Perustelut

Ympäristövaliokunta toteaa, että kestävä kehitys ja sen kaikki ulottuvuudet, ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen, ovat varsin hyvin esillä tiedonannossa. Tiedonannossa on kolme keskeistä painopistettä:

• "kestävä kehitys osatekijöinään kasvua ja työllisyyttä tukeva kilpailukyky, kasvua ja kilpailukykyä tukeva koheesio sekä luonnonvarojen kestävä hallinta ja suojelu"

• "Euroopan kansalaisuus" ja

• "EU kansainvälisenä toimijana osatekijöinään naapuruuspolitiikka, EU kestävän kehitysyhteistyöpolitiikan toimijana ja EU globaalina toimijana".

Suomen kannanotossa korostetut Lissabonin strategian kilpailukykytavoitteet on tiedonannossa selkeästi kytketty myös Göteborgissa hyväksyttyihin kestävän kehityksen tavoitteisiin lähtökohtana kestävän kasvun lisääminen samalla vähentäen ympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

Varsinainen ympäristörahoitus on kuitenkin kokonaisuudessaan vaatimaton osa EU:n budjettia. Ympäristörahoitus on rahoituskehysten uudessa rakenteessa sijoitettu Kestävä kehitys -otsikon alakohtaan luonnonvarojen kestävä hallinta ja suojelu, joka sisältää yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan, maaseudun kehittämisen ja ympäristöasiat. Ympäristön kannalta merkittäviä näkökohtia liittyy myös läpäisyperiaatteen mukaisesti muihin otsakkeisiin. Otsakkeen EU globaalina toimijana yhteydessä käsitellään EU:ta kestävän kehityksen edistäjänä globaalissa yhteistyössä ja kehitysyhteistyössä sekä EU:n naapuruuspolitiikkaa ja raja-alueyhteistyötä.

Rahoituskehysten rakennetta on esitetty muutettavaksi ja varsinainen ympäristörahoitus sisällytettäväksi luonnonvarojen alaotsakkeeseen, josta pääosan muodostaisivat muun ohella yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus ja maaseudun kehittämistoimenpiteet. Komission tarkoituksena on myös koota nykyiset ympäristöalan pienet rahoitusohjelmat uudeksi ympäristöalan rahoitusvälineeksi. Tämän käytännön vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa mahdoton arvioida Suomen kannalta.

Ympäristövaliokunta esittää huolensa siitä, että ehdotettu rakenteellinen muutos saattaa johtaa ympäristörahoituksen merkityksen vähenemiseen, kun maatalouspolitiikka sitoo valtaosan kokonaisuuden menoista. Toisaalta maaseudun kehittämisen yhtymäkohdat ympäristönäkökohtiin saattavat myös luoda uusia mahdollisuuksia ympäristöasioiden edistämiseen, mitä on pidettävä myönteisenä mahdollisuutena.

Valiokunta yhtyy hallituksen kannanottoon naapuruus- ja muiden instrumenttien toimeenpanon keskeisestä merkityksestä lähialuepolitiikan kehittämisessä. Naapuruusinstrumentti tarjoaa mahdollisuuden ympäristöhankkeiden toteuttamiseen Suomen ja Venäjän raja-alueilla ja sen käyttämistä tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Itämeren suojelukysymysten tulee olla selkeänä painopisteenä ottaen huomioon yhteisön laajentumisen ja siihen liittyvän tehostuvan maatalouden mahdolliset vaikutukset rehevöitymiseen lisääntyvien valumien kautta. Suomen vahvuudet ympäristöteknologian kehittäjänä, tuottajana ja viejänä tulisi varmistaa myös tulevaisuudessa.