Perustelut
Valiokunta toteaa, että ulkoasiainministeri on 12 päivänä kesäkuuta
2001 antanut valiokunnalle selvityksen ulkoasiainhallinnon tehtävistä ja voimavaroista.
Valiokunta ottaa mainitun selvityksen käsittelyn yhteydessä tarkemmin
kantaa ulkoasiainministeriön toiminnan kokonaisuuteen,
rakenteellisiin kysymyksiin sekä asetettujen tavoitteiden
ja resurssien väliseen suhteeseen.
Ulkoasiainhallinnon toiminnan varsinaisiin menoihin on valtion
vuoden 2002 talousarvioesityksessä esitetty yhteensä noin
151 miljoonan euron määrärahoja. Ulkoasiainministeriön esityksen
valmistelun yhteydessä esittämään verrattuna
toimintamäärärahat ovat noin 2,2 miljoonaa
euroa pienemmät. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
myös siirtyneiden määrärahojen
osuus on viime vuosina keskimäärin käytettävissä olleista
noin 60 miljoonasta eurosta laskenut vuonna 2002 noin 4,2 miljoonaan
euroon. Varsinaisten toimintamenojen sekä siirtyneiden
määrärahojen vähennykset huomioon
ottaen ministeriön nykyisen toiminnan tason säilyttäminen,
esimerkiksi edustustoverkon laajuuden osalta, on valiokunnan saaman
selvityksen perusteella vaikeaa.
Valiokunta pitää tätä huolestuttavana
kehityksenä, koska nopeasti muuttunut kansainvälinen
tilanne ja myös näkyvissä olevat pidemmän aikavälin
muutokset, kuten globalisaation hallintaan liittyvät kysymykset
sekä Euroopan unionin laajentuminen, lisäävät
entisestään ulkoasiainhallintoon kohdistuvia vaatimuksia.
Kehitysyhteistyömäärärahoissa
ei esityksen mukaan suhteessa bruttokansantulo-osuuteen tapahdu
merkittävää määrällistä kehitystä.
Määrärahojen pyöristetty bruttokansantulo-osuus
säilyy esitetyn 0,06 prosentin kasvun myötä edelleen
0,34 prosentissa. Osuuden 0,06 prosentin lisäys vastaa
valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarvioesityksen perusteena
olevaan arvioituun bruttokansantuloon verrattuna noin 84,6 miljoonaa
euroa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan monenkeskiseen kehitystyöhön
osoitetut, useampivuotisen yhteistyön mahdollistavat sopimus-
ja myöntövaltuudet ovat merkittävästi
eli noin 44 miljoonaa euroa ulkoasiainministeriön talousarvion
valmistelun yhteydessä esittämää alemmat. Valiokunta
pitää tätä valitettavana Suomen
ja kehitysyhteistyötä tekevien kansainvälisten
järjestöjen välisen yhteistyön
suunnitelmallisuuden kannalta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että yhteistyö ainakin Suomen keskeisiksi yhteistyökumppaneiksi valitsemien
Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöjen
eli YK:n kehitysohjelma UNDP:n, YK:n lastenrahasto UNICEFin, YK:n
väestöohjelma UNFPAn sekä Maailman ruokaohjelma WFP:n
kanssa perustuu jatkossa useampivuotisiin rahoitussitoumuksiin kehitysyhteistyön
toiminnallistamista koskevan helmikuun 2001 periaatepäätöksen
mukaisesti. Useampivuotisia rahoitussitoumuksia Suomi on valiokunnan
saaman selvityksen mukaan tehnyt tähän mennessä UNDP:n
ja UNICEFin kanssa.
YK:n erityisjärjestöjen pitkäjänteisempi
tukeminen edistää valiokunnan mielestä pyrkimystä ohjata
nykyistä merkittävästi suurempi osa Suomen
kehitysyhteistyöstä vähiten kehittyneiden maiden
tukemiseen. Valiokunta viittaa vuoden 2000 toimenpidekertomusta
koskevassa mietinnössä (UaVM 8/2001
vp) hyväksymäänsä kannanottoon,
jonka mukaan Suomen tulisi lisätä kehitysapuaan
vähiten kehittyneille maille 0,15 prosenttiin bruttokansantulosta.