Tausta ja tavoite
Euroopan komissio julkaisi 19.3.2025 ReArm Europe -suunnitelman, jossa on määritelty viisi pilaria. Suunnitelmalla tavoitellaan Euroopan puolustukseen käytettävien menojen lisäämistä ja välittömiin investointitarpeisiin vastaamista. Suunnitelmaa koskevat yleiset valtioneuvoston kannat sisältyvät selvitykseen E 21/2025 vp, josta myös valtiovarainvaliokunta on antanut lausunnon (VaVL 3/2025 vp). Käsittelyssä oleva U-kirjelmä kattaa ReArm Europe -suunnitelman osan, joka koskee uuden Euroopan turvallisuustoimivälineen (SAFE) perustamisesta.
SAFE-rahoitusvälineella on tarkoitus vastata merkittävästi heikentyneen turvallisuustilanteen aiheuttamien haitallisten taloudellisten seurausten ja jäsenvaltioiden välittömien hankintatarpeiden ratkaisemiseen sekä edistää Euroopan puolustuksen kiireellistä vahvistamista. Ehdotus mahdollistaa myös jäsenvaltioiden sotilaallisen lisätuen myöntämisen Ukrainalle. Sen tavoitteena on lisäksi kannustaa ja edesauttaa jäsenvaltioita yhteishankintoihin. Komission mukaan välineellä kehitetään Euroopan puolustusteollisuutta ja -puolustusteknologista perustaa, mikä puolestaan tukee EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä.
Taloudelliset vaikutukset
SAFE-rahoitusväline toteutetaan enintään 150 mrd. euron lainajärjestelynä, jossa unioni myöntää lainoja jäsenvaltioille ehdotuksen mukaisin toimin. Välinettä hyödyntävät jäsenvaltiot maksavat itse lainansa takaisin kuluineen. Jos yksittäinen jäsenvaltio jättäisi lainasopimukseen liittyvät velvoitteensa hoitamatta, komissio kattaisi puuttuvan osuuden viime sijassa muilta jäsenvaltioilta jäsenvaltioiden bruttokansantulo-osuuden (BKTL-osuus) mukaisesti omien varojen katon ja maksukaton välisen liikkumavaran puitteissa.
Ehdotuksen toimeenpanoon sisältyy lisäksi noin 19,4 milj. euroa komission hallintomenoja vuosille 2025—2027. Nämä voidaan rahoittaa uudelleenkohdentamalla määrärahoja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 (hallinto) sisällä.
Valiokunnan näkemys
Valtioneuvoston kanta on valtiovarainvaliokunnan mielestä kattava ja perusteltu. Valtioneuvoston tavoin valiokunta korostaa välineen väliaikaista luonnetta ja pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että välineestä myönnetään nimenomaan lainamuotoista rahoitusta, ja sitä, että kukin jäsenvaltio vastaa välineen kautta ottamastaan lainasta kuluineen ensisijaisesti itse. Keskeistä on myös, että rahoitusvälineeseen liittyvät vastuut rajoittuvat edellä mainittuun EU:n omien varojen katon ja EU:n rahoituskehyksen menojen enimmäismäärän väliseen liikkumavaraan.
Valtiovarainvaliokunta painottaa, että rahoituksen kohdentamisen tulee olla linjassa erityisesti Naton puolustussuunnitteluprosessin mukaisten jäsenvaltioiden suoritustavoitteiden kanssa. On myös tärkeää, että Suomen kannalta keskeisimmät suorituskykyalueet, kuten maataistelukyky, sisältyvät ehdotukseen.
Huolimatta siitä, että rahoitusvälineen tarkoitus on lisätä ensisijaisesti yhteishankintoja, komissio ehdottaa, että rahoitusta voi saada myös kansallisiin hankintoihin välineen voimassaoloajan ensimmäisen 12 kuukauden aikana allekirjoitettuihin sopimuksiin. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että sopimuksia kansallisten hankintojen rahoituksesta tulisi voida tehdä ehdotettua pidemmän ajan.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta nostaa esiin myös ehdotuksen artiklan 18 uusien sopimusosapuolten lisäämisestä olemassa oleviin puitesopimuksiin. Valiokunta painottaa, että tulee selvittää asiaan liittyvät epäselvyydet ja varmistaa, että artikla on hyväksyttävissä.
Valtiovarainvaliokunta tunnistaa valtioneuvoston tavoin rahoitusvälineen mahdollisen lisäarvon Suomelle. Välinettä hyödyntämällä voidaan luoda lisätilauksia Suomen puolustusteollisuudelle. Vaikka investoinnit kohdistuisivatkin puolustusteollisuuden suuriin toimijoihin, myös toimitusketjujen pk-yritykset hyötyvät puolustusmenojen kasvusta. Lisäksi on tärkeää, että osapuolet pääsevät vaikuttamaan suorituskykyyn muun muassa TKI-yhteistyön ja tuotekehityksen kautta.
SAFE-rahoitusvälineen mahdollista käyttöä Suomessa tulee arvioida kokonaisuuden kannalta ottaen huomioon puolustuksen tarpeiden lisäksi pitkällä aikavälillä lainan kokonaiskustannukset riskeineen. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi tällä hetkellä Suomi saa omalla luottoriskillään edullisemmin lainaa kuin Euroopan unioni koko tuottokäyrän osalta. Näin ollen on myönteistä, että jokaisen yhteishankintaan osallistuvan osapuolen ei edellytettäisi ottavan lainaa välineen kautta.
Valiokunta viittaa lopuksi puolustusselonteosta antamaansa lausuntoon (VaVL 1/2025 vp — VNS 9/2024 vp) ja korostaa, että EU-maiden puolustuksen vahvistaminen on muuttuneessa turvallisuustilanteessa välttämätöntä. Vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni on keskeinen Suomen puolustukselle. Uudella rahoitusvälineellä tavoiteltujen vaikutusten saavuttaminen riippuu jäsenmaiden tahtotilasta käyttää sitä. Välineen tulee näin ollen olla riittävän houkutteleva, jotta mahdollisimman moni jäsenmaa haluaa aidosti sitä hyödyntää. Välineen täytäntöönpanossa tulee lisäksi välttää jäsenvaltioille aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa.