ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2014 vp

UaVM 4/2014 vp - HE 211/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 5 päivänä helmikuuta 2014 lähettänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 211/2013 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lähetystöneuvos Sami Leino ja kaupallinen sihteeri Juuso Moisander, ulkoasiainministeriö

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi lokakuussa 2010 Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välillä allekirjoitetun vapaakauppasopimuksen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan. Vapaakauppasopimus liittyy Korean tasavallan kanssa neuvoteltuun puitesopimukseen, ja ne muodostavat yhteisen institutionaalisen kokonaisuuden.

Sopimuksen tavoitteena on asteittainen ja vastavuoroinen sekä täysin Maailman kauppajärjestön säännösten ja velvoitteiden mukainen kaupan vapauttaminen olennaisilta osin kaiken tavara- ja palvelukaupan osalta.

Sopimus tulee voimaan 60 päivää sen jälkeen, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen voimaantulon edellyttämien menettelyjen saattamisesta päätökseen, tai jonain muuna osapuolten sopimana päivänä. Sopimusta sovelletaan unionin toimivaltaan kuuluvin osin väliaikaisesti, kunnes sopimus on tullut voimaan. Esitykseen sisältyvä laki sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kun sopimus tulee voimaan.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välinen vapaakauppasopimus on kattavin EU:n neuvottelema vapaakauppasopimus ja ensimmäinen Aasian maan kanssa tehty sitoumus vapaakauppa-alueen perustamisesta. Vapaakauppasopimuksen ansiosta suomalaisyritykset saavat muiden EU-maiden yritysten ohella edullisen kilpailuaseman Korean tasavallan haastavina pidetyillä markkinoilla.

EU on suurin ulkomainen investoija Korean tasavallassa. Korean tasavalta on ollut EU:n toiseksi suurin vientialue Aasiassa Kiinan jälkeen vuodesta 2005 lähtien. Korea on Suomen seitsemänneksi suurin kauppakumppani ja kolmanneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa heti Kiinan ja Japanin jälkeen.

EU:n ja Korean tasavallan välinen päivitetty puitesopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2010 ja valiokunta puolsi (UaVM 6/2013 vp) sopimuksen hyväksymistä. Nyt käsiteltävänä oleva vapaakauppasopimus tarkentaa puitesopimuksen kauppasuhteita koskevia määräyksiä.

Euroopan unionin tekemiä vapaakauppasopimuksia ei ole koskaan sovellettu sopimuspuolten ulkopuolisiin maihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Pohjois-Koreassa sijaitseva Kaesongin erityistalousalue ei kuulu sopimuksen piiriin. Korean niemimaan ulkoisen jalostuksen vyöhykkeiden alkuperätuotteet kuitenkin mainitaan sopimuksessa. Kaikissa Korean tasavallan tekemissä vapaakauppasopimuksissa on samankaltainen maininta, mikä liittyy Korean tasavallan poliittiseen tavoitteeseen Koreoiden yhdistymisestä.

Sopimuksen odotetaan edistävän Korean tasavallan liiketoimintaympäristön avoimuutta, torjuvan protektionismia ja vaikuttavan siten myönteisesti eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyyn ja toimintaedellytyksiin. Eurooppalainen teollisuus on katsonut tullien ulkopuoliset kaupanesteet merkittävimmiksi vienninesteiksi Korean tasavaltaan.

Sopimuksen myötä Korean tasavalta hyväksyy monien eurooppalaisten standardien vastaavuuden ja tunnustaa eurooppalaiset todistukset. Suuria hyötyjä odotetaan hallituksen esityksen mukaan myös palvelualoilla.

Sopimuksen keskeisiin periaatteisiin sisältyy kestävän kehityksen ja ympäristönormien kunnioittaminen ja edistäminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Ulkoasiainvaliokunta pitää hyvänä, että sopimus sisältää kestävän kehityksen osalta myös vahvan institutionaalisen mekanismin sitoumustenvalvonnasta, joka kattaa yhteistyön kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

Osapuolet sitoutuvat ihmisoikeuksien vahvistamiseen sekä avoimuuden edistämiseen. Osapuolet sitoutuvat työoikeuksien suojeluun ja edistämiseen, ja sopimus sisältää vaatimuksia työelämän periaatteista. Sopimuspuolet sitoutuvat monenvälisiin työelämää koskeviin normeihin ja sopimuksiin. Valiokunta on kauppa- ja investointisopimusten osalta johdonmukaisesti painottanut demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä ja työelämän standardien sisällyttämistä sopimuksiin.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella ulkoasiainvaliokunta ehdottaa,

että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun sopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan ja

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Timo Soini /ps
  • vpj. Pertti Salolainen /kok
  • jäs. Jouni Backman /sd (osittain)
  • Jörn Donner /r
  • Timo Heinonen /kok
  • Ilkka Kanerva /kok
  • Ilkka Kantola /sd
  • Saara Karhu /sd
  • Mari Kiviniemi /kesk
  • Johannes Koskinen /sd
  • Annika Lapintie /vas
  • Maria Lohela /ps
  • Tom Packalén /ps
  • Aila Paloniemi /kesk (osittain)
  • Anni Sinnemäki /vihr (osittain)
  • Ben Zyskowicz /kok
  • vjäs. Seppo Kääriäinen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Tuula Svinhufvud