Ehdotus

Asetusehdotuksen tavoitteena on luoda toimenpidekehys, jonka avulla ehkäistään, minimoidaan ja lievennetään haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittavaikutuksia luonnolle ja siitä saataville hyödykkeille (ekosysteemipalveluille), yhteiskunnalle ja taloudelle. Tavoitteena on siirtyä reaktiivisesta ennaltaehkäisevään lähestymistapaan, asettaa haitallisiin vieraslajeihin kohdistuvat toimet tärkeysjärjestykseen suurimpien nettohyötyjen mukaisesti ja edistää yhdenmukaisen lähestymistavan omaksumista kaikkialla EU-jäsenmaissa. Käytännössä ehdotuksella pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet toteuttamalla toimenpiteitä, joilla

1. estetään EU:n kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien tarkoituksellinen tuonti EU:hun,
2. estetään haitallisten vieraslajien tahaton tuonti EU:hun ja tahaton päästäminen ympäristöön,
3. otetaan käyttöön varhaisen varoituksen ja nopeiden vastatoimien järjestelmä EU:n kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien lisääntymisen ja leviämisen estämiseksi, ja
4. poistetaan tai minimoidaan vahinko tai lievennetään sitä soveltamalla hallintatoimenpiteitä vakiintuneiden, EU:n kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien kantoihin.

Ehdotuksessa on kyse EU-asetuksesta, joka on jäsenvaltiossa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Suuri osa asetuksen artikloista edellyttää kuitenkin myös kansallista sääntelyä. Nämä artiklat koskevat muun muassa erilaisia lupia ja toimintasuunnitelmia, seurantajärjestelmää, vahingoittuneiden ekosysteemien ennallistamista sekä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia.

Valtioneuvoston kanta

Asetusehdotuksen tavoitteet ja toimenpiteet ovat samansuuntaiset ja perisaatteiltaan yhtenevät Suomen kansallisesta vieraslajistrategiasta 15.3.2012 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen kanssa. Valtioneuvosto toteaa periaatepäätöksen mukaisesti, että haitallisten vieraslajien ennaltaehkäisevä torjunta on kustannustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää kuin korjaavien toimien toteuttaminen ja että Suomessa on pyrittävä pienentämään vieraslajien aiheuttama uhkaa ja estämään tai vähentämään lajeista aiheutuvia vahinkoja.

Valtioneuvosto kannattaa asetusehdotuksen pääperiaatteita minimoida haitallisten vieraslajien kielteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristöön sekä talouteen ja yhteiskuntaan. Valtioneuvosto pitää hyvänä sitä, että vieraslajeista aiheutuvien haittojen torjunnassa siirrytään reaktiivisesta ennaltaehkäisevään lähestymistapaan ja että haitallisiin vieraslajeihin kohdistuvat toimenpiteet asetetaan tärkeysjärjestykseen sen mukaan, mistä saadaan suurimmat hyödyt. On myös perusteltua, että koko EU:n alueella lähdetään edistämään yhdenmukaisia toimia haitallisten vieraslajien hallinnassa.

Valtioneuvosto pitää komission valitsemaa toimintavaihtoehtoa asetusehdotuksen pohjaksi hyvänä. On tärkeää, että uusiin haitallisten vieraslajien leviämisiin voidaan puuttua välittömästi ja tehokkaasti ja samalla välttää pitkän aikavälin taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät haittavaikutukset.

Kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet kohdistuvat kansallisesti haitallisten vieraslajien torjuntaan ja vahinkojen ehkäisemiseen. Asetusehdotuksen mukaiset toimenpiteet taas kohdistuisivat EU:n kannalta merkityksellisesti haitallisten vieraslajien luetteloon sisällytettäviin lajeihin, jotka saattavat kuitenkin osittain olla samoja lajeja kuin Suomen kansallisessa luettelossa.

Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksen tavoitteita sekä toimenpiteitä jo osittain toteutetaan Suomessa ja että ne ovat myös EU:n mittakaavassa hyväksyttävissä. Valtioneuvosto pitää hyvänä, ettei haitallisten vieraslajien aiheuttamien ongelmien ratkaisu jää enää yksin jäsenmaiden toteutettavaksi, ja katsoo, että EU-tasolla koordinoidut tehokkaammat toimenpiteet ovat tarpeen.

Asetuksen jatkovalmistelussa on pyrittävä selventämään etenkin riskinarviointia ja siihen liittyviä menetelmiä sekä EU:n vieraslajiluetteloon tulevien lajien valintakriteereitä. Lisäksi on selvennettävä, miten lajivalinnoissa voidaan ottaa huomioon maantieteelliset erot EU-maiden välillä.

Jatkovalmistelussa on myös pyrittävä täsmentämään asetuksen aiheuttamia muita vaikutuksia Suomelle. Esimerkiksi joidenkin jo laajalle levinneiden vieraslajien hävittäminen kokonaan muun muassa tie- ja rataverkolta voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia valtiolle. Tämän vuoksi asetusehdotuksessa esitettyjen ennallistamistoimien tulisi noudattaa kustannus-hyötyperiaatetta ja jäsenmaille tulisi jättää riittävästi liikkumavaraa ja aikaa toimenpiteiden toteuttamiseen. Valtioneuvosto katsoo, että toimenpiteissä tulee keskittyä ehkäisemään ennalta haitallisten vieraslajien leviämistä. Kustannusten pitämiseksi kohtuullisina jäsenvaltioilla tulisi olla mahdollisuus itse päättää jo nykyisin laajasti esiintyvien haitallisten vieraslajien hävittämisestä.

Jatkovalmistelussa tärkeää on myös varmistaa, että Suomessa ja koko EU:n alueella jo olevia rakenteita ja menetelmiä käytetään hyväksi asetuksen toimeenpanossa. Tällaisia ovat esimerkiksi valvonnan, seurannan ja raportoinnin toimenpiteet. Myös voimassa olevan muun EU-lainsäädännön toimeenpanon vaatimukset, kuten kasvin- ja eläinten terveyteen sekä vesiviljelyyn liittyvien asetusten toimeenpano, on otettava huomioon niin, ettei päällekkäisiä toimenpiteitä tehdä.

Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee laatia haitallisten vieraslajien leviämisväyliä koskeva toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää muun muassa painolastivesiyleissopimuksen mukaiset toimenpiteet. Merenkulku on kansainvälinen liikennemuoto, minkä vuoksi sitä koskevista säännöistä tulee ensisijaisesti sopia kansainvälisellä tasolla. EU-tason toimilla ei ole vastaavaa vaikuttavuutta, ja alueelliset järjestelmät voivat vaikuttaa kielteisesti EU-maiden lipun alla purjehtivien alusten kilpailukykyyn. Kansainvälisen merenkulkujärjestön piirissä on tehty kansainvälinen painolastivesiyleissopimus, joka ei vielä ole tullut kansainvälisesti voimaan. Vaikka painolastivesiyleissopimus on keskeinen keino alusten mukana leviävien vieraslajien ehkäisyssä, valtioneuvosto katsoo, että tässä vaiheessa, kun yleissopimus ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan, EU:n vieraslajiasetukseen ei ole tarpeellista lisätä jäsenvaltioita oikeudellisesti velvoittavaa viittausta yleissopimukseen.

Ehdotuksen mukaisesti komissiolle siirrettäisiin täytäntöönpanovaltaa ottaa käyttöön unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelo ja ajantasaistaa sitä, myöntää poikkeuksia nopean hävittämisen velvoitteesta sekä hyväksyä unionin kiireellisiä toimenpiteitä. Komissiolle esitetään myös siirrettäväksi valtaa antaa säädöksiä riskinarvioinnin sisällöstä. Valtioneuvosto katsoo, että tätä komissiolle siirrettävää täytäntöönpanovaltaa tulee selventää ja sen perusteita arvioida tarkemmin.

Valtiolle aiheutuvat kustannukset katetaan asianomaisten hallinnonalojen menokehysten ja talousarvioiden puitteissa sisäisin kohdennuksin. Asetuksesta Suomelle aiheutuvat välittömät kustannusvaikutukset arvioidaan, ennen kuin Suomi sitoutuu ehdotukseen.