(1) Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Yhdysvaltojen kanssa 24.7.2025 tehdyn puoliso- ja perhesopimuksen. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia.
(2) Suomella on Yhdysvaltojen kanssa voimassa oleva perhe- ja puolisosopimus vuodelta 1996 (SopS 13/1996). Sopimus ei kata Puolustusvoimien henkilöstön perheenjäsenten työskentelyä, kun henkilöstö työskentelee Naton tehtävissä. Nyt neuvotellun uuden sopimuksen tavoitteena on mahdollistaa nykysopimuksen tavoin diplomaattisen edustuston, konsuliedustuston, kansainvälisessä järjestössä toimivan edustuston sekä lisäksi uutena henkilöstökategoriana sopimuksessa määritellyn Nato-henkilöstön käsitteen alle kuuluvien henkilöiden perheenjäsenten työnteko Yhdysvalloissa ilman, että heidän tarvitsee luopua diplomaattistatuksestaan tai muusta erityisasemastaan niissä tapauksissa, joissa tällaisesta asemasta luopuminen vastaanottajavaltion noudattaman käytännön mukaan muutoin olisi työskentelyn edellytyksenä. Vastaavasti Suomi takaa sopimuksessa työnteon edellytykset Yhdysvaltojen vastaavassa asemassa oleville perheenjäsenille Suomessa. Nyt neuvoteltu sopimus korvaisi vuoden 1996 sopimuksen.
(3) Ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä, että perhe- ja puolisosopimusta Yhdysvaltojen kanssa uudistetaan esitetyllä tavalla. Yhdysvaltojen kanssa tehtävä sopimus on ensimmäinen, joka kattaisi myös Nato-henkilöstön. Tällä hetkellä Suomella on voimassa perhe- ja puolisosopimus Kanadan, Ison-Britannian, Unkarin, Chilen, Serbian, Vietnamin, Israelin, Argentiinan, Etelä-Afrikan, Kolumbian, Perun, Intian Brasilian, Namibian ja Ukrainan kanssa. Uruguayn kanssa sopimus on allekirjoitettu 18.11.2024, mutta se ei ole vielä voimassa. Australian ja Kazakstanin kanssa sopimusneuvottelut ovat vireillä.
(4) Perhe- ja puolisosopimukset kattavat määritelmiensä mukaisesti edustustoihin akkreditoitujen henkilöiden puolisot sekä mukana seuraavat alaikäiset tai riippuvaisessa asemassa olevat lapset, mutta sopimuksilla on käytännössä merkitystä lähinnä puolisoiden työskentelymahdollisuuksien kannalta. Sopimukset eivät koske perheenjäseniä, jotka ovat vastaanottajavaltion kansalaisia tai asuvat pysyvästi vastaanottajavaltiossa.
(5) Sopimuksessa määrätään tarkemmin työtä koskevista edellytyksistä, lupamenettelyistä ja työtä tekevän perheenjäsenen asemasta. Sopimuksen perusteella perheenjäsenellä on lähtökohtaisesti velvollisuus maksaa vastaanottajavaltiossa tulovero- ja sosiaaliturvamaksuja siellä tekemästään ansiotyöstä saamastaan palkasta. Työntekoon sovelletaan vastaanottajavaltion kansallista lainsäädäntöä.
(6) Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi ulkomaalaislain (301/2004) 81 a ja 81 b §:ää. Sopimuksessa sovitaan, että oikeus tehdä työtä myönnetään perheenjäsenelle vaatimatta selvitystä vastaanottajavaltiossa tehdystä työtarjouksesta. Tämä edellyttää muutoksia ulkomaalaislakiin, koska nykylain mukaan tieto saadusta työtarjouksesta on ollut työnteko-oikeuden sisältävän oleskeluluvan myöntämisen edellytys.
(7) Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa todettiin, että henkilöstön ulkomaankomennuksiin liittyen Puolustusvoimat on nostanut esiin puolisoiden työllistymiseen liittyviä haasteita ja tunnistanut, että tilanteesta aiheutuu merkittäviä haasteita henkilöstön rekrytoinnille Nato-tehtäviin tulevaisuudessa. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan niin ulkomaanedustustoissa kuin Nato-tehtävissä työskentelevien puolisoiden työllistymiseen puolisosopimuksia solmimalla. Puolison työskentelymahdollisuus ulkomaankierroksen aikana voi usein olla merkittävä kannustin, joka vaikuttaa virkahenkilön edellytyksiin siirtyä ulkomaankomennukselle.
(8) Valiokunta myös painottaa sitä, että perhe- ja puolisosopimusten tekeminen edistää osaltaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tavoitteiden ja ulkoministeriön ja puolustushallinnon perhepoliittisten tavoitteiden toteutumista.
(9) Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.