Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Suomi pyrkii kahdenvälisellä sijoituksia edistävällä ja
suojaavalla sopimuksella turvaamaan yritysten ja teollisuuden yleiset
toimintaedellytykset. Investointisuojasopimus pyrkii suojaamaan
sijoituksia poliittisilta riskeiltä ja lisäämään
sijoitusympäristön ennakoitavuutta ja alentamaan
siten yritysten sijoituskynnystä. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan käsiteltävänä oleva sopimus
ei asiallisesti poikkea Suomen käyttämästä investointeja
koskevasta mallisopimuksesta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että taloudellisen yhteistyön avulla edistetään
myös poliittista dialogia Ukrainan kanssa ihmisoikeuksien
edistämiseksi. Valiokunta pitää siksi
hyvänä, että sopimuksen johdanto-osaan
on sisällytetty viittaukset työelämään
liittyviin oikeuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä ottaen
huomioon Ukrainan ympäristöongelmat, että sopimukseen
sisältyy myös ympäristöä koskeva
lauseke.
Ukraina on Euroopan unionin naapuruuspolitiikan merkittävä kohdemaa
mm. kokonsa ja EU:n ja Venäjän suhdekehityksen
näkökulmasta. Ukrainan tavoitteena on maan lähentyminen kohti
eurooppalaisia arvoja ja normeja. Pitkän tähtäimen
tavoite on maan EU-jäsenyys. Valiokunta yhtyy hallituksen
näkemykseen, että Ukraina on eurooppalainen maa,
jolla tulee olla mahdollisuus hakea EU:n jäsenyyttä.
Huomattava osa Suomen tähänastisesta taloudellisesta
tuesta — noin 9,5 miljoonaa euroa — on osoitettu
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkihoitoon. Suomi
on tukenut Ukrainan uuden hallituksen uudistuspyrkimyksiä ja kohdentaa
esityksen mukaan jatkossa kahdenvälistä apuaan
Ukrainalle Euroopan Naapuruuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti.
Ukrainalla on merkitystä kasvavana markkina- ja investointialueena.
Ukrainalla on kuitenkin suuria haasteita. Maa on energiavaroiltaan riippuvainen
Venäjästä. Talouskasvulle välttämättömät
rakenteelliset uudistukset eivät ole edenneet odotetulla
tavalla ja yksityistäminen on edennyt hitaasti. Laajalle
levinnyt korruptio ja lainsäädännön
kehittymättömyys vaikeuttavat talouskasvua ja
ulkomaisia investointeja.
Suomen ja Ukrainan välinen kauppavaihto vuonna 2003
oli 255,6 miljoonaa euroa. Tärkeimmät vientisektorit
ovat paperiteollisuus, telekommunikaatioteollisuus, sähkölaitteet,
teollisuuskoneet sekä maalit ja väriaineet. Ukrainasta tuodaan
Suomeen rautaa ja terästä, metallimalmia, tekstiilejä,
jalostamattomia muoveja ja orgaanisia kemikaaleja.
Ukrainan merkityksen arvioidaan kasvavan myös suomalaisyritysten
vienti- ja investointikohteena. Investointisuojasopimuksen nykyaikaistamisella
pyritään parantamaan sekä Ukrainassa
jo olevien suomalaisyritysten että sinne sijoituksia harkitsevien
yritysten toimintaedellytyksiä