Perustelut

Euroopan unionin toiminnan pitkäjänteisempi suunnittelu — mm. Eurooppa-neuvoston monivuotisen strategisen ohjelman sekä komission vuotuisen toimintastrategian kautta — on luonut uuden pohjan ja käyttökelpoisen välineen unionin toiminnan johdonmukaisuuden vahvistamiselle. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomen EU-politiikan painopisteet tuodaan neuvoston vuosittaisen toimintaohjelman ja muiden unionin toimintaa koskevien laaja-alaisten ohjelmien käsittelyn yhteydessä hyvissä ajoin eduskunnan käsiteltäväksi, jotta eduskunnalla on mahdollisuus lausua niistä käsityksensä asianmukaisella tavalla. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä, että valtioneuvoston tulee — yksittäisten EU-hankkeiden ja kokousten rinnalla — tuoda eduskunnan käsiteltäväksi nimenomaan EU-politiikan kokonaisuuksia ja suuria linjauksia. Valiokunta pitää kestämättömänä perustelua, että keskeisiä poliittisia tavoitteita on jätetty pois valtioneuvoston selvityksestä vetoamalla asiakirjan tiiviiseen muotoon.

Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että Luxemburgin ja Ison-Britannian laatima EU:n neuvoston toimintaohjelma vuodelle 2005 edeltää neuvoston vuoden 2006 toimintaohjelmaa, joka Itävallan ja Suomen on määrä laatia yhdessä. Näin ollen vuoden 2005 toimintaohjelma on tiiviissä yhteydessä Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteisiin. Puheenjohtajakautemme tavoitteiden tehokas edistäminen edellyttää, että tavoitteita on riittävästi pohjustettu edeltävien puheenjohtajakausien ja erityisesti niitä koskevien toimintaohjelmien kautta. Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että Suomen EU-puheenjohtajakautta koskevat sisällölliset tavoitteet tuodaan varhaisessa vaiheessa eduskunnan käsiteltäväksi.

Valtioneuvoston kannanotoissa on korostettu transatlanttisten suhteiden merkitystä ja Suomen yleistä pyrkimystä tehostaa EU:n ulkosuhteiden hoitamista. Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että transatlanttiset suhteet ovat EU:n keskeisintä ulkosuhdetoimintaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että yleiset pyrkimykset EU:n ulkosuhdetoiminnan tehostamisessa näkyvät käytännössä unionin keskeisten ulkosuhteiden hoitamisessa, erityisesti transatlanttisissa suhteissa ja EU—Venäjä-suhteissa. Valiokunta korosti turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta antamassaan lausunnossa (UaVL 4/2004 vp), että uusien turvallisuusuhkien torjunnassa EU:n erityisvahvuus on laaja-alainen ja monipuolinen keinovalikko ja yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa uusien uhkien torjunnassa on välttämätöntä. Yhdysvaltojen suunnitteilla olevan sotilaallisen uudistamisohjelman (transformaatio) mukaan ei-sotilaallisella toiminnalla on kasvava merkitys uhkien torjumisessa. Transatlanttisia suhteita on tästä näkökulmasta pyrittävä kehittämään uudelta pohjalta. EU:n ja Yhdysvaltojen suhteen kehittäminen vaatii sekä strategista uudelleen ajattelua että institutionaalisia uudistuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että EU kehittää transatlanttisia suhteita määrätietoisella tavalla. Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti unionin toimintaedellytysten kohentamiseen tällä alueella.

Yhdysvaltain presidentti Bushin vierailu Euroopassa ja unionin instituutioissa helmikuussa 2005 on nähtävä rakentavana avauksena transatlanttisten suhteiden tiivistämisessä, ja tilanne on otollinen transatlanttisten suhteiden kehittämiselle Irakin-sotaa koskevien erimielisyyksien jäätyä taka-alalle. Pyrkimykset Lähi-idän rauhanprosessin elvyttämiseksi ja epäilyt Iranin ydinasepyrkimyksistä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joissa EU:n ja Yhdysvaltojen tiivis yhteistoiminta on välttämätöntä kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi. Transatlanttisen vuoropuhelun lisääminen myös ilmastopolitiikassa on tarpeen.

Ulkoasiainvaliokunta pitääkin huolestuttavana — ja epäjohdonmukaisena — että valtioneuvoston selvityksessä Suomen EU-politiikan tavoitteista vuonna 2005 ei käsitellä transatlanttisia suhteita. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että transatlanttisten suhteiden kehittäminen huomioidaan Suomen EU-politiikan tavoitteissa vuonna 2005 ja Suomen oman EU-puheenjohtajakauden tavoitteistossa vuodelle 2006.

Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto asettaa konkreettisia tavoitteita EU:n transatlanttisen suhteen kehittämiseksi myös institutionaalista kehittämistä koskevassa keskustelussa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan transatlanttinen vuoropuhelu on asiantuntijatasolla varsin kattavaa, mutta poliittisen tason vuoropuhelu vaatii tiivistämistä. Valiokunta pitää harkinnan arvoisina mm. esityksiä Yhdysvaltojen ja EU-maiden säännöllisisistä, epävirallisista tapaamisista yhteisymmärryksen ja yhteistominnan lujittajana (ns. Gymnich-muoto). Samalla valiokunnan mielestä on kiinnitettävä huomiota EU:n sisäisen toiminnan ja valmistelun tehostamiseen, jotta EU toimisi transatlanttisessa vuoropuhelussa yhtenäisemmin. Tämä vahvistaisi valiokunnan mukaan EU:n asemaa tasavertaisempana vastinparina Yhdysvalloille. EU:n perustuslaillisen sopimuksen tuomat uudistukset, erityisesti unionin ulkoministeri, pitää hyödyntää täysimääräisesti transatlanttisen vuoropuhelun tehostamiseksi.

Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että Pohjoisen ulottuvuuden kehittäminen on nyt poliittisesti tärkeässä vaiheessa. Pohjoisen ulottuvuuden nykyinen toimintaohjelma päättyy vuonna 2006, EU:n uusista rahoituskehyksistä vuosille 2007—2013 neuvotellaan ja EU:lle on kehitetty uudenlaista naapuruuspolitiikkaa. Suomen EU-puheenjohtajakausi vuonna 2006 on keskeinen Pohjoisen ulottuvuuden kehittämisessä, ja tästä syystä toimien pohjustaminen vuoden 2005 aikana on olennaista. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että Pohjoinen ulottuvuus säilyy keskeisessä asemassa Suomen EU-politiikan tavoitteistossa, ja korostaa aktiivisten toimien merkitystä jo vuoden 2005 aikana, jotta ensi vuonna tehtäville ratkaisuille Pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi luodaan suotuisat edellytykset.

Ulkoasiainvaliokunta on johdonmukaisesti painottanut kehitysyhteistyön merkitystä ja tarvetta kehittää kehityspolitiikan johdonmukaisuutta, jotta kehitysyhteistyön tavoitteita tuettaisiin muiden politiikkalohkojen — erityisesti kauppapolitiikan — kautta. EU:n toimet ovat sen laaja-alaisuuden ja kokoluokan takia monella tapaa keskeisessä asemassa tämän johdonmukaisuuden kehittämiseksi. Valiokunta toteaa, että toimimalla EU:n kehityspolitiikan johdonmukaisuuden kehittämiseksi määrätietoisella tavalla Suomi voi parhaiten vaikuttaa kehityspolitiikan tuloksellisuuteen. Tätä taustaa vasten valiokunta pitää selvänä puutteena, että EU:n kehityspolitiikkaa ei ole huomioitu valtioneuvoston EU-tavoitteissa vuodelle 2005, etenkin kun kehityspolitiikka voisi perustellusti olla Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisten tavoitteiden joukossa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kehityskysymysten kansainväliseen ajankohtaisuuteen vuonna 2005 YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumisen väliarvion valossa.

Ulkoasiainvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että EU:n katastrofivalmiuksia kehitetään mm. Aasian hyökyaaltokatastrofin kokemusten pohjalta. Hyökyaaltokatastrofin hoitamisessa voitiin todeta, että välittömässä katastrofiavussa EU:n rooli — yhteensovittaminen ja käytännön tuki — jäi kokonaan toteutumatta siitä huolimatta, että EU:n kykyjä mm. tilannekuvan luomiseksi, ml. satelliittivalmiudet, on vuosien mittaan kehitetty. Samalla valiokunta toteaa, että EU:n toiminnan ei pidä painottua yksinomaan katastrofivalmiuksiin, vaan tärkeässä osassa on kriisien ja katastrofien ennaltaehkäisy mm. kehityspolitiikan ja siviilikriisinhallinnan välinein, kuten valiokunta on em. lausunnossaan (UaVL 4/2004 vp) korostanut.

Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että laaja-alainen turvallisuus edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä kansainvälisen toimintaympäristön vakauttamiseksi. Valiokunta pitää hyvänä, että unionin ulkoinen toiminta perustuu EU:n turvallisuusstrategiaan ja turvattomuuden perussyiden poistamiseen. Ihmisoikeuksien vahvistaminen on olennainen osa laaja-alaisen turvallisuuden edistämistä. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että ihmisoikeuksien edistäminen niin EU:n ulkosuhteissa kuin EU:n sisäisessä toiminnassa muodostaa keskeisen osan Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden tavoitteita.