REPowerEU-suunnitelman tavoitteena on katkaista mahdollisimman pian riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä sekä vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan. Suunnitelmaan sisältyy mm. lainsäädäntöehdotuksia, strategioita ja tiedonantoja, jotka tähtäävät energiansäästämiseen, energian hankintalähteiden monipuolistamiseen sekä fossiilisten polttoaineiden nopeaan korvaamiseen. REPowerEU-suunnitelmaa käsittelevän E-kirjelmän (E 68/2022 vp) lisäksi komissio on antanut asetusehdotuksen, jossa esitetään muutoksia mm. elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaan asetukseen. Asian kiireellisyyden vuoksi eduskuntaa informoidaan lainsäädäntöehdotuksesta tässä vaiheessa E-kirjeellä (E 76/2022 vp).
Komission ehdotuksen mukaan elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) toimisi kehikkona REPowerEU-rahoituksen kanavoimiselle ja hankkeiden toimeenpanolle. Avustusmuotoinen rahoitus koostuisi uudesta 20 mrd. euron rahoituksesta, joka siirrettäisiin päästökaupan markkinavakausvarannon päästöoikeuksien myymisestä saaduista tuloista. Käytettävissä olisi myös RRF-välineen käyttämättä oleva lainamuotoinen tuki (noin 225 mrd. euroa), minkä lisäksi jäsenmailla olisi vapaaehtoinen mahdollisuus siirtää koheesiorahastojen sekä maaseudun kehittämisrahaston jäsenmaakohtaista rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineeseen (12,5 prosenttia kummastakin, yhteensä runsaat 34 mrd. euroa). REPower-tavoitteiden toteuttamiseen olisi näin käytettävissä yhteensä lähes 300 mrd. euron rahoitus.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomi voi hyväksyä koheesiovarojen rajoitetut lisäjoustot, kunhan määrärahojen siirtäminen on jäsenvaltioiden omassa harkintavallassa komission ehdottamalla tavalla. Myös valtioneuvoston avoin suhtautuminen RRF-välineen käyttämättä olevan lainamuotoisen rahoituksen hyödyntämiseen on perusteltu.
Valtioneuvosto suhtautuu sen sijaan erittäin varauksellisesti ehdotukseen markkinavakausvarannon käyttämisestä REPowerEU-toimien rahoitukseen. Valtioneuvoston tavoin valiokunta pitää ehdotusta ongelmallisena ja ristiriitaisena markkinavakausvarannon toimintaperiaatteiden kanssa. Markkinavakausvarannon tarkoituksena on varmistaa päästökauppamarkkinan vakautta, mutta ehdotuksen arvioidaan päinvastoin heikentävän päästökaupan uskottavuutta ja muuttavan ainakin lyhyellä aikavälillä sen markkinadynamiikkaa. Päästöoikeuksien määrän lisääntymisen ja niiden hinnan alenemisen ennakoidaan myös heikentävän kannustimia ilmastotoimiin.
Komissio ehdottaa REPowerEU-investoinneille rajattua poikkeusta "Ei merkittävää haittaa" -periaatteen soveltamisesta. Poikkeus koskisi energiainfrastruktuuriin ja energialaitoksiin liittyviä uudistuksia ja investointeja, joilla edistetään öljyn ja maakaasun välitöntä toimitusvarmuutta monipuolistamalla toimituslähteitä. Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi voi hyväksyä ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun sekä kohdennetun poikkeuksen REPowerEU-lukujen uudistuksiin, jotka koskevat öljyn ja kaasun toimitusvarmuuteen liittyviä investointeja.
Valiokunta toteaa, että fossiilisen energian tukeminen on vastoin pidemmän aikavälin ilmastotavoitteita, mutta se on nähty välttämättömäksi tilanteessa, jossa energiariippuvuus Venäjästä on katkaistava nopeasti ja jossa etenkään venäläistä maakaasua ei pystytä heti korvaamaan muilla keinoilla. Koska ratkaisu ei ole ilmaston kannalta kestävä, on välttämätöntä, että panostukset fossiiliseen energiaan jäävät lyhytkestoisiksi ja etteivät ne hidasta vihreää siirtymää. On myös varmistettava, ettei niillä vaaranneta EU:n 55-valmiuspaketin pitkän tähtäimen tavoitteita.
Energiansäästöön ja energiankäytön tehostamiseen liittyy suurta potentiaalia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. On siksi tärkeää, että Suomi tukee määrätietoisesti energiansäästöön liittyviä aloitteita ja edistää laajaa energiansäästämiseen tähtäävää toimenpidekokonaisuutta sekä kansallisella että EU:n tasolla. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että Suomen tulisi asettaa komission suositusta (-13 prosenttia) kovempi kansallinen säästötavoite, koska Suomen energia- ja luonnonvarakulutus on EU:n korkeimpia henkeä kohden. On myös tärkeää, että jatkossa löydetään ratkaisu, joka ei aseta vastakkain energiankulutuksen vähentämistä, sähköistymistä, vetytaloutta ja uusiutuvien energioiden käyttöä vaan joka edistää näitä kaikkia yhtä aikaa.
Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valiokunta painottaa myös EU:n talous- ja investointipolitiikan hyvää koordinaatiota. Esimerkiksi päästökauppaa tulee kehittää johdonmukaisesti siten, ettei yksittäisten rahoitustarpeiden vuoksi poiketa aiemmin sovitusta linjasta.