Perustelut

Euroopan neuvoston laajeneminen lähenee loppuaan Serbia ja Montenegron tultua hyväksytyksi Euroopan neuvoston jäseneksi huhtikuussa 2003. Järjestön ulkopuolella on enää kaksi eurooppalaista maata, Monaco ja Valko-Venäjä. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy kertomuksessa esitettyyn arvioon, että laajentuneen neuvoston tulisi nyt vakavasti pohtia toimintansa painopisteitä. Valiokunta korostaa, että Euroopan neuvoston aseman ja roolin määrittelemisessä tulee ottaa huomioon globalisaation, uusien turvallisuusuhkien ja kansainvälisen politiikan kehitys. Valiokunta on korostanut aikaisemmissa kannanotoissaan Euroopan neuvoston arvokasta ja pitkäjänteistä työtä kattavan yleiseurooppalaisen ihmisoikeusnormiston luomisessa. Valiokunta yhtyykin kertomuksen arvioon, että tulevan toiminnan painopisteitä arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti lisääntynyt tarve valvoa ja vahvistaa yksilön oikeuksia suhteessa kansallisiin viranomaisiin ja laitoksiin.

Kertomuksen mukaan jäsenmaiden demokratian tilan seuranta on Euroopan neuvoston tärkeä toiminta-alue. Tällä hetkellä Albania, Armenia, Azerbaidzhan, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Turkki, Ukraina ja Venäjä ovat monitoroinnin kohteina. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä monitorointi jatkuu, koska monitoroinnin kohdemaat ovat monella tavalla ongelmallisessa tilanteessa. Georgian tämänhetkinen tilanne osoittaa ei vain demokratiaprosessin seurannan vaan myös demokraattisten uudistusten läpiviemisen tärkeyden. Kertomuksen mukaan mm. Turkille on asetettu määräajaksi huhtikuu 2003 parantaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten täytäntöönpanoa. Monitoroinnin tavoitteena tulee olla, että jäsenmaat tosiasiallisesti täyttävät jäsenyyden ehdot eli ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen. Valiokunta korostaa jo vuoden 2000 kertomusta koskevassa mietinnössään (UaVM 13/2001 vp) ottamaansa kantaa, jonka mukaan Euroopan neuvoston on jatkettava Tshetshenian ihmisoikeustilanteen aktiivista seurantaa ja tuettava osaltaan pyrkimyksiä saada aikaan poliittinen ratkaisu Tshetshenian kriisiin.

Valko-Venäjä on edelleen ainoa eurooppalainen valtio, jonka kanssa Euroopan neuvostolla ei ole institutionaalista suhdetta. Valko-Venäjän poliittisen johdon harjoittamasta politiikasta, ihmisoikeusloukkauksista ja epädemokraattisuudesta huolimatta tulee maan täydellinen eristäytyminen valiokunnan mielestä pyrkiä estämään. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että vuoropuhelua kansalaisyhteisön ja mahdollisuuksien mukaan myös maan johdon kanssa pyritään jatkamaan.