Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. 

Taustaa

Esitys on osa pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisista veronkorotuksista, joiden tarkoituksena on terveyden edistäminen. Esityksen tavoitteena on myös virvoitusjuomien pientuotannon tukeminen ja verotulojen lisääminen. Esityksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja nykyisestä noin 25 milj. euroa vuodessa, jolloin virvoitusjuomien vuotuinen valmisteverotuotto nousisi noin 206 milj. euroon. 

Veron tavoitteet

Virvoitusjuomaveron ensisijainen tarkoitus on fiskaalinen, vaikka verolla tavoitellaan myös kulutuksen ohjautumista sokeripitoisista juomista sokerittomiin juomiin. Veron määrä on porrastettu siten, että yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävän juoman vero on korkeampi kuin vastaavan sokerittoman juoman. Tämän vero-ohjauksen voimistamiseksi esityksessä on päädytty ehdottamaan veronkorotuksen painottamista sokeripitoisiin juomiin. Virvoitusjuomaveron korotus nostaisi veron piiriin kuuluvien juomien hintaa ja vähentäisi näin niiden kulutusta. Valiokunta pitää valittua mallia perusteltuna, sillä sokeroituja virvoitusjuomia on pidetty yhtenä merkittävänä sokerinsaannin lähteenä. Runsaalla sokerin käytöllä on puolestaan osoitettu olevan yhteys lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen. 

Pientuotantoraja

Virvoitusjuomien pientuotannon verovapauden tarkoituksena on vähentää pienten valmistajien ja viranomaisten hallinnollista työmäärää tilanteissa, joissa se muodostuisi kohtuuttoman suureksi verrattuna kannetun veron määrään. Hallinnollisen työn ja verokertymän epäsuhta koskee erityisesti sivutoimisia ja osa-aikaisia pientuottajia. Näitä ovat erityisesti mehuja maatalouden sivuelinkeinona valmistavat tilat sekä viinitilat ja pitopalveluyritykset. 50 000 litran vuosituotannon rajan on arvioitu rajaavan veron ulkopuolelle suuren osan sivuelinkeinona harjoitettavasta pienvalmistuksesta. 

Esityksessä ehdotetaan pientuotantorajan nostamista hallitusohjelman kirjausten mukaisesti 50 000 litrasta 70 000 litraan. Vastaava korotus tehtäisiin juomapakkausverolain pientuotantoa koskevaan säännökseen. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty erisuuntaisia näkemyksiä pientuotantorajan korotukseen. Osa asiantuntijoista suhtautuu tältä osin esitykseen kielteisesti. Osa asiantuntijoista puoltaa rajan nostamista, ja osa asiantuntijoista ehdottaa esitettyä suurempaa korotusta. 

Valiokunta puoltaa esityksen mukaista korotusta ja pitää sitä perusteltuna. Pientuotantorajan arvioinnissa on otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT, valtiontukimääräykset, sillä kansallisten verojen on oltava yhteensopivia SEUT:n valtiontukimääräysten kanssa. 

Pientuotannon verovapaus on lähtökohtaisesti EU-lainsäädännön mukaista valtiontukea. Koska tuki kuitenkin on vähäistä, siihen voidaan soveltaa de minimis -asetusta. Verovapaus on de minimis -asetuksen mukaista hyväksyttävää vähämerkityksistä tukea, jos valmistajan kaikki asetuksen puitteissa saamat tuet yhteensä eivät ylitä 200 000 euroa kolmen kalenterivuoden aikana. 

Hallituksen esityksessä uudeksi  pientuotantorajaksi  on  huomioitu  edellä  mainitun de minimis -asetuksen vähämerkityksisen tuen määrälle asettamat rajat. Esitetyllä 70 000 litran tuotantomäärällä tuen määrä kolmen vuoden aikana jää alle asetuksessa tarkoitettua vähämerkityksisen tuen määrää. Tukilaskemassa on otettu huomioon virvoitusjuomavero sokeripitoisten juomien verotason mukaisena ja voimassa oleva juomapakkausvero. Esimerkiksi 100 000 litran tuotantoraja tarkoittaisi sitä, että tukeen ei voitaisi soveltaa de minimis -asetusta, vaan sille tulisi hakea komission hyväksyntä valtiontukimenettelyssä. Edellä mainitut seikat huomioiden valiokunta pitää esitettyä pientuotantorajan korotusta perusteltuna ja kannatettavana. 

Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot

Terveellisellä ravitsemuksella on keskeinen kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys. Epäterveellisestä ravitsemuksesta ja muista terveydelle epäedullisista elintavoista aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Terveyden lisäksi väestön ruokatottumuksilla on laajat ympäristövaikutukset. 

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteuttavan tutkimushankkeen tavoitteena oli määritellä terveellisiä ruokavalintoja edistävä ruokaympäristö ja tunnistaa, miten kuluttajia voidaan ohjata terveellisempiin ruokavalintoihin. Tutkimushankkeessa tunnistettiin ja kuvattiin vaikuttavuudeltaan keskeisiä taloudellisia sekä muita ohjauskeinoja. Hanke julkaisi loppuraportin 16.8.2019.Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:51 

Tutkimushakkeessa saatiin aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella varovaista näyttöä siitä, että hintaohjauksella, kuten veroilla ja tukipalkkioilla, voidaan edistää terveellisempiä ruokavalintoja. Vaikutus korostui erityisesti alemmissa sosioekonomisissa väestöryhmissä, joissa mm. informaation lisäykseen pohjaavien ohjauskeinojen vaikuttavuus on usein heikompi. Suositeltavia muita kuin taloudellisia ohjauskeinoja suomalaisessa ruokaympäristössä ovat tutkimushankkeen perusteella standardit ja säädökset, informatiivisten ravintosisältömerkintöjen kehittäminen ja laajempi käyttöönotto sekä erilaisten ruokapalvelujen ja joukkoruokailun saatavuuden parantaminen. Tutkimushankkeen tulokset korostavat kuitenkin eri ohjauskeinojen yhtäaikaista käyttöä ja seurantaa. 

Veron rajaus

Virvoitusjuomaveron piirin kuuluvat tuotteet on rajattu Euroopan yhteisön yhdistetyn nimikkeistön, jäljempänä tullitariffi, perusteella. Virvoitusjuomaveroa kannetaan lain perusteella laajasti tullitariffin nimikeryhmään 22 ja nimikkeisiin 2009, 2106, 3302 ja 3824 kuuluvista alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista tai sellaisten valmistukseen käytettävistä tuotteista. Näitä ovat muun muassa limonadit, kivennäisvedet, sellaisenaan nautittavat mehut, proteiinijuomat, maustetut maidot ja mehujenvalmistamiseen käytettävät tiivisteet. 

Verollisten tuotteiden lajittelu perustuu objektiivisiin kriteereihin, ja verotukseen liittyviä tulkintoja voidaan pitää vakiintuneina, vaikka yksittäisiä tulkintatilanteita voisi esiintyä. Veron fiskaalisesta luonteesta johtuen veronalaisten juomien piiri on haluttu pitää mahdollisimman laajana. Laajaa veropohjaa voidaan perustella myös sillä, että se vähentää tulkintatilanteita veron piiriin kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien tuotteiden väliltä. 

Laajaa veropohjaa puoltavat myös SEUT:n valtiontukimääräykset. Verojärjestelmän tulee olla sellainen, ettei kenenkään voida katsoa saavan perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi verovapautuksen tai veron soveltamisalan ulkopuolelle jättämisen vuoksi. Valiokunta yhtyy näihin näkemyksiin ja pitää lähtökohtaisesti laajaa veropohjaa perusteltuna ja oikeansuuntaisena. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin noussut esille huoli siitä, että virvoitusjuomien valmisteveron piiriin kuuluu myös sellaisia juomia, joilla ei voida katsoa olevan haitallisia terveysvaikutuksia. Valiokunta pitää tätä erittäin ongelmallisena. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus kiirehtii hallitusohjelmassa mainittua selvitystä marja- ja hedelmämehujen rajaamiseksi pois veron piiristä. Selvityksen tärkeys korostuu, kun otetaan huomioon asiantuntijakuulemisessa esitetyn tutkimushankkeen tulokset. Tutkimuksen mukaan verojen ja tukipalkkioiden kautta voidaan vaikuttaa ruoan kulutukseen ja ruokavalintoihin. Samassa yhteydessä tulisi valiokunnan mielestä selvittää hallitusohjelman mukaisesti terveyttä edistävän veron käyttöönotto. Hallitusohjelman mukaan hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävä vero, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. 

Eduskunta-aloite

Valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsiteltävä toimenpidealoite hylätään.