Taksonomian tarkoituksena on ohjata yksityisiä pääomia ympäristön kannalta kestävään taloudelliseen toimintaan sekä tukea Pariisin sopimuksen tavoitteita ja siirtymää kestävämmän kasvun talouteen. Komissio antoi 9.3.2022 neuvostolle ja Euroopan parlamentille delegoidun asetuksen, jolla täydennetään joulukuussa 2021 voimaan tullutta taksonomian ilmastoa koskevaa delegoitua asetusta ((EU) 2021/2139) ydinenergia- ja maakaasutoiminnoilla sekä näitä toimintoja koskevien tiedonantovelvoitteiden osalta.
Valiokunta toteaa, että delegoitua asetusta käsitellään kokonaisuutena, eikä sen sisältöä voi muuttaa. Jäsenvaltiot voivat vain ilmoittaa hyväksyvänsä tai hylkäävänsä asetuksen. Valiokunta yhtyen valtioneuvoston kantaan katsoo, että asetus tulee hyväksyä. Ympäristövaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota lyhyesti seuraaviin näkökohtiin.
Ydinenergia
Täydentävä delegoitu asetus sisältää tekniset arviointikriteerit sekä olemassa olevalle ydinvoimalle että uusille ydinvoimahankkeille. Taksonomian mukaisuutta määritetään kriteereillä, jotka liittyvät esimerkiksi olemassa olevan lainsäädännön noudattamiseen sekä ydinjäterahastojen ylläpitoon ja vaatimukseen vuoteen 2050 toiminnassa olevasta korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksesta. Asetus sisältää myös ei merkittävää haittaa -kriteerejä (do no significant harm, DNSH-kriteerit) sekä ei-radioaktiivisen että radioaktiivisen jätteen käsittelystä. Uusien ydinlaitosten rakentaminen ja turvallinen käyttö olisi ilmeisesti siirtymätoimena taksonomian mukaista silloin, kun jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet rakennusluvan vuoteen 2045 mennessä kansallisen lainsäädännön mukaisesti sähkön tai prosessilämmön tuotantoa varten, mukaan lukien kaukolämpö ja teollisuusprosessit, kuten vedyn tuotanto sekä niiden turvallisuuden parantaminen.
Valiokunta korostaa, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan energiapolitiikan kokonaisnäkymä on olennaisesti muuttunut ja ilmastopolitiikan Pariisin sopimuksen mukainen tavoite fossiilisista energialähteistä irtautumiseksi on toteutettava ennakoitua huomattavasti nopeammin. Myös Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi ja Venäjän energian korvaamiseksi tarvitaan nopeasti päästöttömiä energialähteitä. Ydinvoiman määrittäminen taksonomian mukaiseksi toiminnoksi on siten paitsi Suomelle myös koko Euroopalle tärkeää. Delegoitu asetus ei saisi johtaa ydinenergian käytön vaikeutumiseen osana irtautumista fossiilisesta energiasta. Valiokunta toteaa asiantuntijakuulemisessa saamansa selvityksen perusteella, että kriteereihin liittyy useita epäselviä kysymyksiä, joita tulee pyrkiä myöhemmissä päivityksissä selventämään. Epäselvyyttä liittyy esimerkiksi siihen, tulkitaanko vuoden 2045 aikarajaa siten, että uudet ydinvoimalat voivat täyttää taksonomian kriteerit koko elinkaarensa osalta, jos rakentamislupa on myönnetty vuoteen 2045 mennessä. Huolestuttavaa on myös onnettomuuksia kestäviin polttoaineisiin eli ns. ATF-polttoaineisiin liittyvän kriteeristön ongelmat teknologianeutraaliuden kannalta. Epäselvyyksistä huolimatta ydinenergian hyväksyminen lähtökohtaisesti taksonomian piiriin on investointien rahoituksen turvaamiseksi tärkeää ja delegoidun asetuksen hyväksymisellä on suuri ilmastopoliittinen merkitys.
Valiokunta korostaa vielä, että ydinenergian sisältyminen taksonomiaan pohjautuu tieteellisiin argumentteihin perustuen komission tutkimuskeskuksen selvitykseen, jonka mukaan ydinvoima ei ole muita taksonomiassa mukana olevia energian tuotantomuotoja haitallisempaa ihmisten terveydelle eikä ympäristölle. Tuon selvityksen arvioi vielä kaksi erillistä työryhmää. Valiokunta korostaa, että myös ydinenergialla tuotetun vedyn tuotannon laskeminen asetuksen toiminnon piiriin on tarvittavan energiamurroksen kannalta olennaista.
Maakaasu
Maakaasulla tuotettava sähkö, lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto tai lämmön ja jäähdytyksen tuotanto kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä maakaasulla ovat taksonomian piirissä siirtymätoimena. Maakaasua koskevat toiminnot voivat olla kriteerien piirissä ilman erillistä takarajaa, jos päästöt jäävät alle päästörajan100 g CO2e/kWh. Tällöin hankkeella olisi käytössä hiilidioksidin talteenottoteknologiaa tai hanke hyödyntäisi maakaasun lisäksi vähäpäästöisiä polttoaineita, niin että päästöt jäävät alle päästörajan 100 g CO2e/kWh. Maakaasun ja uusiutuvien tai vähäpäästöisten polttoaineiden yhteiskäyttö täten taksonomiassa sallittaisiin. Lisäksi maakaasun käyttö voi olla taksonomian mukaista myös korkeampaan päästörajaan saakka, jolloin komissio asettaa taksonomian mukaisuudelle tarkempia kriteerejä. Tällöin toiminnan suorien päästöjen tulee jäädä alle rajan 270 g CO2e/kWh ja laitoksen käyttöluvan tulee olla myönnetty viimeistään vuoden 2030 loppuun mennessä.
Valiokunta toteaa, että delegoitu asetus on valmisteltu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Koska erityisesti maakaasun asema on sodan johdosta muuttunut perusteellisesti, on asetuksen hyväksyminen ennen sotaa valmistellussa muodossaan lähtökohtaisesti vaikeasti ymmärrettävissä. Maakaasu on myös fossiilinen polttoaine, joka aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, joten valmistelussa näkyy selkeästi poliittisten perusteiden painoarvo ja eräiden suurten jäsenmaiden intressit. Kriteerien tulisi kuitenkin olla tieteelliseen tutkimustietoon perustuvia.
Maakaasua polttoaineena käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö onkin hyväksyttävissä vain siirtymätoimena. Valiokunta korostaa, että lisäkriteerien tulee säilyä tiukkoina, jotta niiden voidaan katsoa perustuvan tieteeseen ja tukevan EU:n ilmastotavoitteita siihen saakka, kunnes teknologisesti ja taloudellisesti korvaavia puhtaampia energianlähteitä on saatavilla. Samaan aikaan tulee edistää investointeja uusiutuviin energiamuotoihin.
Yhteenveto
Valiokunta katsoo valtioneuvoston kantaan yhtyen, että asetus tulee hyväksyä. Valiokunta korostaa kuitenkin, että kriteereihin liittyviä epäselvyyksiä tulee selvittää ja poistaa kestävyyskriteerien säännöllisissä päivityksissä. Komissiolle on myös tarpeen korostaa, että jatkotyön tulee olla avoin ja läpinäkyvä prosessi, jossa jäsenmaiden kommentointimahdollisuudet turvataan. Tärkeitä peruslähtökohtia ovat taksonomian teknisten arviointikriteerien perustuminen tieteelliseen tietoon ja teknologianeutraalius. Kriteerien tulee myös olla mahdollisimman ymmärrettäviä, helppokäyttöisiä ja yksitulkintaisia sekä edistää merkittävästi ympäristötavoitteiden saavuttamista.