Fluorattuja kasvihuonekaasuja eli F-kaasuja käytetään pääasiassa jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa, muovien paisutusaineena, aerosolien ponneaineena, palontorjunnassa ja sähköisissä kytkinlaitteissa. F-kaasuja ovat esimerkiksi fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet), perfluoratut hiilivedyt ja rikkiheksafluoridi. Niiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti, koska niillä on korvattu kielletyiksi tulleita otsonikerrosta heikentäviä aineita ja lämpöpumput ja ilmastointilaitteet ovat yleistyneet. F-kaasut eivät ole haitallisia otsonikerrokselle, mutta ne ovat erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja ja niiden lämmitysvaikutus voi olla jopa 23 000-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. F-kaasut vastaavat tällä hetkellä noin kahta prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Pyrittäessä irtautumaan Venäjän fossiilisesta energiasta ja siirtymään hiilineutraaliin yhteiskuntaan lämpöpumppujen määrä kasvaa voimakkaasti, ja siksi on tärkeää, että niissä käytettävät kylmäaineet ovat mahdollisimman ilmastoystävällisiä ja kemikaali- sekä paloturvallisia.  

Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin asetusehdotusta kannatettavana katsoen, että F-kaasujen käyttöä on tarkoituksenmukaista välttää aina silloin, kun korvaavia aineita ja menetelmiä on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista käyttää. F-kaasuille on useita korvaavia vaihtoehtoja, ja teknologia myös kehittyy jatkuvasti. Ehdotetun asetusmuutoksen yhtenä tarkoituksena on tukea teknologista siirtymää kohti haitattomia kylmäaineita ja luoda alan yrityksille ennustettavaa toimintaympäristöä. F-kaasuista ollaan monessa käyttötarkoituksessa siirtymässä yhtäältä kohti luonnollisia kylmäaineita (kuten CO2, hiilivedyt ja ammoniakki) ja toisaalta kohti kemikaaleja (ns. HFO-aineet), joilla on hyvin pieni ilmastoa lämmittävä vaikutus. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin alan teollisuuden huoli sääntelyn täytäntöönpanokelpoisuudesta esimerkiksi siksi, että kysymyksessä ei aina ole kylmäaineen vaihtaminen markkinoilla oleviin lämpöpumpputyyppeihin, vaan ehdotus edellyttäisi laajemmin lämpöpumpputuotteiden, komponenttien, toiminnan, järjestelmien, tuotannon ja asennusjärjestelmien uudelleen suunnittelua. Lisäksi uusien palo- ja räjähdysherkkien kylmäaineiden asennus-, käyttö-, käsittely- ja sijoitteluturvallisuus aiheuttaa tarpeen täysin uudenlaiselle tuoteperheelle ja markkinoille saattamisen. 

Valiokunta toteaa, että komission vaikutustenarvioinnissa on pyritty ottamaan huomioon lämpöpumppujen määrän tuleva hyvin voimakas kasvu. Alan arvion mukaan Euroopassa olisi lämpöpumppuja vuonna 2050 jo 50 miljoonaa. Komissio on myös arvioinut, että monissa lämpöpumpputyypeissä on jo mahdollista siirtyä luonnollisiin kylmäaineisiin tai muihin alhaisen ilmastoa lämmittävän vaikutuksen aineisiin. Lähtökohtana on myös ollut, että kierrätettyjä F-kaasuja on mahdollista käyttää olemassa olevien laitteiden huoltoon, ja talteenottoa ja kierrätystä olisi entisestään tehostettava. Komissio on myös korostanut, että kylmäalan asentajien pätevyys ja koulutus ovat avainasemassa siirryttäessä laajemmin luonnollisiin kylmäaineisiin. Eräiden luonnollisten kylmäaineiden käyttöön liittyy turvallisuushaasteita, kuten syttyvyys tai laitteissa tarvittava kova käyttöpaine. Komission arvion mukaan suurin osa haasteista voidaan kuitenkin ratkaista teknisesti ja varmistamalla asentajien riittävä koulutustaso. Luonnollisten kylmäaineiden etuna on myös kylmäaineiden hyvä saatavuus, mikä on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. 

Edellä mainitut huolet huomioon ottaen valiokunta kannattaa valtioneuvoston tavoin pääosin ehdotuksen linjauksia siitä, että HFC-yhdisteiden markkinoille saattamisen enimmäismäärää rajataan asteittain nykyistä tiukemmin. Valiokunta korostaa, että muutos tulee tehdä vain niin pitkälle kuin se on teknisesti ja kustannustehokkaasti mahdollista sekä kiinnittäen erityistä huomiota muutoksiin sopeutumiseen tarvittavaan aikaan. F-kaasujen käytön kielto tietyissä käyttötarkoituksissa kokonaan on myös kannatettavaa, mutta kieltojen voimaantulon määräaikoja on tarpeen arvioida vielä käytännön toteutettavuuden näkökulmasta. 

Valiokunta korostaa, että asetusehdotuksen tuotteita koskevat rajoitukset koskevat vain uusia markkinoille saatettavia tuotteita ja laitteita. Olemassa olevien laitteiden huoltoon tarvittavien kylmäaineiden saatavuus tulee varmistaa tehostamalla kylmäaineiden talteenottoa ja kierrätystä ja huolehtimalla laitteiden tarkastuksista vuotojen varalta. Tarkastukset voisivat olla pakollisia. Elinkaarensa päässä olevia laitteita uusittaessa kannattaa valita mahdollisimman ympäristöystävällinen ja energiatehokas vaihtoehto. 

Valiokunta pitää hyvin tärkeänä tavoitetta laajentaa koulutusta niin, että varmistetaan riittävä koulutus ja pätevyys vaihtoehtoisten kylmäaineiden käsittelyyn niiden turvallisen käyttöönoton takaamiseksi.  

Hallinnollisten seuraamusten määrääminen F-kaasuasetuksen rikkomisesta olisi merkittävä muutos nykyiseen seuraamussääntelyyn, joka perustuu rikosoikeudellisiin sanktioihin. Valiokunta katsoo, että hallinnollisten seuraamusten tehokkuudesta on näyttöä ja ehdotus on siten lähtökohtaisesti kannatettava. Hallinnollisin seuraamuksin voidaan rikosoikeudellisia sanktioita tehokkaammin puuttua lievempiin ja vähemmän moitittaviin tekoihin, joiden toteen näyttäminen on yksinkertaista ja jotka eivät vaadi tutkinnallisia toimia. Seuraamussääntelyn tarkkarajaisuutta on tarpeen kuitenkin tarkastella ja varmistaa, että rikosoikeudellisia sanktioita sovelletaan vakavampiin laiminlyönteihin ja lainvastaisiin toimiin. 

Komissiolle ehdotetaan siirrettäväksi valtaa antaa delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Valiokunta toteaa lopuksi valtioneuvoston tavoin, että toimivallan siirron yksityiskohtaisuuden ja ehdotettujen valtuutusten osalta tulee varmistua, ettei ehdotus johda perusteettomaan toimivallan siirtoon komissiolle.