Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta 2001 lähettänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi (HE 222/2001 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
asuntoneuvos Riitta Kimari, ympäristöministeriö
ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, sosiaali- ja terveysministeriö
johtaja Jarmo Lindén, Valtion asuntorahasto
varatuomari Markku Nyyssölä, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto
toiminnanjohtaja Timo Heinonen, Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut Suomen Kuntaliitto.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annettua lakia. Esitys liittyy köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn toimenpideohjelmaan, ja siinä ehdotetaan laajennettavaksi erään asuntorahoitusmuodon käyttömahdollisuutta asunnottomuuden vähentämiseksi. Uu-sien aravavuokratalojen oman pääoman kattamiseen on myönnetty avustusta, jos lainansaaja on sitoutunut osoittamaan omistamiaan vuokra-asuntoja asunnottomille ja pakolaisille. Esityksen mukaan omapääoma-avustuksia voitaisiin myöntää myös silloin, kun mainittuun tarkoitukseen hankitaan vuokrataloja tai vuokra-asuntoja.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Asunnottomuuden poistamiseen tarkoitettu omapääoma-avustusvaltuus on vuoden 2002 valtion talousarviossa nostettu edellisen vuoden 20 miljoonasta markasta 8,4 miljoonaan euroon (n. 50 miljoonaan markkaan). Korotuksella toteutetaan valtioneuvoston asuntopoliittisen strate-gian pohjalta laadittua asunnottomuuden vähentämisohjelmaa vuosiksi 2001—2003. Ohjelmassa ja talousarvioehdotuksen perusteluissa lähdetään siitä, että korotuksen yhteydessä laajennetaan omapääoma-avustuksen myöntämisedellytyksiä ja nostetaan avustuksen asuntokohtaista määrää. Nyt käsiteltävänä olevalla lakiehdotuksella avustuksen myöntämisperusteita lavennettaisiin siten, että avustusta voidaan myöntää uustuotannon lisäksi myös vanhasta asuntokannasta hankittaviin vuokra-asuntoihin. Lainmuutokseen liittyvällä asetuksella korotettaisiin avustusten asuntokohtaista suuruutta.
Ympäristövaliokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja puoltaa sen hyväksymistä. Lainmuutos ja avustusvaltuuden korotus lisäävät mahdollisuuksia tarjota asunnottomille asuntoja. Asuntojen hankinta vanhasta asuntokannasta estää osaltaan myös segregaatiota, mitä valiokunta pitää hyvänä.
Puoltaessaan lakiehdotuksen yleistä hyväksymistä valiokunta katsoo, että ehdotusta on kuitenkin syytä tarkistaa eräiltä osin. Tarkistusehdotukset perustellaan mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa. Yleisperusteluissa valiokunta kiinnittää huomiota vielä seuraaviin seikkoihin.
Lakiehdotuksen yhtenä tavoitteena on, että yleishyödylliset yhteisöt hankkivat nykyistä enemmän vuokra-asuntoja asunnottomien ja pakolaisten käyttöön. Tällä hetkellä asunnotto-mien ja pakolaisten asuttaminen on 97-prosenttisesti kuntien hoitamaa. Jotta tavoite toteutuisi, on valiokunnan mielestä tärkeää, että asianomaiset viranomaiset aktiivisesti markkinoivat omapääoma-avustuksen laajennettua käyttömahdollisuutta ja avustuksen määrän kasvua.
Toiseksi valiokunta toteaa, että asunnottomuuden vähentämiseen vaikutetaan parhaiten yleisellä asuntopolitiikalla. Tärkeintä on luoda edellytykset kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnalle kasvukeskuksissa. Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa vuokra-asuntotuotantoa haittaa kohtuuhintaisen tonttimaan puute. Tuotantoa haittaavat myös aravalainaehdot, jotka nykyisellään nostavat vuokran korkeaksi ja vaikeuttavat taloyhtiöiden kunnossapitorahoituksen hankintaa. Valiokunta kiirehtii valtioneuvostoa ja kuntia ratkaisemaan ongelmat, jotka estävät yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen riittävän tuotannon.
Voimassa olevan lain 5 §:n mukaan omapääoma-avustuksen myöntämisen ehtona on, että avustuksen saaja pitää avustusta myönnettäessä päätetyn määrän omistamiaan vuokra-asuntoja nimetyssä kunnassa asunnottomien tai pakolaisten käytössä 15 vuotta avustuksen ensimmäisen erän maksamisesta. Hallitus esittää, että käyttörajoitusaika nostetaan 30 vuoteen.
Ympäristövaliokunta ei yhdy hallituksen näkemykseen. Käyttörajoitusajan nostaminen 30 vuoteen vähentää saadun selvityksen mukaan halukkuutta avustuksen käyttöön, jolloin lainmuutoksen tavoite asunnottomille tarjottavien asuntojen lisäämisestä uhkaa vesittyä. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentti palautetaan tältä osin voimassa olevan lain mukaiseksi. Valiokunta huomauttaa samalla, että käyttörajoitusajan päättymisen jälkeenkin omapääoma-avustusta saaneeseen vuokra-asuntoon kohdistuvat 45 vuoden aravarajoitukset, jotka turvaavat muun muassa asukkaiden valinnan sosiaalisin perustein.
Hallitus esittää edelleen, että 5 §:n 1 momenttiin otetaan erityissäännös vanhasta asuntokannasta hankittavista vuokrataloista ja vuokra-asunnoista. Sen mukaan avustuksen saajan on pidettävä nimenomaan ne talot ja asunnot asunnottomien tai pakolaisten käytössä, joiden hankintaan omapääoma-avustusta on myönnetty. Uustuotannossa lähtökohtana on, että avustuksen saajan on pidettävä avustusta myönnettäessä päätetty lukumäärä omistamiaan asuntoja kyseisessä käytössä.
Ympäristövaliokunta katsoo, että vanhasta asuntokannasta hankittavissa asunnoissa on tarkoituksenmukaista noudattaa samaa käytäntöä kuin uustuotannossa. Näin voidaan estää tilanteita, joissa tietyt osoitteet leimautuvat asunnottomien tai pakolaisten asunnoiksi. Valiokunta ehdottaa 5 §:n 1 momentista poistettavaksi vanhaa asuntokantaa koskevan erityissäännön. Samalla momentin alusta on poistettava maininta uudesta vuokratalosta, jolloin momentti koskee sekä uustuotantoa että vanhaa asuntokantaa.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus.)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun lain (657/2000) 6 ja 7 §, 8 §:n 3 momentti ja 9 § ja
muutetaan 3 §:n 1 ja 3 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti ja 10 § seuraavasti:
(Kuten HE)
Asuntojen käyttäminen
Asunnottomien asuttamiseksi (poist.) myönnettävän omapääoma-avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että avustuksen saaja pitää avustusta myönnettäessä päätetyn määrän omistamiaan vuokra-asuntoja nimetyssä kunnassa asunnottomien tai pakolaisten käytössä 15 vuotta avustuksen ensimmäisen erän maksamisesta lukien. (Poist.)
(2 mom. kuten HE)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Voimaantulosäännös
Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Salme Kandolin