Perustelut

Yhteispohjoismaisten laitosten ja niiden henkilökunnan oikeudellisesta asemasta 9 päivänä joulukuuta 1988 tehdyn pohjoismaisen sopimuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää eri yhteispohjoismaisten laitosten ja niiden henkilökunnan oikeudellista asemaa ja henkilökunnan työehtoja myös suhteessa oman ja palvelusmaan lainsäädäntöön. Voimassa olevan sopimuksen 2 artiklan mukaan pohjoismaisen laitoksen palvelukseen otetaan pääsääntöisesti jonkin Pohjoismaan kansalaisia. Pohjoismaisen ministerineuvoston suostumuksella voidaan palvelukseen ottaa myös muiden maiden kansalaisia.

Euroopan yhteisön oikeudessa on voimassa periaate, jonka mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kielletty. Työvoiman vapaa liikkuvuus on yhteisöoikeudessa turvattu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 39 artiklassa, jonka mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa poistetaan.

Euroopan unionin jäsenvaltioilla on toimivalta sopia ja säätää viroista itsenäisesti, mutta ne eivät voi soveltaa yhteisöoikeuden vastaista syrjivää lainsäädäntöä. Voimassaolevan pohjoismaisen sopimuksen 2 artiklan määräysten on katsottu olevan ristiriidassa EY-lainsäädännön kanssa, koska määräykset asettavat tiettyjä esteitä työvoiman vapaan liikkuvuuden toteutumiselle. Niin ikään perustuslain 6 § 2:n momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain säännökseen sisältyy myös se periaate, että kansalaisuusvaatimuksia asetetaan vain rajoitetusti ja perustellusta syystä. Yleensä kansalaisuusvaatimus koskee Pohjoismaiden lainsäädännössä vain valtionhallinnon ylimpiä virkoja sekä eräitä maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja yleisen järjestyksen kannalta tärkeitä virkaryhmiä.

Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan muutossopimuksen tarkoituksena on, että sopimuksesta poistettaisiin vaatimus pohjoismaisesta kansalaisuudesta otettaessa henkilöitä pohjoismaisen laitoksen palvelukseen. Muutossopimuksen 2 artiklaan sisältyisi määräys, jonka mukaan kunkin laitoksen johtavat toimet pyritään jakamaan kohtuullisesti eri Pohjoismaiden kansalaisten välillä.

Ulkoasiainvaliokunnan mielestä sopimusmuutos on perusteltu, koska se poistaa ristiriidan sopimuksen ja perustuslain sekä EY-lainsäädännön väliltä. Voimassaolevan sopimuksen mukaan muiden kuin pohjoismaiden kansalaisten ottaminen yhteispohjoismaisten laitosten palvelukseen on ollut mahdollista Pohjoismaiden ministerineuvoston suostumuksella. Valiokunnan mielestä sopimusmuutos yksinkertaistaa yhteispohjoismaisten laitosten hallintoa ja on tältäkin osin perusteltu. Muutossopimuksen 2 artiklan osoittama pyrkimys säilyttää kohtuullinen tasapaino Pohjoismaiden kesken yhteispohjoismaisten laitosten johtavia toimia täytettäessä on valiokunnan mielestä oikea tavoite.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.