Yleistä
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esityksellä toteutetaan hallituksen puoliväliriihessä päättämät perintö- ja lahjaverotukseen tehtävät muutokset. Ehdotetut muutokset edistävät hallituksen veropolitiikan tavoitteita kotitalouksien ostovoiman kohentumisesta, talouskasvun edellytysten vahvistumisesta sekä työntekoon ja yrittäjyyteen kannustamisesta ja kotimaisen omistajuuden tukemisesta.
Esityksessä ehdotetaan useita muutoksia perintö- ja lahjaverolakiin. Siltä osin kuin esityksessä ehdotetaan lisättäväksi kiinteistöverolakiin sekä perintö- ja lahjaverolakiin säädösviittaus verotusmenettelystä annettuun lakiin oikaisuvaatimuksen käsittelyn osalta valiokunnalla ei ole huomautettavaa.
Perustuslakivaliokunta on antamassaan lausunnossa arvioinut esityksessä ehdotettua sääntelyä koskien alaikäisen perillisen sukupolvenvaihdoshuojennusta perintöverotuksessa. Perustuslakivaliokunta toteaa käsityksenään, että esityksen perusteluissa (s. 15—16) kuvatut sääntelyn elinkeino- ja työllisyyspoliittiset tavoitteet ovat perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä perusteita veronhuojennusjärjestelmään ehdotetulle muutokselle. Ehdotettu sääntely ei myöskään ole mielivaltaista, eikä se loukkaa suhteellisuusvaatimusta. Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Perintö- ja lahjaveroasteikot sekä verovapaa tavanomainen koti-irtaimisto
Perintö- ja lahjaveroa ehdotetaan kevennettäväksi kotitalouksien ostovoiman kohentamiseksi. Perintöverotuksessa pienin verotettava määrä ehdotetaan korotettavaksi 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaverotuksessa 5 000 eurosta 7 500 euroon. Muutos toteutetaan muuttamalla perintö- ja lahjaveroasteikkoja sekä korottamalla pienimpiä verotettavia euromääriä. Ehdotetut asteikkomuutokset keventävät verotusta kaiken kokoisten perintöjen ja lahjojen osalta, sillä veroa alkaisi kertyä vasta aiempaa korkeamman alarajan kohdalta. Veron suhteellista muutosta tarkasteltaessa muutos hyödyttäisi kuitenkin enemmän pienien perintöjen ja lahjojen saajia, koska verotuksen euromääräinen muutos ei olisi riippuvainen perinnön tai lahjan koosta.
Perintö- ja lahjaverosta vapaan tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 4 000 eurosta 7 500 euroon. Tavanomaisen koti-irtaimiston verosta vapaaseen määrään on tehty viimeksi kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava tarkistus vuoden 2008 alusta voimaan tulleella muutoksella. Esityksessä on arvioitu, että vaikka lahjan alarajalla ei ole välttämätöntä yhteyttä tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaaseen määrään, voidaan vastaavan suuruista korotusta verovapaaseen määrään pitää mitoitukseltaan kohtuullisena, kun otetaan huomioon inflaatiotarkistuksen tarve sekä hallinnollisen taakan ehkäisemiseen ja Verohallinnon neuvontatehtävän vähentämiseen liittyvät tavoitteet.
Esityksessä ehdotettujen muutosten on kokonaisuudessaan arvioitu vähentävän valtion verotuloja yhteensä noin 81 miljoonalla eurolla vuositasolla, minkä arvioidaan aiheutuvan pääosin asteikkomuutoksista ja muilta osin perintöveron viivästyskoron alentamisesta. Asteikkomuutoksen arvioidaan vähentävän verotuottoja noin 62 miljoonaa euroa vuositasolla. Ehdotuksella koskien perintö- ja lahjaverosta vapaata tavanomaista koti-irtaimistoa ei arvioida olevan mainittavaa vaikutusta valtion verotulojen määrään.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettuja muutoksia on pääsääntöisesti kannatettu. Muutosten on muun muassa nähty parantavan perintöverotuksen oikeudenmukaisuutta erityisesti pienehköjä perintöjä saavien kannalta, mutta myös perintöverotusta kokonaisuutena arvioitaessa. Veroasteikon alarajan korotus on nähty osin myös inflaatiokorjauksen luonteisena. Myös verovapaan lahjan alarajan korotusta on pidetty luontevana ja perusteltuna samoin kuin tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaan määrän korotusta 7 500 euroon. Eräät kuultavista ovat kuitenkin esittäneet, että veron kevennys tulisi kompensoida korottamalla suurimpien perintöjen ja lahjojen veroa sekä peruuttamalla lahjaveron alarajan korotus.
Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää veroasteikkomuutoksia ja verovapaan tavanomaisen koti-irtaimiston määrän korottamista koskevia muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventämisen tavoitteena on keventää perintö- ja lahjaverotusta ja kohentaa kotitalouksien ostovoimaa. Perintöveroasteikon alaraja kuten myös tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa määrä on ollut muuttamattomana pitkään, joten alarajan korotuksella voidaan nähdä myös indeksitarkistuksen piirteitä. Tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaan määrän korotuksen myötä voidaan myös ehkäistä hallinnollista taakkaa ja työtä.
Viivästyskoron alentaminen
Maksamattomalle perintöverolle laskettavaa viivästyskoroa ehdotetaan alennettavaksi.
Perintöveron pidennettyä maksuaikaa on pidennetty kahdesta vuodesta 10 vuoteen vuoden 2024 alusta voimaan tulleella lailla. Tuolloin tavoitteena oli lieventää perintöveron välittömään maksuvelvollisuuteen liittyviä rahoitusvaikeuksia, joita tyypillisesti aiheutuu erityisesti epälikvidejä varoja periville. Samassa yhteydessä säädettiin voimassa olevan lain mukaisesta maksamattomalle perintöverolle laskettavasta viivästyskorosta, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä. Maksamattomalle perintöverolle laskettava viivästyskorko on 8,0 prosenttiyksikköä vuodelta 2025. Esityksessä nykyinen 3,5 prosenttiyksikön lisäys Suomen Pankin vahvistamaan viitekorkoon ehdotetaan alennettavaksi kahden prosenttiyksikön suuruiseksi.
Perintöveron viivästyskoron alentamista koskevalla ehdotuksella arvioidaan olevan suoria verotuottovaikutuksia, jotka aiheutuvat ensisijaisesti verotuottojen lykkääntymisestä ja pienenevistä viivästyskorkomaksuista. Vuodesta 2026 lähtien viivästyskoron alennuksen arvioidaan vähentävän verotuottoja noin 20 miljoonaa euroa vuodessa koko kehyskauden ajan.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettua viivästyskoron alentamista on kannatettu. Muutoksen on nähty lieventävän perintöveron maksuvelvollisuuteen liittyviä rahoitusvaikeuksia niissä tilanteissa, joissa jäämistöön kuuluu pääosin epälikvidejä varoja. Huomiota on kuitenkin kiinnitetty myös siihen, että viivästyskoron tulee edelleen olla niin korkea, ettei se heikennä kannustinta maksaa perintövero eräpäivänä.
Saadun selvityksen ja hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen perusteella valiokunta pitää ehdotettua viivästyskoron alentamista tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Velvollisuutta maksaa perintövero ennen kuin perittyjä varoja voidaan käyttää veron maksun rahoittamiseen, on tarkoituksenmukaista edelleen lieventää viivästyskorkoa alentamalla perintöverosta aiheutuvien rahoitusvaikeuksien helpottamiseksi, siten kuitenkin, että huomioon otetaan korkotason merkitys kannustimena maksaa perintövero.
Alaikäisen perillisen sukupolvenvaihdoshuojennus perintöverotuksessa
Liittyen alaikäisen perillisen sukupolvenvaihdoshuojennukseen perintöverotuksessa esityksessä ehdotetaan, että verovelvollisen jatkamisena pidetään myös sitä, että alaikäisen perillisen edunvalvoja jatkaa yritystoimintaa osakeyhtiössä. Tavoitteena on mahdollistaa veronhuojennus tilanteessa, jossa perinnönjättäjän kuoltua yllättäen yrityksen sukupolvenvaihdos hänen perilliselleen ei ole mahdollista siitä syystä, että perillinen ei alaikäisyytensä vuoksi voi jatkaa yritystoimintaa. Jos perillisen verotettavaan perintöosuuteen kuuluu vähintään 10 prosentin osuus maatilan tai muun yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakeyhtiön osakkeista eikä perillinen alaikäisyytensä vuoksi voi jatkaa toimintaa hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana, katsotaan verovelvollisen jatkamiseksi myös alaikäisen perillisen edunvalvojan osakeyhtiössä jatkama yritystoiminta.
Muutoksen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2015:166, jossa katsottiin, että osakeyhtiömuotoisen yrityksen osakkeita saaneelle alaikäiselle perilliselle ei voida myöntää perintöveron huojennusta siinäkään tapauksessa, että alaikäisen perillisen edunvalvoja osallistuu yritystoiminnan harjoittamiseen ja huojennusedellytykset muilta osin täyttyisivät. Tämä oikeustila on tarkoitus muuttaa nyt annetulla esityksellä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotetun muutoksen on muun muassa nähty lisäävän perintöveron oikeudenmukaisuutta sekä tukevan yritystoiminnan jatkamis- ja työllistämisedellytyksiä. Toisaalta kuulemisessa on suhtauduttu kriittisesti siihen, että alaikäinen perillinen voisi saada huojennuksen riippumatta iästä tai aikomuksestaan jatkaa henkilökohtaisesti yritystoimintaa täysi-ikäisenä. Muutoksen on myös nähty avaavan uusia verosuunnittelumahdollisuuksia. Kuulemisessa on myös esitetty, että vastaava mahdollisuus olisi hyvä liittää myös lahjaverotukseen.
Kuten esityksessä on arvioitu, ilman ehdotettua muutosta alaikäiselle perilliselle aiheutuva perintöverokustannus voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia yrityksen toiminnan jatkuvuudelle ja työllistämisedellytyksille vastaavalla tavalla kuin muissakin sellaisissa tilanteissa, joita varten perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennus on tarkoitettu. Veron kantaminen täysimääräisenä alaikäiseltä perilliseltä voi myös johtaa sosiaaliselta kannalta epätyydyttäviin tai kohtuuttomiin tilanteisiin, esimerkiksi kun kyse on puolisoiden yhdessä harjoittamasta yritystoiminnasta, joka on ollut perheen ainoa tai pääasiallinen toimeentulon lähde. Kyse voi olla myös tilanteesta, jossa alaikäisen perillisen on tarkoitus olla pitkäaikainen omistaja ja hän myös yleensä täysi-ikäiseksi tultuaan jatkaa yritystoimintaa yhtiön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen valiokunta pitää ehdotettua muutosta perusteltuna.
Kuten esityksessä on todettu, yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen säilymisen vaarantuminen on kriittisempää asetelmissa, joissa perinnönjättäjän kuolemaan liittyy yllätyksellisyyttä ja varautumattomuutta. Esityksen mukaisesti elinaikana tehdyissä järjestelyissä lahjoitus jatkajalle voidaan toteuttaa halutulla tavalla, eikä lahjoitusjärjestelyissä ole perintöverotusta vastaavaa perinnönjättäjän kuolemasta johtuvaa yllätyksellisyyttä. Ehdotetun sääntelyn laajentamisen alaikäisille tehtäviin lahjoituksiin on nähty sisältävän myös ilmeisen vaaran keinotekoisista järjestelyistä. Tähän nähden muutoksen rajaaminen koskemaan vain perintöverotusta on perusteltua.
Asiantuntijakuulemisessa on myös esitetty, että yritystoiminnan jatkajaksi tulisi hyväksyä myös perinnönjättäjän testamentissaan nimeämä muu henkilö, tyypillisesti testamentin erityinen toimeenpanija. Tältä osin valiokunta viittaa holhoustoimesta annetun lain 10 §:n 4 kohtaan, jonka mukaan tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja, jos testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrääminen hoitamaan saatua omaisuutta on saajan edun mukaista. Kyseistä lainkohtaa koskevissa lain esitöissä (HE 146/2025 vp, s. 32) on todettu, että esimerkiksi testamentin tekijälle, joka testamenttaa omaisuuttaan alaikäiselle, saattaa olla tärkeää, että omaisuutta hoitaa saajan alaikäisyyden aikana henkilö, johon testamentin tekijä luottaa, ja että ehdotettu säännös tekee mahdolliseksi tällaisen järjestelyn. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen valiokunta ei pidä perusteluna tai tarpeellisena säätää erillisestä testamentin toimeenpanijasta.