Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 johti Venäjän erottamiseen Euroopan neuvostosta. Ulkoasiainvaliokunta piti Venäjän erottamista välttämättömänä. Erottamisella Euroopan neuvosto osoitti myös päätöksentekokykynsä Euroopan turvallisuustilanteen muutoksessa. Hyökkäyssota on tehnyt näkyväksi Venäjän piittaamattomuuden kansainvälisen oikeuden sääntöjä kohtaan, ja se on aiheuttanut siviiliväestöön kohdistuvan laajamittaisen ihmisoikeus- ja humanitaarisen kriisin. Valiokunta painottaa myös, että Venäjän joukot ovat hyökkäyssodan aikana syyllistyneet Ukrainassa vakaviin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, joihin liittyy rikosoikeudellinen vastuu.
Venäjä irtautui kertomusvuonna myös Euroopan ihmisoikeussopimuksesta sekä siihen liittyvästä valvontamekanismista. Irtautumiseen saakka Venäjän kansalaisilla oli mahdollisuus vedota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja saada oikeutta ylikansalliselta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Tämä oli vääjäämätöntä Venäjän erottamisen myötä, mutta valiokunta noteeraa irtautumisen kielteiset vaikutukset Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.
Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan Euroopan neuvosto on jäädyttänyt suhteensa Valko-Venäjään. Euroopan neuvoston yleiskokous on kuitenkin jatkanut tukeaan Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnalle ja seuraa maan ihmisoikeustilannetta. Yleiskokous myös antoi tukensa Valko-Venäjän opposition kanssa perustetulle kontaktiryhmälle. Valiokunta sai myös selvityksen yhteistyöstä Valko-Venäjän opposition kanssa. Saadun selvityksen mukaan Euroopan neuvosto jatkaa myös Venäjän ihmisoikeustilanteen seuraamista ja tukee maan kansalaisyhteiskuntaa. Kuulemisissa käytiin läpi myös edellytyksiä yleiskokouksen yhteistyön vahvistamiseen Venäjän opposition kanssa.
Toimintakertomuksen mukaan Kosovo haki Euroopan neuvoston jäsenyyttä kertomusvuoden aikana ja yleiskokous vahvisti Kosovon edustajien oikeuksia osallistua yleiskokouksen istuntoihin. Saadun selvityksen mukaan Kosovon jäsenyyskysymys on kuluvan vuoden aikana edelleen käsittelyssä ja paine sen ratkaisemiseksi on kasvamassa.
Euroopan neuvoston tehtävät keskittyvät ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Euroopan ihmisoikeussopimus sekä lukuisat muut sopimukset on laadittu yksilöiden oikeuksien turvaamiseksi. Järjestön perustehtävissä työsarka on mittava. Euroopan neuvoston ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmää haastetaan avoimesti. Toimintaympäristön muutoksiin lukeutuu myös autoritaarisuuden nousu, johon kytkeytyy sananvapauden ja kansalaistoiminnan rajoittaminen sekä vähemmistön oikeuksien polkeminen. Ulkoasiainvaliokunta toteaa näiden kehityssuuntien korostavan Euroopan neuvoston työn merkitystä laaja-alaisena ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon keskittyvänä järjestönä. Valiokunta on arvioinut kansainvälispoliittisia muutostrendejä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kannalta laajemmin valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittista selontekoa käsitelleessä mietinnössään (UaVM 6/2022 vp).
Jäsenvelvoitteiden ja -sitoumusten seurannan osalta yleiskokouksen monitorointikomitean työlistalla oli kertomusvuonna 12 maata. Kertomusvuonna monitoroinnin kohdemaaksi asetettiin Unkari. Monitoroinnin kohteena on vuodesta 2020 lähtien ollut myös toinen EU-maa eli Puola. Ulkoasiainvaliokunta pitää jäsenvelvoitteiden seurantaa yleiskokouksen toiminnan olennaisena osana. Vaalitarkkailutoimet ovat osa tätä seurantatehtävien kokonaisuutta.
Ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä saamiaan tietoja yleiskokouksen suomalaisdelegaation jäsenten saamista luottamustehtävistä. Tämä heijastaa valtuuskunnan aktiivisuutta yleiskokouksessa ja on valiokunnan mielestä tärkeää. Luottamustehtävistä on sisällytetty perusteelliset kirjaukset kertomukseen.
Lopuksi ulkoasiainvaliokunta toteaa, että nykyisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa Euroopan neuvoston ja sen yleiskomitean työlle on erityistä tarvetta. Tästä on selkeänä osoituksena myös se, että Euroopan neuvosto kokoontui huippukokoukseen kuluvan vuoden toukokuussa Islannissa.