Euroopan unionin ja Kazakstanin suhteet perustuvat vuonna 1999 tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen (Partnership and Cooperation Agreement PCA). Neuvottelut tehostetusta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta (Enhanced Partnership and Cooperation Agreement EPCA) saatiin valmiiksi syyskuussa 2014 ja sopimus parafoitiin tammikuussa 2015. Tehostettu sopimus korvaa vuoden 1999 PCA-sopimuksen kattaen useampia yhteistyöaloja ja tarkentaen osapuolten sitoumuksia. Tehostettu sopimus ei ole kauppasopimus, mutta se sisältää myös kauppaa ja liiketoimintaa koskevan osion. EPCA-sopimus on luonteeltaan niin sanottu sekasopimus, joka sisältää sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. 

EU:n näkökulmasta sopimuksella tavoitellaan unionin aseman vahvistamista Keski-Aasiassa. Sopimuksen odotetaan lisäävän EU:n ja Kazakstanin välistä yhteistyötä sekä suhteiden vakautta ja ennustettavuutta. Kazakstanin kannalta EPCA-sopimus täydentää maan suhdetta kansainväliseen järjestelmään. EPCA-sopimuksen ohella Kazakstanin tuore WTO-jäsenyys luo edellytyksiä kaupan ja investointien kasvulle sekä maan integroitumiselle maailmantalouteen nykyistä paremmin. Suomen kannalta sopimus luo pohjan Kazakstanin kanssa tehtävän yhteistyön laajentamiselle. 

Sopimus sisältää poliittiset standardilausekkeet, jotka koskevat demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista, sitoutumista vapaan markkinatalouden periaatteisiin sekä kestävän kehityksen ja talouskasvun edistämistä ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä, jotka on määritelty sopimuksen olennaisiksi osiksi. Sopimukseen sisältyy myös pienaseita ja kevyitä aseita sekä terrorismin torjuntaa koskevat lausekkeet. Sopimuspuoli voi yksipuolisesti keskeyttää sopimuksen soveltamisen silloin, kun jotain sopimuksen olennaista osaa ei noudateta. 

Sopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa 10. luvussa sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvälisen kaupan kehittämistä siten, että se edistää kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista. Lukuun sisältyy artikla, jossa osapuolet tunnustavat, että täysi ja tuottava työllisyys ja ihmisarvoisten työolojen aikaansaaminen kaikille ovat kestävän kehityksen tärkeimpiä osatekijöitä kaikissa maissa, ja ne kuuluvat kansainvälisen yhteistyön ensisijaisiin tavoitteisiin. Samalla osapuolet vahvistavat sitoutuneensa panemaan lainsäädännössään ja menettelytavoissaan täytäntöön monenväliset ympäristösopimukset, joiden sopimuspuolia ne ovat, sekä EU:n jäsenvaltioiden ja Kazakstanin omalta osaltaan ratifioimat ILO:n yleissopimukset. 

Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että EU vahvistaa kumppanuuksia Keski-Aasian maiden kanssa. Keski-Aasian maista Kazakstan on Suomen tärkein kauppakumppani. Suomen vienti Kazakstaniin vuonna 2015 oli noin 128 miljoonaa euroa ja tuonti Kazakstanista noin 200 miljoonaa euroa. Maassa toimii useita suomalaisyrityksiä. Kazakstan on kiinnostunut erityisesti suomalaisesta logistiikkaosaamisesta, teollisuuden cleantech-ratkaisuista sekä ammatillisesta koulutuksesta. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.