Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 8 päivänä syyskuuta 2004 lähettänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksen 2003 (K 11/2004 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
Suomen PN-valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Ojala
Suomen PN-valtuuskunnan pääsihteeri Patrick Zilliacus
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toiminnan painopistealueita vuonna 2003 ovat olleet muun muassa pohjoismaalaisten oikeuksien ja rajatylittävän liikkuvuuden edistäminen sekä pohjoismaisen yhteistyön ja neuvoston toiminnan kansallinen ankkurointi. Ulkoasiainvaliokunta viittaa aiempiin mietintöihinsä, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota neuvoston työn kiinteämpään ankkurointiin eduskunnan valiokuntatyön kanssa. Ankkuroinnista on käyty keskusteluja yhteistyöministerin ja valtuuskunnan kesken. Tähän liittyen ministeri on antanut valtuuskunnalle ensimmäisen selonteon pohjoismaisesta yhteistyöstä lokakuussa 2004. Valtuuskunta on lisäksi ottanut käyttöönsä raportointijärjestelmän, jonka mukaisesti valtuuskunnan jäsenet raportoivat neuvoston vuosittain hyväksymistä suosituksista valiokunnille. Valiokunta pitää kehitystä oikeansuuntaisena. Pohjoismaiden neuvoston työn tuottamaa lisäarvoa pitäisi pystyä paremmin hyödyntämään myös eduskunnassa. Edelleenkin työn raportointi valiokunnissa on hyvin harvinaista ja satunnaista, kun yhteistyön pitäisi olla käytännönläheistä eikä se saisi rajoittua vain toiminnan jälkikäteisraportointiin vuosikertomuksessa.
Pohjoismaiden neuvosto on ollut jo vuosia erittäin aktiivinen Itämeren alueella tapahtuvan yhteistyön lisäämiseksi erityisesti Baltian maiden kanssa. Myös puhemiehet ovat olleet erityisen aktiivisia tällä saralla. Eduskunta kävikin hiljattain keskustelua pohjoisen Euroopan yhteistyön ja erityisesti sen parlamentaarisen ulottuvuuden kehittämisestä. Keskustelun taustalla oli laajaa kannatusta saanut ajatus eri toimielinten alaisuudessa toimivan yhteistyön paremmasta koordinoinnista ja päällekkäisyyksien poistamisesta. EU:n vuonna 2004 tapahtunut laajentuminen on vahvistanut Itämeren alueen asemaa, mutta toisaalta pohjoisen ulottuvuuden aloite ei ole edennyt EU:ssa odotetulla tavalla. Keskustelussa korostettiin Itämeren alueen yhteistyön kehittämistä ja kaikkien alueen valtioiden mukaan saattamista yhteistyön piiriin, mutta selkeää yhteistä näkemystä siitä, miten toiminta voitaisiin paremmin organisoida, ei keskustelussa löytynyt. Valiokunta esittää, että eduskunnassa keskusteltaisiin yhteisen kannan muodostamiseksi siitä, miten alueella toimivien järjestöjen ja EU:n välistä parlamentaarista yhteistyötä voitaisiin järkeistää niin, että käytettävissä olevat resurssit saataisiin parhaiten hyödynnettyä. Yhteisenä tavoitteena tulisi olla Itämeren alueen sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön hyvinvoinnin sekä turvallisuuden edistäminen kestävällä pohjalla.
Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy kertomuksen ja
että tämä mietintö lähetetään tiedoksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle ja hallitukselle.
Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2004
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Kirsi Pimiä