3.1  Pääoman korvaaminen

UK:n EU-eron myötä EIP:n merkitty pääoma pienenee UK:n reilulla 16 prosentin osuudella eli 39,5 miljardilla eurolla. Pääoman korvaaminen on välttämätöntä pankin rahoituksellisen vahvuuden turvaamiseksi, pankin velkaantuneisuusasteen pysyttämiseksi sääntömääräisissä puitteissa, pankin luottoluokituksen säilyttämiseksi ja samalla pankin liiketoimintamallin ylläpitämiseksi.  

EIP:n hallintoneuvosto on kokouksessaan 17.7.2018 päättänyt esittää pankin valtuustolle pankin merkityn pääoman korvaamista 39 195 022 000 eurolla. Summa vastaa UK:n osuutta pankin merkitystä pääomasta, jonka pankki menettää UK:n EU-eron myötä. Samalla UK myös lakkaa olemasta Euroopan investointipankin jäsen. Pääoman korvaaminen toteutetaan siten, että jäljelle jäävät osakkaat merkitsevät edellä mainitun pääoman suhteessa nykyisiin pääomaosuuksiinsa ja pankin vararahastoista siirretään 3 495 903 950 euroa pankin maksettuun pääomaan. Näin maksetun pääoman suhteellinen osuus merkitystä pääomasta säilyy ennallaan ja pääoman korvaamiseen ei sisälly jäsenmailta vaadittavaa maksettavaa pääomaa. Näin ollen pääoman korvaamisesta ei aiheudu Suomelle välittömiä maksuvelvoitteita. Suomen osuus Euroopan investointipankin pääomasta nousee nykyisestä 1,27 prosentista 1,52 prosenttiin. Pääoman korvaamisen on tarkoitus astua voimaan UK:n EU-eron myötä 29.3.2019. Ministeritason päätös asiassa on käsiteltävänä EIP:n valtuuston kirjallisessa menettelyssä. Kansallinen päätös itse pääomankorotuksesta edellyttää Suomessa eduskunnan suostumusta. Valtuus on tarkoitus sisällyttää vuoden 2018 II lisämenoarvioesitykseen. 

3.2  Brexitin vaikutus pankin pääomaan sekä UK:n toimet

UK:n EU-eron myötä EIP:n merkitty pääoma vähenee 39,5 miljardia euroa. Pankki palauttaa erosopimuksen mukaisesti UK:lle sen merkitsemästä pääomasta sen maksaman pääomaosuuden 3,5 miljardia euroa kahdessatoista vuotuisessa erässä. Pankin lainasalkku UK:ssa on noin 50 miljardia euroa. Erosopimuksen mukaan UK on eronsa jälkeen edelleen vastuussa merkityn pääomansa suhteessa pankin erosopimuksen voimaantuloon asti kertyneestä rahoitustoiminnasta erosopimuksessa tarkemmin määriteltävän takausjärjestelyn kautta. Tämä takausvastuu pienenee pankin lainasalkun erääntymisen mukaisesti – takausjärjestely koskee pankin koko lainasalkkua, ei pelkästään UK:lle myönnettyjä lainoja. UK on myös sitoutunut ylläpitämään EIP:lle myönnetyt privilegiot ja erioikeudet siihen saakka, kun pankin Brexitiä edeltävä portfolio on kokonaan erääntynyt. 

3.3  Vaikutukset pankin toimintaan

Pankin pääoman pieneneminen vaikuttaisi välittömästi pankin riskiparametreihin. Pankin perussäännön 16 artiklan mukaan pankin velkojen ja omien varojen suhde (engl. gearing ratio), saa olla enintään 250 prosenttia laskettuna pankin merkitystä pääomasta, reserveistä sekä ylijäämästä. UK:n takausta ei pankin sääntöjen mukaan huomioida pankin velkaantuneisuussuhdelukuja laskettaessa. 

Pankki on arvioinut, että mikäli Brexitin johdosta ei ryhdytä pääomatilannetta korjaaviin toimenpiteisiin, pankin lainanantoa joudutaan leikkaamaan huomattavasti. Luotonantoa tulisi vähentää arviolta 100 miljardia euroa kolmen vuoden aikana. Ilman toimenpiteitä, velkaantuneisuusaste ylittäisi sääntömukaisen rajan. Pankin vakavaraisuusaste (engl. solidity ratio) heikkenee puolestaan UK:lle palautettavan 3,5 miljardin euron maksetun pääoman osalta.  

EIP:lle AAA-luokitus on aivan keskeinen toimintaedellytys. EIP ei ole budjettirahoitteinen instituutio, vaan pankki rahoittaa toimintansa laskemalla liikkeeseen velkakirjoja vuosittain noin 60 miljardin euron edestä kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Luottoluokituksen heikentyminen johtaisi lainanottokustannusten kasvun ohella myös nykyisten velkakirjahaltijoiden määrän kutistumiseen, koska useat institutionaaliset sijoittajat voivat sijoittaa ainoastaan AAA-velkakirjoihin. Luottoluokittajat, kuten Standard & Poor’s, ovat Brexitin takia ryhtyneet tarkastelemaan pankin luottoluokitusta entistä tarkemmin sekä arvioimaan jäsenmaiden tukea pankille sekä pankin merkitystä jäsenmaille yhä kriittisemmin. 

3.4  Rahoituksen kysyntään vaikuttavat seikat ja merkitys suomalaisille lainansaajille

EIP:n rahoitukselle on arvioitu olevan tarvetta myös jatkossa huolimatta siitä, että Euroopan talous on elpymässä. Investoinnit infrastruktuuriin ja ilmastohankkeisiin ovat edelleen alhaisemmalla tasolla kuin ennen kriisiä. Alhaiset investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin heikentävät Euroopan kilpailukykyä suhteessa Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Useassa EU-maassa monet pk-yritykset kärsivät edelleen rahoituksen saantiin liittyvistä ongelmista.  

Noin kolmannes EIP:n rahoituksesta perustuu mandaatteihin, joista tällä hetkellä eittämättä tärkein on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja jonka toteutumiseen EIP on vahvasti sitoutunut. ESIR:n kautta on tavoitteena saada aikaan 500 miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 menneessä. Tavoitteena oli investointien lisääminen, jotta Euroopan talous saataisiin elpymään. Investointiohjelman osana perustetun ESIR:n on arvioitu heinäkuuhun 2018 mennessä saaneen liikkeelle 335 miljardin euron investoinnit. Noin 700 000 pk-yrityksen odotetaan hyötyvän rahoituksen saannin parantumisesta.  

Viime vuonna EU on myös tehnyt uusia aloitteita, jotka ovat edellyttäneet EIP:lta toimia. Puolustus- ja turvallisuussektorin hankkeiden tukeminen on eräs uusimmista aloitteista, johon EIP on sitoutunut kohdentamaan rahoitusta seuraavien vuosien aikana. Komissio antoi kesäkuussa 2018 EU:n tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskevat esityksensä. Painopiste rahoituskehyksessä tulee todennäköisesti aiempaa enemmän olemaan rahoitusinstrumenteissa ja budjettitakauksissa, jolloin EIP:n rooli niiden täytäntöönpanossa tulee oletettavasti olemaan merkittävä. Vuodesta 2021 alkavaa EU:n uutta investointiohjelmaa (ns. InvestEU –esitys) koskevat neuvottelut ovat käynnistymässä. Esityksen mukaan kokonaisinvestointien tavoite on 650 miljardia euroa vuosina 2021-2027. UK:n EU-erosta johtuvat ratkaisut on tehtävä riippumatta InvestEU –esityksen käsittelystä ja siitä mahdollisesti seuraavista vaikutuksista EIP:n rooliin ja toimintaan. EIP-ryhmä kuitenkin pysynee keskeisenä toimijana InvestEU-ohjelmassa, perustuen sen rooliin EU:n julkisena pankkina ja kokemukseen ESIR-rahaston hallinnoinnista. 

Suomalaiset lainansaajat ovat kyenneet melko hyvin hyödyntämään EIP:n rahoitusta. Vuonna 2017 EIP rahoitti Suomessa toteutettuja hankkeita 1,3 miljardilla eurolla, mikä vastaa 2 prosenttia pankin lainanannosta. EIP-ryhmän (eli EIP ja Euroopan investointirahasto EIR) lainat yhteensä olivat 1,6 miljardia euroa. Rahoitus on useampana vuonna peräkkäin ylittänyt Suomen suhteellisen osuuden pankin pääomasta. Euroopan strategisten investointien rahaston ESIR:n hyödyntämisessä olimme viime vuoden lopussa euromääräisesti sijalla 11 yhteensä 3,1 prosentin osuudella ja suhteutettuna talouden kokoon nähden sijalla 6. ESIR-rahoitustoimien yhteenlaskettu lukumäärä Suomessa on tällä hetkellä 36 ja hyväksytty määrä 2 miljardia euroa.  

3.5  Pankin hallinnoinnin vahvistaminen

Pääoman korvaamista koskevan keskustelun yhteydessä on tarkasteltu myös pankin hallintomallia ja pidetty tärkeänä, että se vastaisi parhaita pankkikäytäntöjä ja pankin alati kasvanutta toimintaa. Tämän vuoksi esitetään, että hallintoneuvoston toimintaa vahvistetaan lisäämällä varajäsenten lukumäärä siten, että jatkossa kaikilla jäsenmailla on oma varajäsenensä ja isoilla mailla jatkossakin kaksi. Määräenemmistäpäätökset ulotetaan koskemaan pankin toimintasuunnitelman hyväksymistä, pankin hallituksen (engl. Management Committee) jäsenten nimittämistä sekä työjärjestyksen hyväksymistä. Hallituksen jäsenten eli varapääjohtajien vastuita selkiytetään vastaamaan parhaita pankkikäytäntöjä. Lisäksi tarkastusvaliokunnan pankkivalvontaa koskevaa kompetenssia tullaan vahvistamaan varmistamalla, että valiokunnassa on aina jäseniä valvontaviranomaisista, sekä euroalueelta että sen ulkopuolelta. Osa edellä mainituista uudistuksista edellyttää pankin perussäännön muuttamista, jota selostetaan alla yksityiskohtaisemmin. 

4.1  Jäsenvaltioiden osuudet pankin merkitystä pääomasta (4 artiklan 1 kohta

UK:n erotessa Euroopan unionista se samalla lakkaa olemasta EIP:n jäsen. Tämän johdosta viitaukset UK:n pääomaosuuteen poistetaan. Mikäli pääomankorotuksesta ei ole sovittu siten, että korotus astuu voimaan viimeistään sinä päivänä, kun UK eroaa Euroopan unionista, pankin pääoma on 204 098 132 500 euroa. 

4.2  Pankin valtuuston päätöksenteko (7 artiklan 3 h) kohta)

EIP:n hallinnointia vahvistetaan. Jatkossa pankin valtuusto (engl. Board of Governors) hyväksyy määräenemmistöllä pankin työjärjestyksen. Määräenemmistön edellytyksenä on 18 puoltavaa ääntä ja 68 prosenttia merkitystä pääomasta. 

4.3  Pankin hallintoneuvoston päätöksentekoon vaadittava enemmistö (9 artiklan 1 kohta) sekä hallintoneuvoston varajäsenet (9 artiklan 2 kohta)

Määräenemmistöpäätökset ulotetaan koskemaan myös hallintoneuvoston keskeisiä vastuualueita. Jatkossa hallintoneuvosto hyväksyy määräenemmistöpäätöksellä pankin toimintasuunnitelman (artikla 9, kohta 1). 

Hallintoneuvosto muodostuu jatkossa 28 varsinaisesta jäsenestä. Jokaisella jäsenmaalla sekä komissiolla on yksi varsinainen jäsen. Varajäsenten lukumäärää ehdotetaan nostettavaksi. Tavoitteena on, että varajäsenet sekä asiantuntijajäsenet, joilla ei ole äänioikeutta, enenevässä määrin tukisivat hallintoneuvoston päätöksentekoprosessia erityisesti rahoitushankkeiden analysoinnissa. Jatkossa kolmella isolla maalla eli Saksalla, Ranskalla ja Italialla on edelleen kaksi varajäsentä ja muilla jäsenmailla kullakin oma varajäsenensä. Aiemmin pienemmistä maista koostuvilla maaryhmittymillä on ollut yhteisiä varajäseniä, joita on nimitetty maiden välisten rotaatiosopimusten mukaisesti. Uuden ehdotuksen mukaan hallintoneuvosto koostuu 28 varsinaisesta jäsenestä. Varajäsenten osalta ehdotus on seuraava: (artikla 9, kohta 2) 

Saksa, Ranska ja Italia 2 varajäsentä per jäsenvaltio 

Espanja ja Portugali yhteisestä sopimuksesta 2 varajäsentä 

Belgia, Luxemburg ja Alankomaat yhteisestä sopimuksesta 3 varajäsentä 

Tanska, Kreikka, Irlanti ja Romania yhteisestä sopimuksesta 4 varajäsentä 

Viro, Latvia, Liettua, Itävalta, Suomi ja Ruotsi yhteisestä sopimuksesta 6 varajäsentä 

Bulgaria, Tshekki, Kroatia, Kypros, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia yhteisestä sopimuksesta 9 varajäsentä 

Komissio 1 varajäsen 

4.4  Pankin hallituksen (Management Committee) jäsenten nimittämiseen tarvittava enemmistö (11 artiklan 1 kohta)

Myös pankin hallituksen jäsenten nimittämiseen sovellettaisiin määräenemmistöä. Jatkossa valtuusto nimittää hallituksen jäsenet määräenemmistöpäätöksellä hallintoneuvoston niin ikään määräenemmistöllä tehdystä ehdotuksesta.  

6.1  Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön

Esityksellä ei ole vaikutusta Suomen lainsäädäntöön. 

6.2  Taloudelliset vaikutukset

Pääoman korvaaminen toteutetaan siten, että jäljelle jäävät osakkaat merkitsevät UK:n pääomaosuuden suhteessa nykyisiin pääomaosuuksiinsa ja pankin vararahastoista siirretään 3,5 miljardia euroa pankin maksettuun pääomaan. Näin maksetun pääoman suhteellinen osuus merkitystä pääomasta säilyy ennallaan. Pääoman korvaamiseen ei sisälly jäsenmailta vaadittavaa maksettavaa pääomaa. Näin ollen pääoman korvaamisesta ei aiheudu Suomelle välittömiä maksuvelvoitteita. Merkityn pääoman jäljelle jäävä määrä voidaan vaatia maksettavaksi vain, mikäli se on välttämätöntä pankin velvoitteiden täyttämiseksi. Suomen osuus EIP:n pääomasta nousee nykyisestä 1,27 prosentista 1,52 prosenttiin eli nykyisestä 3 098 617 500 eurosta yhteensä 3 693 702 498 euroon. 

6.3  Esitykseen muut mahdollisesti vaikuttavat asiat

Eräät maat, etenkin Puola, ovat esittäneet halukkuutensa lisätä omistusosuuttaan nykyisestä lisäämällä myös maksettua pääomaosuuttaan. Pankin valtuusto on pyytänyt hallintoneuvostoa laatimaan esityksen mahdollisesta asymmetrisestä pääomankorotuksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista pankin hallinnointiin viimeistään seuraavaan valtuuston vuosikokoukseen mennessä. Asiaa selvittämään asetetaan erillinen korkean tason työryhmä.