Perustelut
Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Uusi laskutusdirektiivi
Hallituksen esityksen tarkoituksena on tehdä arvonlisäverolakiin
ne muutokset, joita Euroopan unionin laskutusdirektiivin
Neuvoston
direktiivi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun
direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta laskutussääntöjen
osalta 2010/45/EU. toimeenpano edellyttää.
Muutokset on saatettava voimaan vuoden 2013 alusta.
Laskutusdirektiivillä muutetaan arvonlisäverodirektiivin
laskunantovelvollisuutta, laskun sisältöä ja
sähköisen laskutuksen edellytyksiä koskevia
säännöksiä. Direktiiviin sisältyy
lisäksi eräitä muita pieniä muutoksia.
Merkittävin uudistus on ollut poistaa arvonlisäverodirektiivissä olleet
sähköisen laskutuksen esteet ja kohdella paperisia
ja sähköisiä laskuja vastedes tasaveroisina
koko EU:n tasolla. Direktiivissä määritellään
lisäksi entistä selvemmin, minkä jäsenvaltion
säännöksiä laskutukseen sovelletaan.
Tavoitteena on kaikkiaan luoda nykyaikaiset ja yhdenmukaiset
säännöt, joilla yksinkertaistetaan yrityksiin
sovellettavia laskutusvaatimuksia ja edistetään
sähköistä laskutusta. Samalla veroviranomaisille
pyritään antamaan tehokkaat tavat varmistaa veronmaksu.
Laskutusta koskevien sääntöjen uudistus unionitasolla
tuli ajankohtaiseksi komission vuonna 2008 teettämän
tutkimuksen jälkeen. Tutkimuksessa ilmeni, että jäsenvaltiot
olivat panneet täytäntöön ns. ensimmäiseen
laskutusdirektiiviin
Neuvoston direktiivi 2001/115/EY
direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta arvonlisäverotuksen laskuttamiselle
asettamien vaatimusten yksinkertaistamiseksi, ajanmukaistamiseksi
ja yhdenmukaistamiseksi. perustuvat laskutussäännöt
eri tavoin. Tämä oli mahdollista, koska direktiivi
antoi jäsenvaltioille eräiltä osin useita
eri vaihtoehtoja. Merkittävin eroavuus jäsenvaltioiden
välillä koskee sähköisen laskutuksen
edellytyksiä, minkä vuoksi sähköisen
laskutuksen käyttö ei ole yleistynyt EU-tasolla
toivotuin tavoin. Sähköinen laskutus on ollut
monissa tapauksissa käytännössä lähes
mahdotonta tai varsin vaikeaa jäsenvaltioiden
välillä. Uudella laskutusdirektiivillä yritetään
poistaa nämä esteet.
Uusilla, entistä yhtenäisemmillä säännöillä halutaan
yleisesti keventää yritysten hallinnollisia
kustannuksia ja edistää sisämarkkinoiden toimintaa. Komissio
on mm. arvioinut, että yksistään arvonlisäverotuksen
aiheuttamia hallinnollisia kustannuksia voitaisiin alentaa EU:n alueella
keskipitkällä aikavälillä jopa
18 miljardilla eurolla. Oletuksena on tällöin
se, että kaikki laskut lähetetään
sähköisesti. Yritysten välisen sähköisen
laskutuksen käyttö yleensä voisi tuoda
tätäkin suuremmat säästöt,
komission vuonna 2007 teettämän tutkimuksen mukaan jopa
38 miljardia euroa vuosittain. Direktiivin onnistunut toimeenpano
tukee osaltaan myös näitä tavoitteita.
Kansallinen sääntely
Suomi on käyttänyt hyväkseen ensimmäisen
laskutusdirektiivin täytäntöönpanossa
lähes kaikkia direktiivin suomia mahdollisuuksia, joilla laskutussäännöistä on
saatu yritysten kannalta mahdollisimman yksinkertaiset ja joustavat.
Sen vuoksi osa uudessa laskutusdirektiivissä säädetyistä muutoksista
ei aiheuta muutoksia arvonlisäverolakiin. Tärkein
esimerkki tästä on sähköinen
laskutus, jolle ei ole asetettu meillä muita erityisiä edellytyksiä kuin
laskun vastaanottajan suostumus. Esitys ei siis tuo muutosta tähän.
Myös nyt käsiteltävien muutosten
taustalla oleva uusi laskutusdirektiivi on tarkoitus panna täytäntöön
Suomessa yritysten kannalta mahdollisimman yksinkertaisesti. Suomi
on osallistunut lisäksi aktiivisesti direktiivin sisältötyöhön ja
edistänyt myös sitä kautta yleisesti
nykyaikaisten ja joustavien menettelyjen käyttöönottoa
unionitasolla. Tämä tukee osaltaan meillä jo
omaksuttuja periaatteita.
Hallituksen esityksen saama vastaanotto valiokunnan asiantuntijakuulemisessa
vastaa edellä muodostunutta kuvaa. Uudistusta on pidetty itsessään
erittäin perusteltuna ja tarpeellisena ennen muuta sen
sähköistä laskusta edistävien menettelyjen
vuoksi. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa on otettu huomioon
hyvin elinkeinoelämän antama palaute. Hallituksen
esitykseen sisältyvät muutosehdotukset on rajoitettu
jo lähtökohtaisesti minimiinsä ja pitäydytty
kaikesta sellaisesta sääntelystä, jolla
verovelvollisten velvoitteita kiristettäisiin direktiivin
vaatimasta minimitasosta. Hallituksen esitys sisältää näin muutoksia
nykyisiin laskutussääntöihin lähinnä vain
silloin, kun ne ovat välttämättömiä uuden laskutusdirektiivin
vuoksi.
Valiokunta puoltaa hallituksen esityksessä omaksuttuja
linjauksia. Nykyiset laskutussäännökset
ovat toimineet Suomessa käytännössä varsin
hyvin, eikä esimerkiksi sähköiseen laskutukseen
ole liittynyt erityisiä verovalvontaongelmia.
Lisäksi nykyistä yhdenmukaisemmat ja yksinkertaisemmat
laskutussäännöt helpottavat jo itsessään
verovalvontaa. Valittu mahdollisimman yksinkertainen ja
joustava säännöstö yritysten
kannalta on siten edelleen perusteltu ja suositeltava.
Esitykseen liittyvä ainoa käytännön
ongelma on lain nopea voimaantulo. Säännökset
koskevat laajaa toimijajoukkoa ja edellyttävät
muutoksia yritysten tietojärjestelmiin. Varmuus lain yksityiskohtien
tulkinnasta olisi voitava saada siten mahdollisimman pian, jotta
turhilta ja kalliilta virheiltä vältyttäisiin.
Sen vuoksi on tärkeää, että Verohallinto
antaa omat soveltamisohjeensa mahdollisimman pian lain vahvistamisen jälkeen.
Näin yrityksille jäisi edes noin puolen vuoden
aika toimeenpanna muutokset ja omaksua uudet säännökset.