Perustelut

Valiokunta on tarkastellut Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta oman toimialansa kannalta todeten, että ympäristökysymykset ovat saaneet neuvoston työssä ansaitsemansa huomion ja painoarvon. Sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen että Itämeren ympäristöongelmat ovat olleet työssä painokkaasti esillä.

Valiokunta korostaa, että ilmastonmuutosta on perusteltua käsitellä Pohjoismaiden neuvostossa erityisesti siksi, että ilmastonmuutos näkyy erityisen voimakkaana koko pohjoisella alueella, jonka ekosysteemit ovat erityisen haavoittuvia. Siten EU:n piirissä tehtävän yhteistyön lisäksi esiin nousee erityinen, pohjoismainen näkökulma. Pohjoismailla on myös energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja ympäristönsuojeluun liittyvää osaamista, jota tulee pystyä markkinoimaan ja nostamaan vahvaksi vientiteollisuuden osa-alueeksi.

EU:n ilmasto- ja energiapaketissa EU on sitoutunut 20 prosentin päästövähennykseen, mutta tavoite nousee 30 prosenttiin, jos saadaan aikaan kansainvälinen sopimus, jossa muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Ilmastonmuutoksen haaste vaatii kuitenkin vielä mittavampia päästövähennyksiä tulevina vuosikymmeninä. Pohjoismaiden tulee siten myös saavuttaa huomattavia päästövähennyksiä. Pohjoismaiden näkyvää asemaa vahvistaa se, että Tanskalla ja Ruotsilla on kahden seuraavan vuoden aikana keskeinen rooli kansainvälisessä ympäristöyhteistyössä Kööpenhaminan isännöidessä YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokousta marras-joulukuussa 2009, jolloin tulee saada aikaan päätös Kioton jälkeistä aikaa koskevasta kansainvälisestä sopimusjärjestelystä. Ruotsi on tuolloin EU:n puheenjohtajamaa.

Valiokunta viittaa tässä yhteydessä toukokuussa 2008 tehtyyn pohjoismaiseen huippututkimusaloitteeseen. Kysymyksessä on ohjelmaehdotus Pohjoismaiselle ministerineuvostolle ilmasto-, energia- ja ympäristöalueilla, jonka tarkoituksena on yhteistyössä luoda strategisia keihäänkärkiä Pohjoismaiden nostamiseksi huipulle osaamisessa, innovaatioissa ja teollisuudessa valituilla aloilla. Ohjelmaehdotus on kannatettava tapa yhdistää voimat myös siksi, jotta Pohjoismaat menestyisivät paremmin EU:n ohjelmissa esimerkiksi suurten demonstraatiokohteiden saamiseksi Pohjoismaihin.

Ilmastonmuutoksen ohella Pohjoismaiden neuvoston työllä voidaan saada lisäarvoa Itämeren ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Suojelu- ja ennallistamistoimenpiteet ovat tarpeen, sillä Itämeren tila on suurelta osin edelleen heikko. Suurin ongelma on rehevöityminen, jota taloudellisen aktiviteetin elpymisestä johtuva kuormituksen lisääntyminen Itämeren maatalousvaltaisista rantavaltioista voi pahentaa. Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa rehevöitymistä, ja rajusti kasvaneet öljykuljetukset lisäävät öljyonnettomuusriskejä. Kaasuputkihanke on tuonut ympäristönäkökulman lisäksi meren taloudellisen hyödyntämisen ja energiapoliittisenkin ulottuvuuden keskusteluun. Toimia tarvitaan kaikkien meren tilaan vaikuttavien toimintojen aloilla kaikissa rantavaltioissa ja myös vaikuttamiseksi kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n piirissä tapahtuvaan kansainvälisen sääntelyn kehittämiseen.

Valiokunta viittaa tässä myös Itämeren parlamentaarikkokonferenssin (BSPC) alaisen rehevöitymistyöryhmän merkittävään raporttiin vuodelta 2007. Raportin pohjalta hyväksyttiin 25 suositusta Itämeren rantavaltioiden hallituksille, HELCOMille ja Itämeren valtioiden neuvostolle liittyen typpi- ja fosforipäästöjen vähentämiseen maataloudesta, jätevesienkäsittelystä ja laivaliikenteestä sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suositusten toteuttamisesta annetaan raportti Visbyn konferenssissa elokuussa 2008. Sekä Pohjoismaiden neuvosto että BSPC kehottavat Itämeren maiden hallituksia toteuttamaan sekä HELCOMin Baltic Sea Action Planin että mainitun rehevöitymistyöryhmän esittämiä toimenpiteitä. Valiokunta pitää näitä erittäin tärkeinä Itämeren tilan parantamiseksi ja tukee Pohjoismaiden neuvoston ja BSPC:n toimintalinjaa.