Yleistä

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksi tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.  

Esityksen tavoitteena on toteuttaa alkoholiveroa koskevat pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman verokirjaukset, joiden mukaan väkevien alkoholijuomien ja viinien verotusta kiristetään ja oluen verotusta kevennetään. Hallitusohjelman mukaan väkevien alkoholijuomien ja viinien veron korotuksella lisätään verotuottoa 40 miljoonalla eurolla ja oluen veron alennuksella vähennetään verotuottoa 25 miljoonalla eurolla. Poliittisen linjauksen perusteella veronkorotus jakautuisi siten, että viinin osuus olisi 10 miljoonaa euroa ja etyylialkoholijuomaryhmän osuus 30 miljoonaa euroa.  

Keskimäärin alkoholijuomien valmisteverotus kiristyisi noin kahdella prosentilla. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että veromuutosten seurauksena alkoholijuomien hinnat nousisivat kokonaisuudessaan keskimäärin noin prosentin.  

Esityksen vaikutuksista

Ehdotettujen muutosten seurauksena valtion alkoholiverokertymän arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa verotasoihin ei tehtäisi muutoksia. Oluen alkoholiveron alennus pienentäisi verotuottoa noin 25 miljoonalla eurolla, ja viinin, muiden käymisteitse valmistettujen juomien, välituotteiden sekä etyylialkoholijuomaryhmän alkoholiveron korotus kasvattaisi verotuottoa noin 40 miljoonalla eurolla. Suhteessa alkoholiveron vuodelle 2024 ennustettuun lähes 1,5 miljardin euron kertymään veromuutokset lisäisivät verotuottoja noin prosentin.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esille alkoholinkulutuksen pienenemisen mahdolliset vaikutukset arvioituihin verotuottoihin. Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksessä verotasomuutokset on mitoitettu niin, että tavoitellut verotuottovaikutukset saavutetaan verrattuna tilanteeseen, ettei muutoksia tehtäisi sisältäen ennusteen alkoholiveropohjan pienenemisestä myös tässä tapauksessa. 

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että alkoholiveron korotuksista seuraavan alkoholijuomien hintojen nousu vähentäisi alkoholin tilastoitua kulutusta noin prosentin.  

Lisäksi tuodaan esille mahdollisuus, että alkoholin matkustajatuonti ja verkko-ostaminen ulkomailta kasvavat ehdotettujen korotusten seurauksena. Esityksessä todetaan kuitenkin, että oluen veroa alennettaisiin, joten kokonaisvaikutuksia voidaan pitää rajallisina.  

Veronkorotusten vaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia, sillä sekä alkoholin kotimaiseen kulutukseen että matkustajatuontiin ja verkko-ostamiseen ulkomailta vaikuttaa samanaikaisesti monia eri tekijöitä.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemiset

Kuultavista riippuen ehdotetuista muutoksista esitettiin erisuuntaisia näkemyksiä. Elinkeinoelämä pääosin vastusti viinin, muiden käymisteitse valmistettujen juomien sekä väkevien alkoholiveron korotuksia ja terveysjärjestöt puolestaan kannattivat niitä. Oluen veron alentamista vastustivat puolestaan terveysjärjestöt ja kannattivat panimo- ja kaupanala.  

Kuulemisissa tuotiin esille muun muassa verotuksen avulla tapahtuva alkoholijuomien hinnan nosto tehokkaana keinona vähentää alkoholin kulutusta ja alkoholihaittoja väestössä. Lisäksi kuulemisissa kritisoitiin sitä, että veronkorotusten ulkopuolelle jäävät saatavuudeltaan laajimmat ja eniten käytetyimmät alkoholituotteet. Oluen veronalennuksen nähtiin puolestaan tapahtuvan tilanteessa, jossa oluen suhteellinen kilpailuasema tulisi parantumaan monin tavoin myös ilman verojen alentamista.  

Kuulemisissa nostettiin esille Suomen alkoholivero edelleen EU:n kireimpänä ja nähtiin korkeiden hintojen heikentävän myös anniskelun kilpailukykyä Suomessa. Anniskellun alkoholin heikolla kilpailukyvyllä nähtiin myös vaikutus alkoholiveron tuottoon. Tältä osin kuulemisissa tuotiin esille, että anniskelun osuus tilastoidusta alkoholinkulutuksesta Suomessa oli vuonna 2018 13,5 %. Lisäksi kuulemisessa tuotiin esille alkoholin maahantuontiin ja verkko-ostoihin liittyviä näkökohtia.  

Kuulemisessa tuotiin esille myös tarve säännöllisiin veronkorotuksiin, joilla alkoholiverotuksen reaalinen taso ylläpidetään kokonaiskulutusta hillitsevällä tasolla. Kuulemisessa esitettiin myös, että juoman valmistustavalla ei tulisi olla merkitystä, vaan alkoholiveron tulisi määräytyä pelkästään alkoholipitoisuuden nojalla. 

Lopuksi

Valiokunta toteaa yleisesti alkoholiverotuksen osalta, että alkoholivero on monien muiden valmisteverojen tapaan määräperusteinen vero, eivätkä verotasot tai verotuotto seuraa yleistä hinta- tai tulokehitystä, jollei erillisiä korotuksia tehdä. Alkoholiveropolitiikassa tulee huomioida alkoholipolitiikan puitteet sekä hinnan vaikutus ulkomailta suuntautuvien matkustajatuonnin ja internetkaupan määrään. Mahdollisia toimia alkoholiveron kehittämiseksi on arvioitu esimerkiksi maaliskuussa 2023 julkaistussa valtiovarainministeriön verokartoituksessa (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:15). 

Lisäksi valiokunta toteaa, että alkoholiveron rakenne perustuu alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta annettuun neuvoston direktiiviin (rakennedirektiivi), minkä lisäksi rakenteeseen liittyy alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä annettu neuvoston direktiivi (verotasodirektiivi). Rakennedirektiiviä muutettiin muutama vuosi sitten, ja tuossa yhteydessä Euroopan komissio sitoutui selvittämään myöhemmin mahdollisuutta muuttaa sääntelyä niin, että jäsenvaltiot voisivat halutessaan verottaa kaikkia juomaryhmiä etyylialkoholipitoisuuden perusteella.