Perustelut
Euroopan unionin Välimeri-politiikan aktivoituminen
on ajoittunut Suomen EU-jäsenyyden aikaan. Vuonna 1995
alkanut niin sanottu Barcelonan prosessi on laajentanut unionin
ja sen jäsenvaltioiden yhteistyön Välimeren
maiden kanssa kattamaan taloudellisen yhteistyön lisäksi
myös poliittiset ja turvallisuuspoliittiset kysymykset samoin
kuin sosiaaliset, sivistykselliset ja inhimilliset kysymykset.
Välimeren alueen poliittinen merkitys unionille on
kasvanut viime aikojen yleisen turvallisuuspoliittisen kehityksen
myötä. Välimeren alueen vakaudella on
huomattava merkitys myös Euroopan turvallisuudelle. Ulkoasiainvaliokunta
toteaa hallituksen esityksen kantaan viitaten, että Välimeren
alueen merkitys Suomelle on kasvanut merkittävästi
unioniin liittymisen seurauksena.
Valiokunta toteaa, että unioni on Euro-Välimeri-sopimusten
kautta panostanut merkittävästi poliittisen vuoropuhelun
ja laaja-alaisen yhteistyön kehittämiseen Välimeren
maiden kanssa. Yhteistyön tukemiseksi suunnataan Välimeren
maihin unionin MEDA-ohjelman kautta rahoitustukea vuosina 2000—2006
yhteensä 5,35 miljardia euroa. Euroopan investointipankki
on lisäksi myöntänyt Välimeren
maille lainapääomaa 7,4 miljardia euroa. Libanonin
Euro-Välimeri-sopimukseen sisältyy tavoite Maailman kauppajärjestö WTO:n
sääntöjä kunnioittavan vapaakauppa-alueen
perustamisesta EU:n ja Libanonin välille 12 vuoden siirtymäajan
kuluessa.
UIkoasiainvaliokunta pitää tätä EU:n
mittavaa panostusta perusteltuna Välimeren alueen rauhanomaisen
kehityksen varmistamiseksi sekä myönteisen taloudellisen
ja yhteiskunnallisen kehityksen tukemiseksi. Euro-Välimeri-sopimusten
yhteistyöalojen kattavuus mahdollistaa monipuolisen ja
molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön
kehittämisen.
Libanon kärsii edelleen lähes 20 vuotta jatkuneen,
1990-luvun alkupuolella päättyneen sisällissodan
seurauksista. Palestiinalaisalueiden ohella se kärsii todennäköisesti
eniten Israelin ja palestiinalaishallinnon välisen konfliktin
jatkumisesta.
Ulkoasiainvaliokunta tukee unionin pyrkimyksiä kehittää ja
toteuttaa kattavaa, tehokasta ja johdonmukaista politiikkaa Lähi-idän
konfliktin ratkaisemiseksi. Valiokunta pitää Euro-Välimeri-sopimuksen
tekemistä ja sopimuksen mukaisen kattavan yhteistyön
kehittämistä Libanonin kanssa tärkeänä osana
unionin Lähi-idän politiikkaa. Valiokunta katsoo,
että sopimuksen mukaisella yhteistyöllä voidaan
tukea Libanonin kehittymistä oikeusvaltioksi ja toimivaksi markkinataloudeksi.
Unionin kauppasuhteet Libanonin kanssa ovat viime vuosina olleet
varsin epätasapainoiset. Tuonti Libanonista on jäänyt
alle kymmenesosaan unionin viennistä Libanoniin. Suomen kauppa
Libanonin kanssa on ollut vielä ylijäämäisempää.
Vienti Suomesta Libanoniin on pysynyt viime vuosina 30—40
miljoonassa eurossa, kun tuonti Libanonista Suomeen jäi
vuonna 2002 arvoltaan alle 300 000 euroon.