Perustelut
Euroopan neuvosto on keskeinen eurooppalaisen ihmisoikeusnormiston
alullepanija ja kehittäjä. Toimintansa aikana
se on aikaansaanut yli 200 yleiseurooppalaista yleissopimusta. Ulkoasiainvaliokunta
katsoo, että Euroopan neuvoston toiminnan tuloksellisuus
riippuu yhteistyön kehittämisestä muiden
järjestöjen kanssa ja siitä, että pääsihteerin
esittämät uudistukset (organisaatio, strategiset
prioriteetit, toiminnan vaikuttavuus) voidaan toimeenpanna. Valiokunta pitää tärkeänä,
että neuvoston asema yleiseurooppalaisen oikeusnormiston
kehittäjänä ja yhteistyöfoorumina
voidaan turvata jatkossakin.
Valiokunta on useassa yhteydessä kiinnittänyt
huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, viimeksi turvallisuus-
ja puolustuspoliittista selontekoa koskevassa mietinnössään
(UaVM 1/2013 vp). Monivuotisen yhteistyön
tuloksena Euroopan neuvosto on laatinut yleissopimuksen naisiin
kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi.
Suomi allekirjoitti yleissopimuksen heti toukokuussa 2011. Hallituksen
tarkoitus on tuoda esitys sopimuksen ratifioimiseksi vuoden 2013
aikana.
Ulkoasiainvaliokunta korosti EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
käsitelleessä mietinnössään
(UaVM 3/2012 vp), että talouskriisin
vaikutus Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteiskunnalliseen
vakauteen on otettava vakavasti. Epävakauden lisääntyminen
on ristiriidassa EU:n keskeisen tavoitteen kanssa, joka pyrkii vakauden
luomiseen Eurooppaan keskinäisriippuvuutta vahvistamalla.
Valiokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota myös
ulkoministerin kanssa käydyissä keskusteluissa
ja myös EU:n laajentumisen yhteydessä.
Kertomuksen mukaan kertomusvuonna käsitellyissä 74
raportissa heijastuu yhteinen huoli demokratian tilasta jäsenmaissa,
talous- ja finanssikriisin vaikutuksista sekä demokraattisten
periaatteiden ja kaikkien kansalaisryhmien ihmis- ja perusoikeuksien
puolesta. Valiokunta pitää hyvänä,
että Suomen valtuuskunta järjesti eduskunnassa
marraskuussa 2012 poliittisen komitean kokouksen, jossa käsiteltiin
mm. talouskriisin vaikutuksia.
Tärkeä osa yleiskokouksen ihmisoikeuksien ja
demokratian valvontatehtävästä tapahtuu monitorointikomitean
maakohtaisen seurannan puitteessa. Suomen hallituksen pitkän
linjan keskeinen poliittinen tavoite on Euroopan neuvoston monitorointitoiminnan
parempi hyödyntäminen. Valiokunta yhtyy käsitykseen,
että sitoumusten toteutumista on seurattava johdonmukaisesti.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan monitorointijärjestelmä on
puutteineenkin Euroopan neuvoston vahvuus. Valiokunta toteaa uskottavan
ja toimivan monitorointijärjestelmän olevan olennainen
osa Euroopan neuvoston sopimusten toimeenpanon varmistamista. Valiokunta
edellyttää, että monitorointijärjestelmän
puutteita pyritään korjaamaan, jotta sopimusten
toteutumista voidaan tehostaa.
Valiokunta korosti turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa
käsitelleessä mietinnössään
(UaVM 1/2013 vp), että Venäjän
demokratiakehityksen seurantaan sisältyy ihmisoikeuksien
kunnioittamisen lisäksi myös muita Suomelle tärkeitä tavoitteita,
kuten oikeusvaltion vahvistaminen. Oikeusvaltiokehityksen vahvistaminen
on merkittävä tavoite rakenteelliseksi luonnehditun
korruption vastaisessa toiminnassa. Valiokunta kiinnitti huomiota
myös kansalaisjärjestöihin ja tiedonvälitykseen
kohdistuviin rajoituksiin. Valiokunta piti kansalaisjärjestöihin
ja sananvapauteen kohdistettuja rajoituksia vakavina ongelmina,
joihin Suomen ja EU:n tulee ottaa johdonmukaisesti kantaa ja korostaa Venäjän
allekirjoittamien kansalaisvapauksia koskevien sopimusten toimeenpanoa.
Valiokunnan mielestä molempia osapuolia hyödyttävän
yhteistyön luonnollinen osa on kansalaisjärjestöjen
toimintaedellytysten turvaaminen ja yhteistyö.
Ulkoasiainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota Pohjois-Afrikan
vakauden ja Suomen turvallisuuden väliseen yhteyteen (UaVM
13/2012 vp). Syyrian ja Sahelin kriisien laajeneminen
on merkittävä epävakautta luova tekijä.
Kansanedustajia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista
osallistui valiokunnan maaliskuussa 2013 järjestämään
oikeusvaltiota ja demokratiaa käsitelleeseen pyöreän
pöydän keskusteluun. Tapahtumaan osallistui myös
Pohjoismaiden ja Baltian maiden parlamenttien ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajia
sekä kansalaisjärjestöjen edustajia ja
tutkijoita. Keskusteluilla valiokunta pyrkii tukemaan demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
ja Lähi-idässä, jotta arabikeväästä alkanut prosessi
voisi johtaa aidon demokratian vahvistumiseen. Valiokunta on korostanut
(UaVM 1/2013 vp), että demokratian,
ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen korostamisen tulee olla
jatkossakin keskeinen osa EU:n ulkoista toimintaa. Toimintaa on
kuitenkin arvioitava ja kokemuksista opittava esimerkiksi arabikevättä edeltävästä
politiikasta.
Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että edellä esitettyihin
näkökohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota
Suomen Euroopan neuvoston parlamentaarisen valtuuskunnan työskentelyssä.