Suomessa otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukainen toimijakohtainen kalastuskiintiöjärjestelmä, jossa kalastuskiintiöt jaetaan kaupallisille kalastajille määräaikaisina siirrettävinä ja ei-siirrettävinä käyttöoikeuksina. Hallituksen esityksen tavoitteena on tarkentaa toimijakohtaisten kiintiöiden jakamisen menettelyä ja eräitä muita käytännön toimintoja. 

Valiokunta toteaa, että uusi kalastuskiintiöjärjestelmä näyttää alustavien arvioiden mukaan toteutuvan pääsääntöisesti tavoitteiden mukaisesti. Uusi järjestelmä on pidentänyt kalastuskautta ja edistänyt tarjonnan vastaamista markkinakysyntään sekä parantanut ammattimaisesti toimivien yrittäjien asemaa. Se on myös vähentänyt tarvetta kalastuksen sääntelylle. Ehdotetut muutokset sujuvoittavat käytännön toimintatapoja edelleen ja ovat siten kannatettavia. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että jokialueelta kaupallisessa kalastuksessa pyydettyjen, Itämerestä peräisin olevien lohien ensimyynti olisi sallittu vain niille kaupallisille kalastajille, jotka ovat ilmoittaneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle aikovansa kyseisenä vuonna harjoittaa lohen kaupallista kalastusta jokialueella. Kaupallisessa kalastuksessa jokialueilta saadut lohet velvoitettaisiin myös merkitsemään samalla tavoin kuin merestä saadut lohet. 

Valiokunta pitää ehdotusta hyvin kannatettavana, sillä se parantaa lohen kaupan valvontaa laajentaessaan lohen merkintäjärjestelmää. Valiokunta korostaa, että saaliin merkitsemisvelvoite on olennaisen tärkeä koko järjestelmän toimivuuden kannalta. Kaikki toimet lohisaaliin jäljitettävyyden parantamiseksi sekä laittoman tai raportoimattoman pyynnin ja myynnin estämiseksi ovat tärkeitä. Saaliin merkitsemistapaa tulee edelleen kehittää siten, että järjestelmän väärinkäyttömahdollisuudet minimoidaan. Tärkeää tältä osin on, että merkkiä ei ole mahdollista kalaa vahingoittamatta irrottaa, jolloin sen uudelleenkäyttömahdollisuus estyy. Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä, että laittoman kalastuksen osalta suurin ongelma on edelleen Puolan vuosia jatkunut väärinraportoitu lohisaalis ja salakalastus. Laiton lohenkalastus Itämerellä on eliminoitava, mikä edellyttää asian ottamista esille korkealla poliittisella tasolla. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös maa- ja metsätalousministeriölle mahdollisuutta päättää, että Suomen kalastuskiintiöt ja toimijakohtaiset kalastuskiintiöt voidaan ylittää enintään kymmenellä prosentilla EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan asetuksen (1380/2013) 15 artiklan 9 kohdassa tarkoitettujen lisämäärien hyödyntämiseksi. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan mahdollisuutta voitaisiin harkita käytettävän tilanteissa, joissa tiedetään, että tulevan vuoden Suomen kalastuskiintiötä tullaan merkittävästi nostamaan tieteellisen neuvon perusteella. Mahdollisuus kiintiön osittaiseen käyttöön uuden 4 §:n 4 momentin mukaan jo edellisenä vuonna tasaisi vuosien välistä vaihtelua erityisesti silloin, kun kalastuskiintiöt rajoittavat kalastusta. Erityisesti silakan ja kilohailin osalta suuret vaihtelut kiintiöiden koossa ovat tavanomaisia. 

Valiokunta toteaa, että kiintiön ylittämismahdollisuus perustuu EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevaan asetukseen. Ylitysmahdollisuudella voidaan tasata suuria vuosittaisia vaihteluita, eikä se sinänsä ole ongelmallista, koska ylitys vähennetään vastaavasti seuraavan vuoden kiintiöstä. Silakan ja kilohailin kannat ovat kestävällä tasolla, ja esityksen mukaan mekanismin käyttö olisi todennäköisintä silakan osalta.  

Valiokunta kuitenkin korostaa painokkaasti, että ylitysmahdollisuutta tulee käyttää yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyn mukaisesti vain silloin, kun tieteellisen neuvon perusteella seuraavan vuoden kiintiötä tullaan merkittävästi nostamaan, eikä ylitys vaikuta haitallisesti kannan tilaan. Kaikki lohikannat eivät ole elpyneet toivotusti, ja kannan kestävyyteen vaikuttavat väärinraportoidun saaliin ja salakalastuksen ohella M74-kuolevuuden voimistuminen sekä jokiin nousseissa kutukaloissa havaittu eri taudeista johtuva lisäkuolleisuus. Valiokunta korostaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle, että ylitysmahdollisuutta tulee käyttää vain edellä viitatuin perustein, huolellisesti harkiten ja varovaisuusperiaatetta noudattaen. Valiokunta esittää, että ylityksen mahdollisen käytön vaikutuksia myös erityisesti seurataan.