdotus velvoittaa mahdollistamaan tiettyjen toimenpiteiden tekemisen sähköisesti eurooppalaisella yrityslompakolla. Nykyisin viranomaisten sekä muiden julkista hallintotehtävää hoitavien velvollisuudesta tarjota digitaalisia palveluja hallinnon asiakkaille sekä tähän liittyvistä velvollisuuksista säädetään laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Laissa säädetään esimerkiksi digitaalisten palvelujen suunnittelusta ja ylläpidosta, digitaalisten palvelujen tarjoamisesta ja palvelun käyttäjän sähköisestä tunnistamisesta. Laissa hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016) säädetään yhteisistä tukipalveluista, palvelujen toiminnallisuuksista, palvelutuottajien vastuista ja tehtävistä sekä henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelystä palvelujen tuottamiseksi. Lisäksi laissa säädetään velvollisuudesta ja oikeudesta käyttää yhteisiä palveluja. Ehdotuksen vaikutukset edellä kuvattuun lainsäädäntöön ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, millaiseksi julkisen sektorin elimien velvollisuudet ehdotuksessa lopulta muotoutuvat ja miten niiden toteutuminen toiminnallisesta näkökulmasta varmistetaan kansallisesti ehdotuksen täytäntöönpanon yhteydessä.  

Valtiovarainministeriössä on käynnissä Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hanke (VM031:00/2024). Hankkeessa valmistellaan ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi, jotka ovat välttämättömiä muutetun eIDAS-asetuksen velvoitteiden kansalliseksi toteuttamiseksi. Muutettua eIDAS-asetusta täydentävässä kansallisessa lainsäädännössä on esimerkiksi tarpeen määritellä eurooppalaisia digitaalisen identiteetin lompakoita varten kansallinen valvova viranomainen sekä oikeushenkilöiden tunnistetietojen tarjoaja. Eurooppalaisia yrityslompakoita koskevalla ehdotuksella voi olla vaikutuksia muutettua eIDAS-asetusta täydentävään kansallisen lainsäädäntöön. Yrityslompakoita koskevassa ehdotuksessa on ehdotettu sääntelyä vastaavista rooleista, joista on arvioitu olevan tarpeen säätää jo muutetun eIDAS-asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä. Ehdotuksen vaikutuksia on kuitenkin mahdollista arvioida tarkemmin vasta sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt muutettua eIDAS-asetusta täydentävät kansalliset lainsäädäntöehdotukset ja niiden sisältö on varmistunut. Lainsäädäntöehdotukset on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian vuonna 2026.  

5.4  Viranomaisvaikutukset

Ehdotuksen julkisen sektorin elimiin kohdistuvilla velvoitteilla on vaikutusta käytännössä kaikkiin sellaisiin toimijoihin, jotka sisältyvät ehdotuksen julkisen sektorin elimen määritelmään ja jotka tarjoavat asiointipalveluja taloudellisille toimijoille. Vaikutukset ovat siten laajat ja läpileikkaavat koko kansallisen julkisen sektorin. Kunkin julkisen sektorin elimen tulee osaltaan toteuttaa ehdotuksen velvollisuudet eli mahdollistaa eurooppalaisella yrityslompakolla tiettyjen toimenpiteiden toteuttaminen ja jokaisella elimellä tulee olla yrityslompakko käytössä. Näiden velvoitteiden toteuttaminen aiheuttaa todennäköisesti ainakin taloudellisia vaikutuksia, joita on avattu tarkemmin edellä jaksossa 5.2. Ehdotus voi lisäksi helpottaa ja sujuvoittaa julkisen sektorin palvelujen tarjoamista rajat ylittävästi. Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä vaikea arvioida tarkemmin, mihin kaikkiin tahoihin vaikutukset ulottuvat ja mitkä vaikutukset tätä konkreettisemmalla tasolla kunkin toimijan kohdalla ovat. On esimerkiksi vielä epäselvää, miten velvollisuus toteutetaan julkisen sektorin elimen sisäisesti, jos sillä on useita erillisiä toimintoja, mutta vain yksi y-tunnus. 

Ehdotuksen neuvottelujen aikana on tarpeen arvioida vielä tarkemmin, miten eurooppalaiset yrityslompakot voivat täydentää olemassa olevia järjestelmiä, kuten yhteisestä digitaalisesta palveluväylästä annettuun asetukseen (EU) 2018/1724 (myöhemmin SDG-asetus) ja sen nojalla toteutettuun yhden kerran tekniseen järjestelmän (myöhemmin OOTS-järjestelmä) kautta toteutettavia toimenpiteitä, ja kansallisesti toteutettuja taloudellisten toimijoiden sähköisen asioinnin menettelyjä. Julkisen sektorin elimiin kohdistuvien vaikutusten toteutumisen kannalta on lisäksi merkitystä, miten Suomessa päätetään hyödyntää ehdotuksen sisältämiä siirtymäaikoja ja mahdollisia vaihtoehtoisia toimintatapoja siirtymäajalla. Lisäksi joissain tilanteissa eurooppalaisella yrityslompakolla voi asioida myös kolmansiin maihin sijoittuneet taloudelliset toimijat, joten julkisen sektorin elinten palveluiden tarjoaminen myös näissä tilanteissa tulee huomioida. 

Ehdotuksella on vaikutusta Patentti- ja rekisterihallituksen toimintaan. Yleisesti eurooppalaisiin yrityslompakoihin liittyviä kansallisia tavoitteita on edistetty Patentti- ja rekisterihallituksen Yritysten digitalous-yksikössä. Eurooppalaisen yrityslompakon avulla voi olla mahdollista edistää myös kansallisesti asetettuja tavoitteita. Patentti- ja rekisterihallitus on nykyisin keskeinen taloudellisiin toimijoihin liittyvä rekisteriviranomainen Suomessa. Ehdotuksella on siten todennäköisesti vaikutuksia sen toimintaan liittyen eurooppalaisen yrityslompakon omistajan tunnistetietojen tarjoamiseen yrityslompakkoon. On myös mahdollista, että nykyisiä Patentti- ja rekisterihallituksen rekistereitä on ehdotuksen velvoitteiden toteuttamiseksi tarve laajentaa tai perustaa kokonaan uusia rekistereitä ja rekisteröintimenettelyjä. Jos Patentti- ja rekisterihallitukselle tulee uusia rekisterinpitotehtäviä, on sillä merkittäviä resurssivaikutuksia rekisterien teknisen toteutuksen ja niiden ylläpidon kannalta. Myös muutokset olemassa oleviin rekistereihin ja rekisterimenettelyihin aiheuttavat hyvin todennäköisesti resurssitarpeita. Tässä vaiheessa taloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan pystytä vielä arvioimaan tarkemmin.  

Patentti- ja rekisterihallitus vastaa myös EU:n kaupparekisterien yhteisjärjestelmän (myöhemmin BRIS-järjestelmä) kansallisesta toteutuksesta. Ehdotuksessa on nostettu esiin tarve yhteensovittaa BRIS-järjestelmän ja niin kutsutun edunsaajatietopalvelun (myöhemmin BORIS-palvelu) kyvykkyyksiä eurooppalaisten yrityslompakoiden kanssa. Tähän liittyy mahdollisesti myös tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista annetussa direktiivissä (EU) 2017/1132 (myöhemmin yhtiöoikeusdirektiivi) tarkoitetun EUID-tunnisteen käytön laajentaminen.  

Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hankkeessa Patentti- ja rekisterihallitukselle on lisäksi ehdotettu roolia oikeushenkilön tunnistetietojen tarjoajana liittyen eurooppalaisiin digitaalisen identiteetin lompakoihin. Ehdotus voi aiheuttaa muutostarpeita muutetun eIDAS-asetuksen täydentävään kansalliseen sääntelyyn ja siten myös Patentti- ja rekisterihallituksen rooliin oikeushenkilön tunnistetietojen tarjoajana. Vaikutukset Patentti- ja rekisterihallitukseen tältä osin voidaan kuitenkin arvioida tarkemmin vasta, kun eduskunta on käsitellyt muutettua eIDAS-asetusta täydentävät kansalliset lainsäädäntöehdotukset ja niiden sisältö on varmistunut. 

Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hankkeessa Liikenne- ja viestintävirastolle on ehdotettu roolia valvovana viranomaisena. Eurooppalaisia yrityslompakoita koskevan ehdotuksen mukaan valvova viranomainen on sama, kuin muutetun eIDAS-asetuksen mukainen valvova viranomainen. Siten ehdotuksella voi olla vaikutuksia Liikenne- ja viestintävirastoon. Eurooppalaiset yrityslompakot ja niihin kytkeytyvät sähköiset luottamuspalvelut tulevat lisäämään Liikenne- ja viestintäviraston valvontatehtävien määrää. Ehdotuksessa valvontatoimenpiteet keskittyvät kuitenkin jälkikäteiseen valvontaan ja ovat siten saman tyyppisiä kuin nykyisin ei-hyväksytyillä luottamuspalveluilla. Liikenne- ja viestintävirastolla on jo nykyisin erittäin rajalliset mahdollisuudet tehdä ei-hyväksyttyihin luottamuspalvelun tarjoajiin kohdistuvia jälkikäteisiä valvontatoimenpiteitä. Uudet valvontatehtävät edellyttävät Liikenne- ja viestintäviraston resurssien lisäämistä. Valvovana viranomaisena Liikenne- ja viestintävirasto toimii myös yrityslompakon omistajan tunnistetietojen tarjoajien keskitettynä yhteyspisteenä, mikä edellyttää tähän liittyvien tuki- ja ohjeistustoimien resursointia. Vaikutukset Liikenne- ja viestintävirastoon voidaan kuitenkin arvioida tarkemmin vasta, kun eduskunta on käsitellyt muutettua eIDAS-asetusta täydentävät kansalliset lainsäädäntöehdotukset ja niiden sisältö on varmistunut. 

Ehdotuksella on vaikutuksia Digi- ja väestötietovirastoon. Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa suomalaisille taloudellisille toimijoille Suomi.fi-palveluja ja ehdotuksella voi olla vaikutuksia niiden hyödyntämiseen eurooppalaisten yrityslompakoiden toteuttamisessa. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi yritysten valtuustietojen hallinnan toiminnot (Suomi.fi-valtuudet), viestipalvelu taloudellisille toimijoille (Suomi.fi-viestit) sekä hyväksytyt sähköiset leimat ja allekirjoitukset. Lisäksi uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hankkeessa Digi- ja väestötietovirastolle on ehdotettu roolia eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon tarjoajana. Kyse ei kuitenkaan ole Digi- ja väestötietoviraston yksinoikeudesta vaan myös muut toimijat voivat tarjota eurooppalaista digitaalisen identiteetin lompakkoa. Ehdotuksen mukaan eurooppalaisten yrityslompakoiden tulee olla yhteentoimivia eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoiden kanssa ja tällä voi olla vaikutusta niiden käytännön toteuttamiseen. Lisäksi Digi- ja väestötietovirasto toimii nykyisin Suomen edustajana muutetun eIDAS-asetuksen nojalla perustetussa eurooppalaisen digitaalisen identiteetin yhteistyöryhmässä, jonka puitteissa tehdään ehdotuksen mukaan jatkossa yhteistyötä myös yrityslompakoihin liittyen. 

On huomioitava, että mikäli yrityslompakoiden käyttö yleistyy ja niiden kautta välitettävät varmennetut sähköiset asiakirjat liikkuvat yrityslompakoiden välillä, tämä mahdollistaa useammalle viranomaiselle koneluettavan varmennetun datan hyödyntämisen laajamittaisesti. Tämä voi vaikuttaa hallinnollisen taakan ja viranomaisten sisäisten prosessien kevenemiseen. Lisäksi yrityslompakoiden hyödyntämisellä voitaisiin edistää harmaan talouden torjuntaa, koska yrityslompakoiden kautta välitettyjen tietojen alkuperä ja luotettavuus voidaan varmentaa. Tämä vähentää riskiä esim. tekoälyn avulla tuotetun tai muutoin manipuloidun aineiston hyödyntämisessä. 

5.5  Vaikutukset taloudellisiin toimijoihin

Eurooppalainen yrityslompakko voi helpottaa taloudellisten toimijoiden asiointia julkisen sektorin elinten kanssa etenkin niissä tilanteissa, joissa on tähän asti jouduttu nojautumaan fyysiseen tai paperipohjaiseen asiointiin tai joissa on useita päällekkäisiä hallinnollisia menettelyjä. Yrityslompakon käyttö on kuitenkin taloudellisille toimijoille vapaaehtoista ja siten vaikutukset ovat riippuvaisia siitä, ottavatko taloudelliset toimijat yrityslompakkoa käyttöön. Vapaaehtoisuuden arvioidaan olevan kuitenkin tärkeää erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrityslompakolla saatavien hyötyjen toteutuminen edellyttää myös, että taloudelliset toimijat integroivat yrityslompakon osaksi omia prosessejaan. Yrityslompakon mahdollistama automaatio edistää taloudellisten toimijoiden kustannuskilpailukykyä ja voi laskea kustannuksia, kun entistä useammat manuaalista työtä edellyttävät liiketoimintaprosessien vaiheet voidaan käsitellä automaattisesti. 

Nykyisin taloudellisilla toimijoilla ei ole Suomessa tehokasta tapaa rajat ylittävään sähköiseen tunnistamiseen. Kansallisesti taloudelliset toimijat voivat tunnistautua sähköisessä asioinnissa esim. siten, että ensin tunnistetaan luonnollinen henkilö ja tämän jälkeen tarkastetaan luonnollisen henkilön valtuus toimia taloudellisen toimijan puolesta. Tämä kansallinen toimintapa pysyy käytössä myös jatkossa. Jatkossa sekä sähköinen tunnistautuminen että valtuuden osoittaminen voidaan kuitenkin toteuttaa yrityslompakon avulla ilman muita lisätoimenpiteitä tai tarkistuksia. Ehdotus voi selkeyttää lisäksi erityisesti itsenäisten ammatinharjoittajien ja yksityisten elinkeinonharjoittajien asemaa sähköisessä asioinnissa, sillä myös ne voivat hyödyntää yrityslompakkoa ja siten osoittaa selkeästi, milloin he asioivat itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana. 

Eurooppalainen yrityslompakko antaa yrityksille entistä helpomman tavan hyödyntää muutetun eIDAS-asetuksen mukaisia sähköisiä luottamuspalveluita. Yrityslompakon avulla on mahdollista saada sähköiset luottamuspalvelut käyttöön yhdellä kertaa sen sijaan, että luottamuspalveluita jouduttaisiin hankkimaan erillisillä sopimuksilla eri toimijoilta. Tämä edistää liiketoimintaprosessien digitalisointia ja automatisointia erityisesti rajat ylittävässä käytössä. Lisäksi erityisesti hyväksyttyjen luottamuspalvelujen käyttäminen luo luottamusta eri toimijoiden väliseen sähköiseen asiointiin, sillä ne tarjoavat korkeimman luottamuksen tason sähköisessä asioinnissa. Yrityslompakot mahdollistavat taloudellisille toimijoille niihin liittyvien sähköisten todistusten hallinnoinnin yhdessä paikassa. Lisäksi yrityslompakko tarjoaa mahdollisuuden tuottaa ja laskea liikkeelle sähköisiä todistuksia, mikä edistää koneluettavan ja varmennetun yritystiedon laajempaa hyödyntämistä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Yrityslompakon käytöllä voidaan myös paremmin varmistua asiakirjojen ja ilmoitusten sisältämien tietojen eheydestä ja alkuperästä, kun nämä voidaan lähtökohtaisesti allekirjoittaa tai leimata sähköisesti luotettavalla tavalla ja niihin voidaan sisällyttää myös sähköiset varmennettavat aikaleimat. 

Yrityslompakkoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi rahanpesulainsäädännön edellyttämien asiakkaan tuntemisprosessien tehokkaampaan toteuttamiseen, kun asiakirjat siirtyvät varmennettuina yhtä kanavaa pitkin yritykseltä pankille. Lompakoiden välillä on mahdollista siirtää sähköisiä liiketoimintatositteita ja tehostaa tilaus-toimitusketjuja kansallisesti ja rajat ylittävästi. Viranomiaset hyötyvät myös sähköisten, varmennettujen tositteiden liikkumisesta lompakoiden välillä ja näitä on mahdollista hyödyntää useissa rekisteröinnin, lupaprosessien, raportoinnin sekä tiedonkeruun tilanteissa, joka myös keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa. Nämä hyödyt syntyvät siitä, että asiakirjat siirtyvät toimijoiden välillä varmennettuina, sähköisinä asiakirjoina yhtä kanavaa pitkin sen sijaan, että toimijat lähettävät useita eri dokumentteja monista eri kanavista asian hoitoa varten. 

Ehdotuksen mukaan eurooppalaiset yrityslompakot sisältävät sisäänrakennetun käyttövaltuuksien hallinnan, jolloin taloudellinen toimija voi itsenäisesti vastata valtuuksien myöntämisestä valtuutetuille edustajille hyödyntämään yrityslompakoiden eri toiminnallisuuksia. Tämä voi siirtää vastuuta valtuustietojen hallinnasta taloudellisille toimijoille itselleen ja vähentää tarvetta ylläpitää tietoa valtuutetuista edustajista keskitetyissä rekistereissä. Näin voidaan parantaa tietojen ajantasaisuutta, kun valtuustietojen hallinta voidaan automatisoida perustuen taloudellisten toimijoiden sisäisiin vastuisiin ja roolituksiin. Valmistelun aikana on kuitenkin tarpeen täsmentää yrityslompakoiden käyttövaltuushallinnan suhdetta ja vaikutuksia kansallisiin rekisteripohjaisiin valtuuksiin, joita hallinnoidaan Suomi.fi-valtuuksien kautta. 

Eurooppalaisia yrityslompakoita tarjotaan markkinaehtoisesti ja on oletettavaa, että niiden tarjoamisessa syntyy kilpailua. Täysin vastaavia palvelukokonaisuuksia ei tällä hetkellä ole tarjolla. Nykyisin vahvaa sähköistä tunnistamista tarjotaan Suomessa markkinaehtoisesti vahvan sähköisen tunnistamisen luottamusverkostossa, josta säädetään laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009). Kuten edellä on todettu, oikeushenkilöille ei kuitenkaan ole nykyisin tarjolla vahvoja sähköisen tunnistamisen välineitä. Yrityslompakoiden toiminnallisuuksiin kuuluvia sähköisen allekirjoittamisen ja leimaamisen palveluita on tarjolla markkinoilla, mutta niitä tarjotaan yleensä erillisinä palveluina. Sähköisten attribuuttitodistusten tarjonnan osalta palvelut ovat vasta kehittymässä. Yrityslompakoiden mahdolliset lisätoiminnallisuudet voivat luoda kilpailuetua yrityslompakoita tarjoaville yrityksille ja edistää innovaatioita, jotka mahdollistavat yrityslompakoilta tavoiteltujen hyötyjen toteutumista esimerkiksi prosessien automatisoinnin kautta.