Keskustan valiokuntaryhmä ei pidä perusteltuna, että yhteisöveron alentamista rahoitetaan yhtenä vuonna kertaluonteisesti siten, että valtion eläkerahastosta tuloutetaan valtion kassaan ylimääräiset noin miljardi euroa vuonna 2027. Tällainen kertaluontoinen kikkailu sopii huonosti pysyvän veronalennuksen rahoittamiseen.
Hallituksen esityksen mukaan rahastosta valtion talousarvioon vuosittain siirrettävää määrää lisättäisiin nykyisestä 1,2 prosenttiyksiköllä vuodesta 2026 lähtien. Vuodesta 2028 alkaen talousarvioon siirrettävä määrä olisi pysyvästi 46,2 prosenttia valtion eläkemenosta. Tältä osin hallituksen esittämää muutosta voi pitää maltillisena ja hyväksyttävänä.
Ongelmallinen sen sijaan on se, että hallitus ehdottaa 18,7 prosenttiyksikön lisäsiirtoa rahastosta valtion talousarvioon vuodelle 2027, jonka seurauksena vuoden 2027 talousarvioon siirrettävä määrä vastaisi kokonaisuudessaan 63,9 prosenttia valtion eläkemenosta.
Tällainen kertaluonteinen kikkailu sopii huonosti yhteen myös parlamentaarisen sovun kanssa finanssipolitiikan säännöistä. Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat juuri päässeet yhteisymmärrykseen kansallisesta finanssipoliittisesta lainsäädännöstä. Yhtenä asiana on sovittu, että julkisen talouden tunnuslukuja ei saa keinotekoisesti parantaa omaisuuden myyntituloilla tai muilla keinoilla.
Olisi suotavaa, että pääministeri Orpon hallitus näyttäisi asiassa itse ryhdikkäästi esimerkkiä, eikä toteuttaisi samanaikaisesti toimenpiteitä, joilla se keinotekoisesti ja lyhytjänteisesti pyrkii kaunistelemaan lukuja. Tässä tapauksessa kohdistuen valtion budjettitalouden alijäämään vaalivuonna.
Hallituksen kaunisteluoperaation taustalla on se, että yhteisöveroa ollaan alentamassa 18 prosenttiin vuodesta 2027 lähtien. Keskustan valiokuntaryhmän mielestä yhteisöveroon tulisi yleisen veronalennuksen sijaan toteuttaa reformi, jossa yritykseen sisään kasvun, työllisyyden, TKI:n sekä investointien tueksi jätetyn tuloksen osalta yhteisöveroa alennettaisiin selvästi, mutta ei suinkaan osinkoina ulos jaettavan voiton osalta. Samalla keskustan mielestä myös yrittäjävähennystä tulisi korottaa, jotta myös muut kuin osakeyhtiömuotoiset yritykset otetaan huomioon.
Uudistus tukisi paremmin aktiivisuutta yrityksissä, kuin hallituksen esittämä alennus tukee enemmänkin sijoittajien tulotasoa. Tuntuva osa hallituksen esittämästä yhteisöveron alennuksesta tulee nimitäin siirtymään suurten suomalaisten pörssiyritysten omistajille, monesti ulkomaisille sellaisille, kasvavina osinkoina. Näin ollen sen vaikutus kasvuun Suomessa jää varsin rajalliseksi, mutta vaikutus verotuottoon on pitkäaikaisesti negatiivinen.
Hallituksen arvioimaa veronkevennysvaraa tulisi kohdistaa mieluummin tavallisen keskituloisen työn verotuksen keventämiseen, jonka verotus on tällä hetkellä kireintä vähintäänkin kymmeneen vuoteen.
Keskituloisen verotus on nyt erittäin korkeaa naapurimaa Ruotsiin verrattuna. Tähän tilanteeseen hallituksen toisen esityksen yhteydessä esittämä marginaaliverotuksen alentaminen ei yllä, koska hallitus on rajannut sen muutoksen koskemaan ainoastaan kaikkein suurituloisimpia. Työnteon verotuksen keventäminen tavallisilta ihmisiltä vahvistaisi kuluttajien ostovoimaa ja heijastuisi taloudelliseen aktiivisuuteen nopeasti.
Hallituksen esittämällä budjettitalouden alijäämän kaunistelulla vaalivuonna ei ole suoraa vaikutusta valtion nettovelka-asemaan, sillä valtion varallisuus vähenee siirtojen verran. Ei ainakaan positiivista vaikutusta. On kuitenkin huomattava, että siirron myötä rahaston odotetut tuotot ja sitä kautta eläkevarallisuus heikkenevät, jolloin myös valtion nettovelka-asema saattaa heikentyä.
Valtion eläkerahaston tuotto-odotus on historiallisesti ollut suurempi kuin valtion velastaan maksama korko. Rahastosta tehtävän kertaluonteisen lisäsiirron osalta tuleekin huomioida, että vaikka valtio voi vähentää velanottoa tehtävillä lisäsiirroilla valtion talousarvioon, saattaa se menettää oletetun tuoton sijoituksille.
Valtiovarainministeriö on kertonut, että valtion eläkerahaston sijoituksille saatu tuotto (2001—2025 välillä vuotuinen tuotto on ollut keskimäärin 5,5 %) on ylittänyt velanoton kustannuksen (2001—2025 vuotuinen kustannus on ollut keskimäärin 2,5 %). Tuottoero on historiallisesti ollut 3 prosenttiyksikköä vuodessa noin 25 vuoden aikajaksolla valtion eläkerahaston hyväksi.
Lisäsiirtojen myötä tuottoeron vuoksi menetetään vaihtoehtoiskustannuksena arviolta 35,5 miljoonaa euroa jo vuonna 2027, jonka jälkeen tuottomenetys kertaantuu vuosittain, koska sijoitettavaa on pysyvästi noin miljardi euroa vähemmän. Historiatiedon perusteella arvioituna vaihtoehtoiskustannus voisi olla vuosina 2026—2029 arviolta yhteensä 117,8 miljoonaa euroa, josta valtaosa kertyy nimenomaan vuoden 2027 lisäsiirron vaikutuksesta.
Tätä korkeammalla eläkerahaston sijoitusten 8 prosentin tuotto-odotuksella vaihtoehtoiskustannus olisi jo 65,2 miljoonaa euroa yksinomaan vuonna 2027.
Pääministeri Orpon hallituksen harjoittama budjettitalouden alijäämänumeroiden kertaluonteinen kaunistelu vaalivuonna tulee suomalaisille veronmaksajille varsin kalliiksi.