Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Ulkoasiainvaliokunta on 22 päivänä helmikuuta 2012 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen kestävän kehityksen konferenssista Rio de Janeirossa 20.—22.6.2012; luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö (eduskunnan 11.4.2012 pidettävään täysistuntokeskusteluun) (UTP 2/2012 vp) valtiovarainvaliokunnalle lausuntoa varten.
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa.
Hallinto- ja turvallisuusjaostossa ovat olleet kuultavina
apulaisosastopäällikkö Pasi Hellman, ulkoasiainministeriö
Erityisasiantuntija Ulla Rosenström, valtioneuvoston kanslia
Valtiovarainvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota ainoastaan kestävää kehitystä mittaaviin BKT:ta täydentäviin indikaattoreihin.
YK:n kestävän kehityksen konferenssi järjestetään Rio de Janeirossa 20.—22.6.2012. Suomen kansallisia valmisteluja koordinoi ulkoasianministeriön johtama poikkihallinnollinen Rio-valmistelukomitea.
Kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten merkitys on kasvava, ja sen kolme pilaria, talous, ympäristö ja sosiaalinen ulottuvuus, tunnustetaan laajalti. Suomi on Rio+20-prosessissa valmistelujen alkuvaiheesta lähtien pitänyt esillä kyseisten kolmen pilarin integrointia. Suomi pitää myös tärkeänä EU:n aktiivisia toimia sen puolesta, että konferenssi onnistuu poliittisesti pääsemään sopuun kestävän kehityksen kokonaisvaltaisesta toimeenpanosta.
Suomen kansalliseksi kärkihankkeeksi konferenssivalmisteluissa on valikoitunut mm. uusien indikaattorien kehittäminen kestävälle kehitykselle. Kansainvälisesti hyvinvoinnin ja kehityksen mittarina käytetään edelleen pääsääntöisesti BKT-lukua. Vaihtoehtoisia mittaamistapoja on usein tuotu esiin, mutta konkreettiset edistysaskeleet ovat jääneet vähäisiksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa mittareiden puutetta pidettiin jopa syynä siihen, että kestävän kehityksen toimeenpano on hidastunut.
Suomessa kansallisia kestävän kehityksen indikaattoreita on julkaista vuodesta 2000 alkaen ja niitä on käytössä 35 kappaletta. Indikaattorihankkeita koordinoi kansallinen indikaattoriverkosto. Suomi on lisäksi osallistunut aktiivisesti YK:n, EU:n, OECD:n ja Pohjoismaiden neuvoston puitteissa toteutettuihin kehityshankkeisiin.
Valiokunta pitää perusteltuna, että myös kansainvälisesti kehitetään BKT-luvun rinnalle uusia, yhtenäisiä indikaattoreita, ja tukee tavoitteen asettamista yhdeksi Suomen kärkihankkeista YK:n kestävän kehityksen konferenssissa. BKT-lukua ei voi korvata, mutta ainoana indikaattorina se ei ole riittävä mittaamaan kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Kehitettävien uusien mittareiden tulisi kattaa tasapainoisesti kaikki kestävän kehityksen kolme pilaria.
Lausuntonaan valtiovarainvaliokunta esittää,
että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2012
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut
valiokuntaneuvos Mari Nuutila