Terveys ja hyvinvointi ovat ihmiselle kaikkein tärkein
asia. Turvallisuuden tunne syntyy siitä, että tarvittaessa
lääkäriin pääsee ja
ihmiset hoidetaan.
Kataisen ja Urpilaisen hallituksen vastuulla on reilun vuoden
aikana ollut se, millaisen turvallisuuden tunteen ihmiset kokevat.
Suomalaiset käyvät jo ensi viikolla kuntavaaleihin.
Meidän mielestämme ihmisillä olisi oikeus
tietää, kykeneekö hallitus takaamaan
ihmisille terveydenhoidon. Missä on esityksenne?
Nyt te laitatte ihmiset äänestämään
mielikuvien perusteella. Uudistus, vastuunkanto, vahva peruskunta
ovat vain puheittenne retoriikka. Sanoilla ei hoideta yhtään
sairasta. Ihmiset jonottavat lääkäriin,
ja te vain kiistelette. Missä viipyy esityksenne terveyspalveluiden
järjestämiseksi?
Hallituksen saamattomuus on saattanut palvelujen järjestämisvastuussa
olevat kunnat tilanteeseen, joka käy ihmisille tuskalliseksi
ja kunnille kalliiksi. Monissa kotikunnissa ja monissa maakunnissa
palveluiden kehittämistyö on pysähtynyt.
Kunnat odottavat hallitukselta esityksiä. Hallituspuolueiden
keskenään ristiriitaiset näkemykset vaikeuttavat
tilannetta. Kyvyttömyyttään hallitus
peittelee nimeämällä työryhmiä ja selvitysmiehiä.
Pääministeri Katainen ilmoitti hallituskauden alkajaisiksi
vaalikauden suurimmaksi rakenteelliseksi uudistukseksi ja miljardiluokan
säästöhankkeeksi kuntarakenneuudistuksen.
Sittemmin puheet säästöistä ovat
laantuneet. Kuntaministeri Virkkunen on alistanut ihmisille tärkeimmät
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut karttaharjoituksensa alle.
Hallitus oli kuulevinaan kuntia keväällä.
Kunnat pakotettiin lausumaan vain kartoista johdattelevien kysymysten
ja puutteellisten tietojen pohjalta. Kunnilta ei kysytty, miten
haluatte sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää.
Sen sijaan kunnilta lähinnä kysyttiin, minä vuonna
haluatte, että suurkuntahanke toteutetaan teidän
kunnassanne. Myös aika lausunnoille oli täysin
riittämätön. Tämä oli
kansanvallan ja kuntapäättäjien halveksintaa.
Kuntakartta sai tyrmäyksen kunnilta. Kunnat itse nostivat
palveluiden järjestämisen rajoja tärkeämmäksi.
Myös oikeuskansleri moitti hallitusta, joka lupasi järjestää pakon
edessä uuden kuulemiskierroksen. Missä viipyy
selvä esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden
järjestämisestä, johon kunnat voisivat
ottaa kantaa?
Kesäkuisessa tiedonannossaan hallitus vain toisti suurkuntaideologiaansa
ja ilmoitti, että keskussairaaloita pyörittävät
ja kymmeniä tuhansia ihmisiä työllistävät
sairaanhoitopiirit lakkautetaan. Ette kertoneet mitä tulee
tilalle.
Tyrmäyksen saanut kuntakartta puettiin uuteen muotoon:
vahvan peruskunnan kriteereiksi. Vähintään
20 000 asukasta ja työssäkäyntikriteeri
johtavat samaan lopputulokseen eli 70 suurkuntaan. Vahvan kunnan
kriteerit eivät perustuneet mihinkään
tutkimuksiin. Lääkäriin pääsyä ja hyvää hoitoa
ne eivät varsinkaan takaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ympäri
Suomea pyörittelivät epäuskoisina päitään.
Ihmiset olivat kauhuissaan: miten minun lähipalveluilleni
ja kotikunnalleni käy?
Keskusta on alusta asti toistanut, että terveyspalvelut
on hoidettava yhteistyössä. Hallitus on halunnut
kieltää yhteistyön ja vasta viime viikkoina
tunnustanut, etteivät suurkunnatkaan selviä yksin.
Yhteistyötä tarvitaan.
Keskustalla on selvä esitys terveyspalveluiden turvaamiseksi.
Olemme esittäneet kotikunta-maakunta mallia. Ihmisen kokoisissa
kotikunnissa järjestetään asuinviihtyvyyteen
ja päivittäiseen elämään
liittyvät palvelut. Terveyspalvelut järjestettäisiin
yhteistyössä maakunnittain. Terveyskeskukset säilyvät
tietenkin kotikunnissa, mutta rajan poisto perusterveydenhuollon
ja erikoissairaanhoidon väliltä lopettaa ihmisten
pompottelun.
Erityisesti julkinen sektori kärsii paikoin rajusta
lääkäripulasta. Myös sairaanhoitajista
ja muista hoivahenkilöistä on pulaa. Tämä koskee kaiken
kokoisia kaupunkeja ja kuntia. Työvoiman saannin ja sijoittumisen
kannalta tärkeintä on henkilökunnan työn
tukeminen ja vetovoiman lisääminen julkisella
sektorilla. Pelkkä kuntakoon kasvattaminen tuskin tekee
kunnista houkuttelevampia työpaikkoja. Miten hallitus aikoo varmistaa,
että hoitoalan ammattilaisia riittää tulevaisuudessa?
Jyrki Kataisen hallitus on sulkenut korvansa asiantuntijoilta.
Suurkuntahanke ei ratkaise terveyspalvelujen saatavuutta eikä säästä rahaa. Palvelut
huononevat, ja ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle.
Uhkana on, että palvelut karkaavat entistä kauemmas.
Nyt on selvinnyt, että pääministeri
Senaatintorin kupeessa piirtelee harpilla Suomeen uusia kuntarajoja.
Lyhenevätkö jonot keskuskaupungeissa, jos teidän
harppinne leikkaa itsenäisen elämän palvelunsa
hyvin järjestäviltä kehyskunnilta? Päinvastoin,
palvelut huononevat niin keskuskaupungeissa kuin ympäröivässä maakunnassa,
kun te siirrätte ihmisiä hoitojonon jatkoksi.
Edellä olevan perusteella ja
Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten
esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
välikysymyksen:
Pystyykö hallitus tuomaan esityksen sosiaali- ja
terveyspalveluiden järjestämisestä ennen
kunnallisvaaleja,
miten hallitus aikoo turvata ihmisten tärkeät
peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa,
miten hallitus aikoo varmistaa hoitohenkilöstön
riittävyyden julkisissa terveyspalveluissa ja
onko hallitus toimintakykyinen?