Tausta
Direktiiviehdotus on jatkoa Euroopan komission 18.5.2021 antamalle tiedonannolle 2000-luvun yritysverotuksesta vankan, toimivan ja oikeudenmukaisen verojärjestelmän edistämiseksi EU:ssa (E 84/2021 vp). Tiedonannossa esitettiin komission suunnitelma lyhyen ja pitkän aikavälin toimista, joilla tuetaan Euroopan elpymistä covid-19-pandemiasta ja varmistetaan verotulojen riittävyys tulevina vuosina. Yhtenä tulevana toimena tiedonannossa mainittiin ehdotus lainsäädännöksi velkarahoituksen edullisuuden poistamiseksi, jota nyt käsiteltävä ehdotus siis koskee. Direktiiviehdotus on osa yritysverotusta koskevaa EU:n strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa, että verojärjestelmä on oikeudenmukainen ja tehokas koko Euroopassa. Direktiiviehdotuksella pyritään edistämään myös pääomamarkkinaunionia. Tavoitteena on välttää liiallista riippuvuutta velasta ja edistää yritysten rahoitusrakenteiden tasapainottamista. Tällä tavoin yrityksillä on komission mukaan paremmat mahdollisuudet investoida tulevaisuuteen, mikä tukee kasvua ja innovointia sekä EU:n kilpailukykyä. Direktiiviehdotuksen mukaan tarkoituksena on vastata myös Euroopan parlamentin toiveisiin siitä, että komissio tekisi ehdotuksen vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen verokohtelua tasavertaistavasta vähennyksestä, joka sisältäisi tehokkaita veronkierron estäviä säännöksiä, jotta oman pääoman ehtoista rahoitusta koskevia vähennyksiä ei käytettäisi uutena välineenä veropohjan rapautumiseen.
EU:n jäsenvaltioiden verojärjestelmät antavat mahdollisuuden vähentää velan korot korkorajoitussäännösten puitteissa laskettaessa veron perustetta yhteisöverotusta varten, kun taas oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen liittyvät kustannukset, kuten osingot, eivät yleensä ole jäsenvaltioissa vähennyskelpoisia. Tällä hetkellä kuudella jäsenvaltiolla on kansallista lainsäädäntöä, joka mahdollistaa vähennyksen oman pääoman ehtoisen rahoituksen perusteella. Kansallisissa sääntelytavoissa on kuitenkin eroja.
Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan säännöksiä, joiden mukaan oman pääoman lisäyksiin liittyvät nimelliskorot olisivat tietyin edellytyksin vähennyskelpoisia verotuksessa. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä, joilla rajoitettaisiin korkojen vähennyskelpoisuutta. Ehdotuksen mukaan näin voidaan puuttua vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen eriarvoiseen verokohteluun samanaikaisesti sekä oman että vieraan pääoman puolella. Lisäksi ehdotuksessa todetaan, että tämä on tehokas keino, joka säilyttää jäsenvaltioiden julkisen talouden kestävyyden. Korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan jo tällä hetkellä veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin (ATAD) mukaisilla säännöksillä. Nyt ehdotetut korkorajoitussäännökset tulisivat sovellettaviksi ATAD:n mukaisten rajoitusten lisäksi.
Jatkovalmistelua tarvitaan
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston käsitykseen siitä, että direktiiviehdotuksen tavoitteita voidaan pitää kannatettavina, mutta tavoitteen saavuttamiseksi valitut keinot vaativat vielä laajaa jatkovalmistelua.
Oman pääoman perusteella tehtävä vähennys olisi verojärjestelmässä täysin uudentyyppinen elementti, ja välttämättä ei ole selvää, kuinka hyvin se toimisi tavoitteisiinsa nähden. Valtioneuvosto on kannassaan todennut, että direktiiviehdotuksen ainoa selkeästi nähtävissä oleva seuraus on korkovähennysrajoituksen kiristyminen ja laajentuminen koskemaan myös niitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joita voimassa olevat korkovähennysrajoitukset eivät koske. Oman pääoman vähennyksen osalta on puolestaan todettu, että siitä koituva hyöty yrityksille riippuu monista vaikeasti hahmotettavista asioista, ja vähennyksen perusteella saatavan veroedun tasoa ja sen suhdetta ehdotetun korkovähennysrajoituksen kiristykseen ei ole tällä hetkellä mahdollista arvioida. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu myös esille, että oman pääoman vähennyksen käyttö voisi jäädä odotettua vähäisemmäksi. Tältä osin on viitattu muun muassa sääntelyn monimutkaisuuteen ja hallinnolliseen taakkaan. Mahdollisuus oman pääoman perusteella tehtävään vähennykseen ja korkorajoitus ei välttämättä myöskään kohdistuisi tasapuolisesti eri yrityksiin niiden erilaisista rahoitusrakenteista johtuen.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että oman pääoman perusteella tehtävä vähennys olisi melko suuri periaatteellinen muutos verojärjestelmään ja vaikuttaisi merkittävästi kansallisiin verojärjestelmiin ja että direktiiviehdotuksen lähestymistapa vaikuttaa sen odotettavissa olevien seurausten ja tavoitteiden valossa vaativan kattavaa lisäselvitystä, jotta valittua lähestymistapaa voitaisiin pitää kannatettavana.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan myös aggressiivisen rajat ylittävän verosuunnittelun ja haitallisen verokilpailun kitkemisen tärkeydestä. Oman ja vieraan pääoman verokohtelun lähentäminen voidaan nähdä yhtenä keinona vastata tavoitteisiin veropohjan turvaamisesta sekä aggressiivisen verosuunnittelun ja haitallisen verokilpailun kitkemisestä. On kuitenkin epäselvää, miten hyvin direktiiviluonnoksessa esitetty malli edistäisi näitä tavoitteita.
Vaikka asiantuntijakuulemisissa on direktiiviin nähty liittyvän myös hyötyjä taikka direktiivin tavoitteita on sinällään kannatettu, on kuitenkin kriittisiä näkökulmia tuotu laajasti esille, kuten verojärjestelmän monimutkaistuminen ja yleensä ottaen kysymys direktiivin tarpeellisuudesta. Lisäksi on korostettu korkorajoitussääntelyn kiristymistä. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille myös kansallisten vaikutusarviointien tarpeellisuus.
Vireillä olevat kansainvälisen verotuksen hankkeet
Direktiiviehdotusta on tarkasteltava myös suhteessa vireillä oleviin kansainvälisen verotuksen hankkeisiin. EU:ssa on parhaillaan valmisteilla ns. minimiverodirektiivi, jonka tarkoituksena on panna täytäntöön globaalia konsernien minimiverotasoa koskevat säännökset EU-alueella. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että jatkovalmistelussa tulisi käsitellä direktiiviehdotuksen suhdetta minimiverodirektiiviin ja arvioida sitä, onko direktiiviehdotuksen kaltaista muutosta tarpeen saattaa voimaan lähes samaan aikaan minimiverodirektiivin kaltaisen merkittävän kansainvälistä verotusta koskevan muutoksen kanssa.
Taloudelliset vaikutukset
Direktiiviehdotukseen sisältyvässä vaikutusarviossa ei ole arvioitu ehdotettujen muutosten taloudellisia vaikutuksia jäsenvaltiokohtaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa direktiiviehdotuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan tarkemmin ottaen erityisesti huomioon vaikutukset verotuottoihin.
Muuta
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että ehdotuksen suhdetta EU-oikeudellisiin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin tulee arvioida jatkokäsittelyssä. Valtioneuvosto toteaa kirjelmässään, että ehdotettujen säännösten monimutkaisuudesta johtuen on kyseenalaista, voidaanko tavoitteet saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella, kuten toissijaisuusperiaate edellyttää. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimet kohdistuvat tarkoituksenmukaisesti eikä sääntely aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitusta verovelvollisille tai verohallinnolle.
Suomen kantaa tulee tarvittaessa tarkistaa jatkovalmistelun yhteydessä.