Perustelut
Keskusta kannattaa hallituksen turveveron alentamista koskevaa
esitystä sellaisenaan. Hallituksen esityksen mukaan turpeen
verotason alentaminen ja turpeen verotasoon kytketyn metsähakkeen
muuttuvahintainen tukitason korottaminen tulisivat voimaan vuoden
2016 alusta.
Keskusta ei sen sijaan pidä perusteltuna valtiovarainvaliokunnan
ehdottamaa muutosta hallituksen esitykseen, jolla voimaantulosäännöstä muutetaan
siten, että laki tulisi voimaan vasta valtioneuvoston asetuksella
erikseen säädettävänä ajankohtana.
Valiokunnan muutosehdotus synnyttää epävarmuutta
aiheuttavan tilanteen. Metsähakkeen tuotantoketjuun työllistyvät
ammattilaiset, metsäkoneyrittäjät, kuljetusyrittäjät
sekä energiayhtiöt eivät valiokunnan
muutosesityksen vuoksi enää tiedä, mikä on
ensi vuonna ja vuonna 2017 hakkeen tukitaso. Sama epävarmuus
syntyy myös turpeen tuotantoketjuun, jolloin vaarassa on
muun muassa merkittävä määrä kesätyöpaikkoja
nuorille.
Keskusta on vaatinut Kataisen ja Stubbin hallituksia moneen
otteeseen perumaan onnettomaksi osoittautuneen ratkaisun, jossa
kuluneella vaalikaudella korotettiin turveveroa 4,9 euroon/MWh.
Hallituksen toimenpide on olennaisesti heikentänyt suomalaisen
metsähakkeen ja turpeen kilpailukykyä ulkomaiseen
kivihiileen verrattuna. Vihdoin vuoden 2015 alusta hallitus osin
perui aiemmin toteuttamansa veronkorotuksen, kun turveveroa laskettiin
4,9 eurosta/MWh tasolle 3,4 euroa/MWh. Tämä pieni
muutos ei kuitenkaan vielä palauttanut kotimaisten vaihtoehtojen
kilpailukykyä.
Hallitus on voimassa olevasta ja EU:n hyväksymästä laista
poiketen päättänyt toisessa esityksessä (HE
360/2014 vp) muuttaa energiapuun täysimääräistä tukea
siten, että sitä rajoitetaan nykyisestä,
jos metsähake on valmistettu järeän puun
hakkuukohteelta saaduista jalostukseen soveltuvista rungonosista.
Kyseessä on tyypillinen esimerkki toimenpiteestä,
jolla Suomi omin kotikutoisin toimin lisää turhaa
hallinnollista taakkaa.
Keskusta jätti vastalauseen talousvaliokunnan mietintöön
(TaVM 32/2014 vp), jossa käsitellään
HE:ssä 360/2014 vp esitettyä hakkeen
tukea koskevaa rajausesitystä. Keskustan vastalauseessa
edellytetään, että turveveron ja hakkeen
tukea korottavan esityksen vaikutuksia puumarkkinoihin sekä puun
saatavuuteen että mahdollisiin muutoksiin seurataan tarkoin.
Mikäli merkittäviä muutoksia ilmenisi,
tulisi rajaus ottaa käyttöön. Ennakoivasti
rajausta ei kuitenkaan ole tarpeen tehdä.
Vaikka eduskunta ei hyväksyisikään
keskustan vastalauseen mukaista esitystä siitä,
että metsähakkeen tukikelpoisuuden ehdot säilytetään
nykyisellään, niin turveveron alentaminen voidaan
silti hyvin toteuttaa ensi tilassa, aivan kuten hallitus on alun
perin järkevästi esittänyt. Energiapuun
tukikelpoisuuden ehtojen muuttaminen byrokratiaa lisäävällä ja
EU:n hyväksyntää vaativalla tavalla ei
ole mikään edellytys turpeen veron alentamiselle
ja hakkeen tuen korottamiselle nykyisen lainsäädännön
puitteissa.
Turveverotuksen alentaminen on olemassa olevan ja EU:ssa hyväksytyn
lain puitteissa täysin mahdollista ilman, että EU
puuttuisi asiaan. Tästä todisteena on se, että veroa
alennettiin osittain jo vuoden 2015 alusta. On myös täysin selvää,
että vuoden 2016 aikana kotimaisen puun kysyntä ei
ole sillä tasolla, että metsähakkeen tuen
korottaminen voisi vaarantaa puun saatavuutta, sillä metsäteollisuuden
kaavailemat suurinvestoinnit eivät ole tuolloin
vielä valmiita.
Ainoastaan metsähakkeen tuen uudelleenmääritteleminen
vaatii erillistä lupaa EU:lta. Tukikelpoisuuden ehtoihin
ei olisi pitänyt ryhtyä tämänkään
vuoksi tekemään hätiköityjä hallinnollista
taakkaa lisääviä muutoksia, koska energiakokonaisuus
joudutaan joka tapauksessa arvioimaan uudelleen jo 2020-luvun
alussa.
Keskustan mielestä hallituksen alun perin esittämä voimaantulosäännös,
jossa laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta, on
selkeä ja kannatettava.